Hei Aimo,
Provosoit blogissasi lukijoita kertomaan
veneilyharrastuksistaan tai kokemuksistaan. Tiedän, että en ole ollenkaan oikea
henkilö tähän tarkoitukseen, koska veneilyharrastuksemme jäi pienimuotoiseksi
ja aika lyhytkestoiseksi, mutta tartunpa silti haasteeseen.
Harrastimme veneilyä vuodesta 2009 alkaen vajaan 10 vuoden
aikana. Aloitus tapahtui siis varsin myöhään, eläkkeelle siirtymiseni aikoihin.
Ajatus oli pitkään ollut mielessä, mutta eri syyt viivästyttivät aloitusta:
työtehtävät, vuosittaiset 2–3 pitkää ulkomaanmatkaa jne. Veneen hankintaan
päädyimme lopulta poikiamme ajatellen. He olivat veneilleet ahkerasti
kaveriporukoissa ja ajattelimme, että oma venekin voisi olla heidän käytössään.
Hankimme uudehkon Bella 703 uppoumarunkoisen veneen, jossa oli mm. suhteellisen
hyvät makuutilat ja keittomahdollisuudet. Venetyypin mukaisesti 7-metrisen
veneen nopeus oli vain 7 solmua.
Alkuun käyttöä oli varsin runsaastikin. Ullan kanssa
tyydyimme päivämatkoihin lähisaaristossa, kohteita löytyi riittävästi silläkin
periaatteella. Poikien perheen perustamiset ja nuoremman muutto Etelä-Suomeen
muuttivat kuitenkin tilannetta muutaman vuoden päästä ratkaisevasti. Käyttö jäi
yhä enemmän meidän varaamme. Iän mukana veneestä alkoi tulla lisääntyvästi
rasitusta. Vesille laskuihin ja maalle nostoihin sekä keväisiin ja syksyisiin
huoltotoimenpiteisiin tarvitsimme edelleen poikiemme apua. Moniin saariston
kiinnostaviin kohteisiin piti rantautua ilman laituria. Tämä alkoi käydä
ikäihmisille hankalaksi. Niin miellyttäviä kuin onnistuneet veneretket
olivatkin, päätimme kuitenkin verrattain lyhyen veneilykautemme jälkeen luopua
siitä. Olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin nuoremmalla iällä.
Tästä aloittamisesta muistutuksena Pentti Ruotsalan ohje
pian Vaasaan tulomme jälkeen. Melkeinpä ensi kertaa tavatessamme Pentti kysyi
minulta: "Oletko ja hankkinut veneen?" Kun kerroin, että venettä ei
ole, niin Pena jatkoi: "Sinulla on vuosi aikaa hankkia vene tai muuttaa
muualle". Yli 20 vuotta siihen hankintaan kuitenkin meni.
Päivämatka Mikkelinsaarille taisi olla etäisin kohde, jossa
Ullan kanssa kahdestaan kävimme. Kyseessä oli vuosi 2009. Kuvat ovat noilta
upeilta kivikkoisilta saarilta, pari kuvaa matkan varrella olevilta
Punakareilta. Veneemme on kuvattu Kynsiluodon rannalta (siihen aikaan
rantautuminen sinne oli aika hankalaa), vanhempi ja nuorempi kippari ovat
matkalla sinne (vuosi 2010).
Terveisin iv (Ilkka Virtanen)
Veneemme on kuvattu Kynsiluodon rannalta. Veneen vanhempi ja nuorempi kippari
(vuosi 2010).
Kiitos Ilkka tästä aivan mahtavasta veneilyharrastus muistosta ja kuvien jakamisesta!
Sivuston ylläpito, Aimo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti