Sunnuntaina 9.7.2023 minulla on ilo ja kunnia esitellä Suomen Vapaudenpatsaan jalustan ja pääaiheen yksityiskohtia.
Puheenvuoroni pidän Vaasan torilla klo 12 alkavan muistomerkin 85-vuotispäivän juhlatilaisuuden päätteeksi seremonioiden ja juhlapuheiden jälkeen.
Juhlatilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa Suomen Vapaudenpatsaalle!
Tapahtuman aluksi patsaalle lasketaan Puolustusvoimien, Vaasan kaupungin, sotiemme veteraanien ja maanpuolustusjärjestöjen yhteinen seppele. Puolustusvoimien edustajana ja seppeleen laskijana on Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua ja hänellä on apunaan kapteeni Matti Kujala.
Seppeleenlaskua kunnioittavat reserviläisistä muodostetut kaksi patsaalle asetettua kunniavartiomiestä ja kolmihenkinen lippuvartio sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen asettama lippulinna.
Seppeleenlaskun jälkeen Pohjanmaan maakunnan maakuntajohtaja Mats Brandt pitää juhlapuheen 85 vuotta torinäkymää hallinneelle muistomerkille.
Tapahtuman järjestävät Porin prikaati - Pori Brigade ja Vaasan kaupunki - Vasa stad.
...
Omaa osuttani taustoitan etukäteen tässä blogissa tällä kirjoitussarjalla Suomen Vapaudenpatsaan symboleista, yhteensä 13 kohdetta, jotka julkaistaan 2.7. – 9.7.2023.
Viimeisenä symbolina käymme läpi kaikkein ylimpänä olevan merkin, havun, kuusenkerkän, joka on kiinnitetty sotilaan lakkiin.
Kuva: AN
13 HAVUKOKARDILAKKI
Suomen Vapaudenpatsaassa sotilas paljastaa päänsä ja nostaa oikealla kädellään taivasta kohti kuusenhavulakkinsa – joka merkkinä tarkoittaa, ettei alueella ole vihollisia, alue on vapaa, isänmaamme on omassa hallinnassamme!
Lakkiin on ylimmäksi näkyväksi merkiksi kiinnitetty kuusenhavu. Myös tämän symbolin merkitys on syytä kerrata, etteivät perinteet unohdu.
Liipolan alkuperäisen ehdotuksen pään päällä heilutettava miekka siis vaihtui kuusenhavulakin heilutukseen. Tämä ei mielestäni vienyt Suomen Vapaudenpatsaalta pois sen syvintä sisältöä, sanomaa vahvasta tahdosta ja kyvystä nousta puolustamaan tarvittaessa ase kädessä isänmaan rajojen koskemattomuutta, Suomen itsenäisyyttä.
Tampereen valtauksen edellä 1918 taisteluun osallistuville Suomen valkoisen armeijan joukoille annettiin käsky kiinnittää päähineeseensä kuusenhavu.
Tällä tunnuksella haluttiin helpottaa oman puolen erottamista vaikeassa ja sekavassa kaupunkitaistelussa. Myös valkoisten voitonparaatissa 16.5. 1918 joukkojen oli käsketty käyttää havutunnusta.
Sittemmin havukuviota on käytetty Suomessa mm. upseerien kauluslaatan reunakuvioinneissa.
Kuusenhavu laitettiin lakkiin ja taskuun
Vapaussodassa ohjeeksi annettiin, että havunoksa pitää laittaa lakin lisäksi myös
taskuun. Taskuhavun selitys on tämä: henkilöiden tarkastuksessa havu todisti,
että omia ollaan, vaikka havua ei lakissa enää ollutkaan. Lakkihavu kun saattoi
taistelun tiimellyksessä pudota.
Tutustu lisää: blogikirjoitukseenSuomen Vapaudenpatsas: symbolit 13, KUUSENHAVU
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2022/12/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-13.html
Kierros on tehty.
Olemme merkittävän patsaan luona – tämän me kaikki tiedämme.
Suomen Vapaudenpatsaita on vain yksi, siis vapausodan muistomerkkiä, jolla on statuksena koko Suomen Vapaudenpatsas, näitä on vain yksi ja se on tämä tässä, täällä Vaasan
kauppatorilla. Aloite on itseltään Mannerheimiltä loppukeväällä 1918, ja itsestään selvä muistomerkin sijoituspaikka oli Vaasa.
Kiitos, että sain tehdä tämän kierroksen, vapauden symbolien esittelyn teidän kanssanne.
Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
Kotiseutuhistorian harrastaja
Kaupunki- ja luontovalokuvaaja
Vaasaennenjanyt -blogin ylläpitäjä
Rojekti X = hankkeen inspiraattori
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti