Pohjanmaan museon Schjerfbeckit

 

Kuvat AN 11.7. 2024, Pohjanmaan museo

Pohjanmaan museon ulkoseinä- ja kattoremontin takia museoon mennään nyt sisään alkuperäisestä sisäänkäynnistä kiviportaita ylös Karhu -veistoksen vierestä.

Myös sisällä ainakin Muistohallli on vielä kesken. Isänmaa -lasimaalaus on kyllä konservoitu, mutta odottaa edelleen palauttamista omalle paikalleen korkeaan ikkuna-aukkoon. 

Hedmanin kerros on taas avattu, ja lähes kaikki näyttelytilat, huoneet ovat yleisölle auki. 

Tänään sateisena kesäpäivänä museossa olikin ihan hyvin väkeä.

   

Linkki
Pohjanmaan museon sivuille

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasan-museot/pohjanmaan-museo/ 

” Karl Hedmanin kokoelma ja siihen liitetty osa taidekauppias Gösta Stenmanin kokoelmaa (ns. Stenmanin pantti) sisältävät suomalaisen kuvataiteen tunnetuimpia teoksia. Kokoelmassa on sekä Hugo Simbergiltä että Helene Schjerfbeckiltä noin 20 teosta ja Tyko Salliselta runsaat 30 teosta. Hedmanin kokoelmaan kuuluu myös vanhaa ulkomaista kuvataidetta 1500-luvulta lähtien. Vanhimmista ulkomaisen taiteen teoksista mainittakoon Jacob Gilligin Kala-asetelma (1684) ja uudemmista Henri de Toulouse-Lautrecin litografia Nuit blanche (1893).

Pohjanmaan museon taidekokoelmissa on yhteensä yli 5300 teosta.”

 

Minulle heräsi mielessä kysymys, pääseekö nyt Hedmanin kerroksen remontin valmistuttua Pohjanmaan museossa näkemään kokoelmien kaikki Schjerfbeckit?

Pohjanmaan museon omistuksessa on hieno kokoelma Helene Schjerfbeckin teoksia. Nämä ainutlaatuiset teokset eivät ole tietääkseni olleet yhtenäisenä, muista erillisenä omana näyttelynään koskaan esillä? Oman päänäyttelyn pitäminen näistä teoksista olisi mielestäni tärkeää. Schjerfbeck fanit koko Suomesta, Ruotsista jne. tästä varmasti kiittäisivät.

 

Pohjanmaan museon kokoelmien Schjerfbekit

Luettelo onn komea, mutta kaikkea ei pääse tällä hetkellä näkemään.

 

Lainaus Pohjalaisesta 7.1.2020: Vaasassa on yli kaksikymmentä Helene Schjerfbeckin teosta – valtaosa niistä päätyi kaupunkiin taidekeräilijän epäonnisen vararikon seurauksena

Anne Puumala

”Pohjanmaan museon kokoelmissa on kaksikymmentäyksi Helene Schjerfbeckin teosta. Niistä kaksitoista kuului alunperin kauppias ja taidekeräilijä Gösta Stenmanille. Stenman osti 1900-luvun alussa kokoelmiinsa teoksia nuorilta lupaavilta taiteilijoilta. Hänestä tuli 1910- ja 1920-luvuilla Suomen tunnetuin taidekauppias.

Eräs Stenmanin tukemista taiteilijoista oli Helene Schjerfbeck. Stenman oli ensimmäisiä taidekeräilijöitä, joka ymmärsi Schjerfbeckin taiteen arvon ja ryhtyi keräämään hänen teoksiaan; siksi hänet on usein mainittu Schjerfbeckin löytäjäksi.

– Stenman pyrki hankkimaan teoksia, jotka kertoisivat siitä, kuinka taiteilija kehittyi vuosikymmenten varrella, Vaasan kaupungin museoiden kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen kertoo.

Stenmanin taidekaupat sujuivat 1930-luvulle asti. Onni kuitenkin käänsi hänelle hetkeksi selkänsä. Stenmania kohtasi taloudellinen vararikko, ja hän menetti taidekokoelmansa lisäksi taideliikkeensä Lontoossa ja Pariisissa. Hänen taidekokoelmaansa kuului ainakin 150 teosta.

Tässä vaiheessa kuvaan astui vaasalainen lääkäri ja Stenmanin ystävä Karl Hedman. Stenman oli pantannut taidekokoelmansa, ja pantti jäi – vaasalaisten onneksi – Hedmanin omistukseen. Oli vuosi 1935.

– Schjerfbeckin teosten ohella Stenmanin kokoelmassa on myös muita huomattavan mielenkiintoisia teoksia, jotka kuuluvat Suomen taiteen keskiöön, Jämsänen mainitsee.

Hän kertoo Hedmanin ostaneen myös itse Schjerfbeckin teoksia. Pohjanmaan museon kokoelmissa näitä teoksia on kuusi.

– Taiteellisesti arvostetuimpiin Helene Schjerfbeckin teoksiin kuuluu maalaus Leipomo, jonka Karl Hedman osti vuonna 1916 Stenmanilta.

 

Kaikkiaan Pohjanmaan museon kokoelmissa on Schjerfbeckin teoksia kuudelta eri vuosikymmeneltä.

– Teokset edustavat monipuolisesti taiteilijan kehityskaarta ja ne ovat peräisin varmoista ostopaikoista, sillä suurin osa teoksista on ostettu taiteilijan elinaikana ja suoraan häneltä itseltään.

Jämsänen mainitsee harvinaisuuksiin lukeutuvan myös esimerkiksi taiteilijan teoksen Asetelma (Nature morte).

– Kokoelmassa on myös muun muassa Schjerfbeckin Ranskaan ja Englantiin suuntautuneilla matkoilla syntyneitä teoksia ja poimintoja hänen Tammisaaressa maalaamistaan teoksista.

– Maalaukset edustavat monia eri lajityyppejä: asetelmaa, henkilökuvausta, muotokuvaa ja maisemaa.

Pohjanmaan museon saama viimeisin Schjerfbeckin teos on Omakuva, hiilipiirros paperille. Ruotsalaisesta huutokaupasta 2010 hankitun teoksen maksoi Veljekset Gröndahlin säätiö, joka lahjoitti teoksen osaksi museon kokoelmaa. Jämsänen sanoo omakuvan syntyneen oletettavasti taiteilijan elämän loppukaaren aikana.

Neljästä kuuteen teosta on ollut jatkuvasti esillä Pohjanmaa museon kolmannessa kerroksessa.

– Määrä vaihtelee, sillä olemme toistaiseksi lainanneet merkittäviin näyttelyihin myös perusripustuksessa olevia teoksia.

Teoksia on ollut esillä myös useissa laajoissa näyttelyissä Vaasassa. Esimerkiksi vuonna 2012 järjestetty Helene Schjerfbeck ja hänen aikansa -näyttely keräsi 12 500 katsojaa.”

Lainaus päättyy

 

 

Upeassa taidekirjassa

THE KARL HEDMAN ART COLLECTION and Select Choices from Other Collektions in the Ostrobothnian Museum

Vaasa 2009, Hedmanin säätiö – Hedmanska Stiftelsen Marianne Koskimies-Envall, Jaakko Linkamo, Erkki Salminen

Kirjassa esitellään sanoin ja kuvin Pohjanmaan museon kokoelmiin tuolloin kirjan julkaisuajankohtana kuuluneet 19 Helene Schjerfbeckin teosta: Kirjan sivut 599–633

 

1. Asetelma, 1875

2. Sairasvuoteella, 1877–78

3. Lukeva nuorukainen, 1878–1879

4. Kaarle-herttua häpäisee Klaus Flemingin ruumista. Vapaasti kopioitu Edelfeltin mukaan (n. 1879)

5. Museokäynti, 1870-luvun lopulla

6. Puistokuja, 1882–84

7. Hautajaiskulkue, 1884

8. Naisprofiili, 1884

9. Wilhelm von Schwerinin kuolema, luonnos, 1885

10. Leipomo, 1887

11. Naamiaiskuva, 1887

12. Snappertunan kirkko, 1890

13. Tanssivia lapsia, 1894

14. Romaani, 1910

15. Palvelijatar, 1911

16. Lapsenpää, 1917

17. Pikku palvelijatar, 1918

18. Helle, 1919

19. Unia, 1920

 

Lue myös tämä, ainakin toistaiseksi viimeisimmän Schjerfbeck teoksen hankinnasta huutokaupasta.

Kirjoituksesta selviää mm. Miten Dan Holm hankki Pohjanmaan museolle Schjerfbeckin hiilipiirroksen Oma kuva.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/07/kuvataiteen-paiva.html 

 

Ja vielä tämä. Teos kuuluu Vaasan taideyhdistyksen kokoelmiin, ja on sijoitettuna ja hallinnassa Pohjanmaan museossa. 

 

Kuvalainaus Vaasan taideyhdistyksen kotisivulta: Taidekokoelman teos numero 1

Vaasan taideyhdistyksen kokoelman ensimmäinen teos, Helene Schjerfbeckin guassi ”La petite servante”, hankittiin yhdistyksen ensimmäisestä vuosinäyttelystä 1918.

Vuonna 1998 kokoelma lahjoitettiin Vaasan kaupungin museoiden haltuun ja yhdistys kartuttaa sitä edelleen. Nykyisin teoksia on kolmisen sataa ja suuri osa niistä on esillä julkisissa tiloissa.

Käy katsomassa myös taideyhdistyksen kotisivua  https://vaasantaideyhdistys.fi/

 

Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com