Merenkurkun jäätie oli ainutlaatuinen huoltoyhteys

Kuva: AN

Tähän alkuun kutsu vaasalaisille tulla mukaan Tiklas-puistoon seuraamaan seppeleenlaskua talvisodan päättymisen 85-vuotispäivänä.

Ja tämän kutsun perään erinomainen ja perusteellinen Ilkka Virtasen kirjoitus aiheesta.

Seppeleenlasku Jäätie-muistomerkillä /Talvisodan päättymisestä 85 vuotta

Torstaina 13.3. 2025 klo 12.00 Tiklas-puistossa tapahtuu! Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl. Pasi Heinua ja kapt. Matti Kujala sekä Sauli Lassila ja Raimo Latvala veteraanijärjestöjen edustajina laskevat seppeleen muistomerkille. Veteraanijärjestöjen liput ovat kunniavartiossa. Yleisöä toivotaan mukaan seuraamaan tapahtumaa.

…

ILKKA VIRTANEN

Teksti on julkaistu 5.3. 2025 Vaasa-lehdessä, ja aiemmin hieman lyhyempänä versiona Rannikkoveteraani ja Parole -lehdissä. Ajankohtaistettu päivitysversio on tulossa lähiaikoina myös PMP:aan.

Merenkurkun jäätie - talvisodan ainutlaatuinen huoltoratkaisu

Ukrainan sota ja talvisota

Ukrainan käydessä jo kaksi vuotta jatkunutta sotaa resursseiltaan ylivoimasta hyökkääjää vastaan maan asemaa on usein verrattu Suomen tilanteeseen maamme käydessä talvisotaa 85 vuotta sitten. Vihollinen on sama ja sen toiminta sekä käyttäytyminen ennallaan maassa tapahtuneesta yhteiskuntajärjestelmän muutoksesta huolimatta. Venäjä toimii kuten Neuvostoliitto aikanaan: hyökkäyssotaan lähdetään naapurivaltiota vastaan ilman sodanjulistusta ja valheellisin perusteluin, julkilausumattomana tavoitteena on kohteen valloittaminen ja liittäminen osaksi hyökkääjävaltiota. Hyökkääjä osoittaa myös suurta raakuutta ja piittaamattomuutta kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia kohtaan. Materiaali- ja taistelijaylivoimasta huolimatta hyökkääjän taidoissa ja sotilaiden sitoutumisessa taisteluihin on pahoja puutteita, joiden johdosta sodat pitkittyvät.

Yhtäläisyyksistä huolimatta näissä sodissa on myös eroja. Ukraina on pystynyt sinnittelemään varsin massiivisen ulkopuolisen sotilaallisen, taloudellisen ja humanitaarisen avun varassa. Sen kahden vuoden aikana saama tuki on rahalliselta arvoltaan 200–250 miljardia dollaria. Euroopan Unionin ja sen valtioiden tuki on 125 miljardia dollaria ja USA:n runsaat 100 miljardia dollaria. Suomi sai tyytyä tämän rinnalla murusiin. Yleisesti tunnettu sanonta onkin, että Suomi jäi talvisodassaan yksin.

Suomen jääminen yksin ei kuitenkaan ole koko totuus. Suomen saaman avun näkymättömyys johtuu siitä, että virallista valtioiden antamaa tukea ei tullut käytännössä lainkaan. Konkreettista sotilaallista tukea saatiin kuitenkin Ruotsilta. Sotavoimien osalta kyse oli vapaaehtoisjoukoista, joiden moraalinen merkitys oli suurempi kuin käytännön tuki. Ruotsista tullut aseistus ja rahoitus muodostivat sen sijaan merkittävämmän tuen kuin yleensä on ajateltu. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on esitellä yksi tämän tuen merkittävä osa innovatiivisine toteutusmalleineen.

Merenkurkun jäätie – suora lyhyt yhteys Ruotsiin

Ruotsin valtio piti talvisodan aikana tiukasti kiinni puolueettomuudestaan eikä valtiona osallistunut Suomen avustamiseen. Apua Ruotsista kuitenkin saatiin eri tavoin, pääosin vapaaehtoisjoukoin sekä yksityisten tahojen ase- ja ammustoimituksin.Vuoden 1940 alussa kovien pakkasten jäädytettyä meren ja satamien tultua suljetuiksi ainoa kuljetusyhteys länteen oli Tornion ja Haaparannan kautta. Tämä kiertoreitti luonnollisesti ruuhkautui pahasti ja uhkana oli lisäksi, että venäläiset onnistuisivat tavoitteessaan katkaista Suomi ja samalla Ruotsi-yhteysTornion tasalta.

Poikkeuksellisen kylmä talvi synnytti pohjalaisissa suojeluskunta- ja teollisuuspiireissä ajatuksen jäätien avaamiseksi Uumajan Holmsundista Vaasaan. Jäätiehanke sai sotilasviranomaisten tuen ja sen toteuttajaksi määrättiin piiri-insinööri Torsten Nordström. Valassaarten majakanvartija Karl Nykvist toi hankkeeseen Merenkurkun alueen paikallistuntemuksen. Ruotsi ei ollut hankkeessa virallisesti mukana, mutta suuri joukko vapaaehtoisia kuorma-autoyrittäjiä takasi kuljetusten toteutumisen. Vastuutoimijana Ruotsissa oli Lastbilföreningen i Södra Västerbotten -yhdistyksen puheenjohtaja N.S. Ericsson.

Hanke oli erittäin riskipitoinen. Jäätynyt meri on aina petollinen ja aurattu tie umpeutui lähes päivittäin kovissa tuiskuissa. Lisäksi tuli varoa venäläisiä pommikoneita. Valkoisiksi kalkitut autokolonnat matkasivat yleensä öisin. Vaikeuksista huolimatta vahingot jäivät verraten vähäisiksi suhteessa hankkeen kokoon. Kuusi kuorma-autoa vajosi mereen, yksi aura-auton kuljettaja menehtyi tien perustamisvaiheessa.

Tie avattiin 19.2.1940. Vaikeissa olosuhteissa lähes 800 kuljettajaa kuorma-autoineen toi yli 2000 autolastillilla lähes 1700 tonnia sotamateriaalia (enimmäkseen käsiaseista, mutta joukossa oli myös kenttä- ja panssarintorjuntatykkejä sekä lentokoneiden osia) ja huoltotarvikkeita 120 km pituisen matkan Merenkurkun yli. Lisäksi 53 tankkiautolla tuotiin lähes 100 tonnia bensiiniä Vaasaan. Polttoaineen kuljetukseen osallistui 16 reserviläistä. Paluukuormina Ruotsiin vietiin yli 1000 tonnia selluloosaa. Jäätie palveli näin myös Suomen ja erityisesti Pohjanmaan vientiteollisuutta kriisiolosuhteissa. Vielä rauhanteon jälkeen yli 200 vapaaehtoista ruotsalaiskuljettajaa kuorma-autoineen avusti suomalaisia Kannaksen evakuoinnissa. Tie suljettiin lopullisesti 22.3.1940.

Muistomerkit korostavat jäätien merkitystä talvisodasta selviytymiselle

Vaasalaisten sotaveteraanien keskuudessa syntyi 1990-luvulla ajatus saada talvisodan jäätielle ja sen sankareille muistomerkit Vaasaan ja Holmsundiin kunnioittamaan sekä jäätien toteutuksesta vastanneita että vaarallisiin kuljetuksiin osallistunutta suurta vapaaehtoisten kuorma-autoilijoiden joukkoa. Vaasalaisten veteraanien voimin toteutui muistomerkin Vaasan osuus, kun talvisodan päättymisen 60-vuotistismuistopäivänä 13.3.2000 paljastettiin Vaasan Tiklas-puistossa kuvanveistäjä Pekka Jylhän teos Kultainen käsi. Muistomerkin paljastanut Vaasan Rintama- ja sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Holger Strandberg päätti avajaispuheensa ruotsalaisille vapaaehtoisille kohdistettuihin kiitoksiin: ”Kiitos, että Te autoitte meitä niin, että tänään saamme elää vapaassa Isänmaassa, itsenäisessä Suomessa. Kiitos, että itse saamme päättää kohtalostamme”. Muistomerkistä tuli näin myös talvisodasta selviytymisen muistomerkki.

Ruotsalaisapu sai oman muistomerkkinsä Holmsundin satamaan Uumajaan viisi vuotta myöhemmin, kun Finlands Krigsveteraner i Sverige, Lions Club Holmsund, Västerbottens Regementes Museum ja Sveriges Åkeriföretag -yhteisöjen toimesta aikaansaatu muistolaatta paljastettiin jäätien lähtöpisteessä 25.9.2005. Paikalla oli vielä jäätien varsinaisia sankareita, ruotsalaisia vapaaehtoiskuljettajia. Muistomerkin paljastuksen suorittanut Suomen Ruotsin suurlähettiläs Pertti Torstila välitti puheessaan kuljettajaveteraaneille saman tervehdyksen kuin Iso-Britannian pääministeri Churchill aikanaan suomalaisille sotilaille: ”Tahdonvoimallanne ja päättäväisyydellänne näytitte maailmalle mihin vapaat ihmiset pystyvät”.

Muistomerkkien sanomaa vaalitaan molemmin puolin Pohjanlahtea. Vaasassa sotaveteraanit ovat vuosittain laskeneet muistomerkille havuseppeleen talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3. Vuodesta 2024 lähtien tilaisuus on järjestetty yhteistyössä Pohjanmaan aluetoimiston kanssa. Tavoitteena nyt talvisodan päättymisen 85-vuotispäivänä on, että tilaisuudesta muodostuisi laajemmin myös yleisötapahtuma.

Teksti: Ilkka Virtanen