VAASASSA POHJANMAAN MUSEON vapaussodan muistohalliin kuuluu taiteilija Henry Ericssonin (1898–1933) suunnittelema ja Salomo Wuorion koristemaalausliikkeen toteuttama upea lasimaalaus Isänmaa. Tämä lähes kahden huonekerroksen korkuinen teos oli pois paikaltaan konservoinnin ajan syksystä 2022 tämän vuoden alkupuolelle asti.
Teosta pääsee jälleen katsomaan ja ihailemaan ja nyt siis kunnostettuna todellakin väri- ja valovoimaltaan ainutlaatuisena taide-elämyksenä.
Lasimaalauksen kunnostustöistä vastasi Lasipaja Marjut Kalin. Konservoinnin ajan lasimaalaus oli Marjut Kalin-Eloahon työhuoneella. Tarkoituksena on ollut turvata yhteisen kulttuuriperintömme säilyminen tuleville sukupolville. Kalin-Eloaholla on runsaasti kokemusta historiallisesti merkittävien lasimaalausten konservoinnista. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Tampereen Tuomiokirkon ja Maarianhaminan kirkon lyijylasitöiden konservointi sekä useiden muiden suomalaisten kirkkojen lasimaalausten konservointi.
Miten hienolta lasimaalaus näyttääkään!
Kuvat: AN, 13.3.2025 Pohjanmaan muse, vapaussodan muistohalli
Kokonaisuus loistaa erityisen valovoimaisena aurinkoisena kevätpäivänä
Ylinnä liitelee ilmassa menneisyys historian hengettären hahmossa soihtu toisessa, laakerinoksa toisessa kädessään
Keskellä seisoo tulevaisuuden toivoa edustava lastaan ylös kohottava nuori äiti
Nykyisyyden symbolina on antiikkinen sotilas miekkoineen, kilpineen ja lippuineen
Alimpana keskellä Suomen leijona, Pohjanmaan kuusi kärppää ja Vaasan vaakuna. Valtakunnan, maakunnan ja kaupungin tunnukset.
Lainaus
Kirjasta Suomi-neito, Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet. Otava 1983, kirjoittanut Aimo Reitala.
”Suomi-neito…tunnuksen avulla ei voitu helposti ilmaista sitä puolustustahtoista sankarihenkeä, jonka aika mielellään liitti isänmaan kuvaan. Miekalla varustautunut nainen Walter Runebergin tapaan ei enää palannut, sillä naisen ja miehen roolit koettiin pitkälle eriytyneinä. Ase kuului miehelle, taistelijalle, nainen taas nähtiin mieluimmin äitinä tai sulottarena.
Selväpiirteisen dokumentin kymmenlukujen poliittisesti aktiivisen vaiheen isänmaakäsityksissä tarjoaa keväällä 1930 valmistunut Henry Ericssonin lasimaalaus Pohjanmaan historiallisen museon vapaussodan muistohallissa Vaasassa. Isänmaa-nimistä sommitelmaa hallitsee kolme pääfiguuria. Ylinnä liitelee ilmassa menneisyys historian hengettären hahmossa soihtu toisessa, laakerinoksa toisessa kädessään. Keskellä seisoo tulevaisuuden toivoa edustava lastaan ylös kohottava nuori äiti. Nykyisyyden symboli on antiikkinen sotilas miekkoineen, kilpineen ja lippuineen.”
Toinen lainaus
Pohjanmaan museon sivuilta (alla olevaa tekstiä en enää löydä museon sivuilta/se on korvattu lyhyemmällä versiolla)
”Pohjanmaan museon vapaussodan muistohallin suunnitteli ja toteutti Karl Hedman uuteen museorakennukseen, joka vihittiin käyttöön kesäkuussa vuonna 1930. Muistohallissa Hedman halusi osoittaa kunnioitustaan Suomen vapaussotureille, jotka olivat johtaneet Suomea itsenäisyyteen, mutta joiden suoritus oli hänen mielestään liian nopeasti unohtunut. Muistohalliin sijoitettiin vapaussodan johtohahmojen pronssiin valetut muotokuvat, joista merkittävimmät olivat ylipäällikkö C. G. Mannerheimin ja valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin muotokuvat.
Muistohallin ikkunaa koristaa Henry Ericssonin lasimaalaus ”Isänmaa”, lattiaa peittää C. G. Mannerheimin Aasian-matkaltaan tuoma suurikokoinen itämainen matto ja katosta roikkuu barokkityylinen pronssiin valettu kynttiläkruunu. Venäläiset ryöstivät sen Vanhan Vaasan kirkosta Isonvihan aikana, mutta se onnistuttiin saamaan takaisin Vaasaan ensimmäisen maailmasodan aikana.
Muistohallin esikuvat löytyvät antiikista, jonka traditiota kunnioittaa sankareitaan on vuosisatojen aikana jatkettu eri puolilla Eurooppaa. Tällaisia ”siviilitemppeleitä” on rakennettu mm. Pariisin Pantheoniin (1791) ja Saksan Regensburgiin (Walhalla). Suomen suurmiehet saivat 1870-luvulla oman ”kulttigalleriansa” Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa. Tilaan sijoitettujen artefaktien avulla muistohallista muotoutuu isänmaallinen installaatio, jossa jokaisella elementillä on hallin sanomaa vahvistava merkitys.
Muistohalli on oman aikansa historiallinen monumentti, jossa kansallinen näkökulma yhdistyy antiikin ilmaisutraditioon. Sen tarkoituksena oli nostaa esiin taistelu maan vapauden ja läntisen kulttuuriyhteisön puolesta. Se muistuttaa myös Vaasan menneisyydestä valkoisena pääkaupunkina vuonna 1918.”
Kolmas lainaus
POHJANMAAN HISTORIALLISEN MUSEON OPAS, laatinut 1932–1933 Arne Appelgren, s. 11.
”Ikkunan lasimaalaus on vertauskuvallinen esitys Isänmaastamme. Ylinnä näemme Menneisyyden, historian hengen hahmossa, liitelevänä naishahmona, joka käsissään pitää soihtua ja palmunoksaa; keskellä kuvataan Tulevaisuudentoivoa nuorena äitinä, joka nostaa ojennetuin käsivarsin pientä lastansa; tämän alla on Nykyhetki, täysivarusteinen mies, joka nojaten kätensä miekan kahvaan on valmis puolustamaan kalleimpia arvojansa; alinna Suomen keltainen leijona, Pohjanmaan kuusi kärppää ja Vaasan lyhde, valtakunnan, maakunnan ja kaupungin vaakunat.”
Lainaukset päättyvät
Loppuun vielä linkki Rojkekti X= hankkeen sivulle / Isänmaa-lasimaalaus
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/01/isanmaa-lasimaalaus.html
Kuvat ja tekstin koonti:
Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
Kotiseutuhistorian harrastaja
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti