Pietarsaaren museossa LEIJONA JA LOHIKÄÄRME

maanantai 11. syyskuuta 2023

Pietarsaaren museossa LEIJONA JA LOHIKÄÄRME

Kuva: AN 29.8.2023. Pietarsaaren museo. Leijona ja lohikäärme

Jouduin kuvaamaan vastavaloon, mutta onneksi tajusin jo siellä museossa, mitä tämä pienehkö veistos esittää, eli mikä sen aihe on!

Kuvarajaus postikortista: TUOTANTO Foto Kurt Björklund ky Vaasa Kuvaus: Pekka Pietiläinen

Leijona ja lohikäärme, Veistoksen tekijä Jaakko Koskela, ”Poltetun räätäli”, Lappajärvi 1899. Pietarsaaren kaupungin museo.

Museon myynnissä oleva laadukas postikortti pelasti tilanteen. Tästä kuvasta näkee erinomaisen hyvin tämän taidokkaan puuveistoksen kokonaisuuden ja yksityiskohdat.

Kuka on tuo tekijä Jaakko Koskela? Onkohan hänestä mahdollista löytää tietoja?

Ei kovin helpolla, ainakaan näin pelkästään tietokoneen hakuohjelmilla. Jotain sentään löytyi:

Poltetun Räätäli

Vuonna 1843 syntynyt Jaakko Koskela sai teini-iässä räätälin opin, jossa hän oppikin varsin mainiot räätälin taidot. Hän oli taitava ja nopea tekijä, joka teki päivässä käsin ompelemalla miehen sarkavaatteet. Hänellä oli kuitenkin omat taiteelliset ja aikalaistensa mielestä omituisetkin vaatteiden koristelemisesta. Asiakkaat valittivat vaatteiden liikoja "kruusauksia", niinpä hän ei aina saanut tilauksia.

Jaakko Koskela sai lempinimen: Poltetun Räätäli. Nimen alkuperästä on erilaisia tarinoita. Kerrotaan hänen käyttäneen puhuessaan sanontaa: "paa poltetulle." Näin hän totesi myös suuttuessaan, koska hän ei kiroillut. Toisen selitystarinan mukaan, hän sai liikanimensä poltettuaan prässiraudalla tekeillä olleen vaatteen. Tällaisen vahingon jälkeen hänestä tuli loppuiäkseen Poltetun (vaatteen) Räätäli.

Eniten Jaakko Koskela sai mainetta puunveistäjänä ja monenlaisten keksintöjen tekijänä. Hänen käsistään syntyivät monenmoiset puuesineet, varsinkin puuhevoset ja nuket, puurasiat ja leijonanpääpiiput. Hän rakensi hyvin erikoisen kuvakaapin, jota yleisö sai viidentoista pennin maksua vastaan katsoa kaapin kahdesta ikkuna-aukosta sisään samalla kun Koskela pyöritti kaappia. Sisälle oli rakennettu liikkuvat mies- ja naishahmo.

Lainaus Geokätkö sivustolta: kallataan Lappajärvellä - Poltetun Räätäli (tämän tekstin alkuperäinen tietolähde ei ole minulla tiedossa).

Tämä 1899 tehty puuveistos herättää minussa kysymyksiä

- oliko leijona ja lohikäärme symbolien käyttö yleistäkin tuohon aikaan 1800-luvun lopulla?

- mitä näillä symboleilla tuolloin haluttiin kertoa, miten ne ymmärrettiin?

- ja todella mielenkiintoista olisi tietää onko tämä pienoisveistos ollut yksi inspiraation lähde Yrjö Liipolalle, kun hän otti osaa v. 1935 yleiseen kilpailuun Suomen kuvanveistäjille vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkin suunnittelemiseksi Vaasaan?