Aikaisemmin olen julkaissut tässä blogissa 12 kirjoituksen kokonaisuuden Suomen Vapaudenpatsaan symboliikasta. Tuolloin (2020) esittelin 12 yksityiskohtaa, ja tein näistä kaikista erilliset selostukset. Näissä olen pyrkinyt kertomaan symbolien yleisistä ikiaikaisista merkityksistä sekä ko. symbolien käytöstä Yrjö Liipolan v. 1938 paljastetussa monumentaalisessa Suomen Vapaudenpatsaassa.
Tämä Vaasan valtakunnallinen vapaudenpatsas on vuoden 1918 Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkki, eli sisällissodaksikin kutsutun sodan voittaneen osapuolen arvoja esiin tuova muistomerkki. Monumentaalisen muistomerkin toteutus vei aikaa 20 vuotta. Vuoden 1918 sodan jälkeen Suomessa toteutettiin suuret määrät paikallisia sankarihautausmaita ja taistelupaikkojen muistomerkkejä voittaneen osapuolen eli valkoisten uhrien muistolle. Huomattavasti vähemmän ja paljon myöhemmin on muistomerkkejä pystytetty hävinneen osapuolen eli punaisten uhrien muistolle.
Katso, palauta mieleen parin vuoden takaiset kirjoitukset
Suomen Vapaudenpatsas: symbolit, YHTEENVETO
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/12/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html
Suomen Vapaudenpatsas: symbolit 13, KUUSENHAVU
Kuvat: AN. Vuosikalenterin kuvia 2020
Suomen Vapaudenpatsaassa sotilas paljastaa päänsä ja nostaa oikealla kädellään kohti taivasta kuusenhavulakkinsa – joka merkkinä tarkoittaa, että alueella ei ole vihollisia, alue on vapaa, isänmaamme on omassa hallinnassamme!
Lakkiin on ylimmäksi näkyväksi merkiksi kiinnitetty kuusenhavu. Tämän symbolin merkitystä pyrin kertomaan tässä blogikirjoituksessa. Myös tämän symbolin merkitystä on syytä avata tämän päivän nuorille ja kaikille meille muillekin – etteivät perinteet painu unholaan.
Miekan tilalle kuusenhavulakki
Kuvalainaus kirjasta Etelä Pohjanmaan historia, osa 7. s. 795
Vuonna 1935 järjestetyn vapaudenpatsaskilpailun voitti Yrjö Liipolan ehdotus Pohjan poika rynnistää. Voittaneessa kilpailutyössä oli alun perin ylinnä miekkaa voimalla heiluttava sotilas, takanaan haavoittunut taistelija.
Kuvat: AN. Kilpailuun osallistuneita pienoismalleja (Pohjanmaan museo, teokset ovat varastoituina)
Miekkaa pidettiin liian väkivaltaisena symbolina, ja se korvattiin kuusenhavulakilla. Tai oikeammin, miekka laskettiin maassa olevalle haavoittuneelle sotilaalle tiukasti hänen käteensä.
Miekasta ja kilvestä kerron myöhemmin, seuraavissa Suomen Vapaudenpatsaan symbolit -kirjoitussarjan blogijutuissa. Nyt aiheena on siis vain kuusenhavuun liittyvien merkitysten pohdinta.
Voidaan kuitenkin lyhyesti todeta, ettei ”miekan lasku maan tasalle” vienyt Vaasan kauppatorilla olevalta toteutuneelta Suomen Vapaudenpatsaalta pois sen syvintä sisältöä, ts. sanomaa tahdosta ja kyvystä nousta puolustamaan tarvittaessa myös ase kädessä isänmaan rajojen koskemattomuutta ja Suomea itsenäisenä kansakuntana.
Tämä on hyvä todeta myös tänään, joulukuun 6. päivänä 2022.
Ylemmässä kuvassa kirjan kansi: SUOMALAISIA SANKAREITA osa
II, Santeri Ivalo ja Kyösti Wilkuna,
Kustannusosakeyhtiö KIRJA, Helsinki 1921
Alempi kuva: Eric Vasström, kirjan kuvituskuva s. 398
Tämän Suomen historiallisia vaiheita sankareiden urotöiden kautta esittelevän kirjan kansikuva on kuin heraldinen vaakuna. Sinisellä taustalla tähtitaivas, oikea käsi puettuna taisteluhaarniskaan ja miekka koholla valmiina kohtaamaan vihollisen. Edessä tummana on kuva turvaa tuovasta kuusesta, suomalaisesta metsästä. Metsäisen kotimaamme monenlaiset maastot ovat olleet kansamme sielunmaisemaa iät ja ajat. Metsien kätköihin on lähdetty piiloon ja voimia kokoamaan aina kun vihollinen on maahamme yrittänyt tunkeutua.
Vaikka Yrjö Liipolan Vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkin, Suomen Vapaudenpatsaan ylimpänä oleva miekka vaihtuikin kuusenhavulla merkittyyn lakkiin, muutos ei ollut huono eikä edes alkuperäistä ajatusta muuttava.
Lue enemmän aiheesta: Suomen Vapaudenpatsaassa miekka vaihtui kuusenhavuun
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2022/07/suomen-vapaudenpatsaassa-miekka-vaihtui.html
KUUSENHAVU – mitä se kertoo meille?
Lainaus sivulta
http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_kuusha.htm
”Tampereen valtauksen edellä 1918 tähän taisteluun osallistuville Suomen valkoisen armeijan joukoille annettiin käsky kiinnittää päähineeseensä kuusenhavu.
Tällä tunnuksella haluttiin helpottaa oman puolen erottamista vaikeassa ja sekavassa kaupunkitaistelussa. Valkoisten voitonparaatissa 16.5. 1918 näiden joukkojen oli käsketty käyttää havutunnusta.
Sittemmin havukuviota on käytetty Suomessa mm. upseerien kauluslaatan reunuksen samalla tavoin kuin eräissä muissa maissa muita reunuskuviointeja.”
Toinen lainaus
https://lakeudenmaanpuolustaja.fi/kuusenhavun-tie-suomen-sotilasheraldiikkaan/
Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
Teksti: Seppo Simola
"Kapteeni (res.) Seppo Simola on sotilasperinteen harrastajatutkija ja hän kirjoittaa aktiivisesti lähinnä historia-aiheista sotilasalan lehtiin. Julkaistu Kylkiraudan numerossa 3/2018
”Kun valkoinen armeija valmistautui valtaamaan punaisten hallussa olleen Tampereen pääsiäisen aikaan vuonna 1918, tarvittiin sotilaille omataistelijatunnus.
Pääosin siviilipuvuissa käytävässä sodassa tunnus olikin erityisen tarpeellinen. Punainen tai valkoinen käsivarsinauha toki yleensä kertoi, kummallako puolla taistelija soti, mutta käsivarsinauha oli helppo tiukan paikan tullen vaihtaa tai poistaa.
Valkoisten joukkojen omataistelijatunnukseksi valittiin kuusenhavu ja ainakin käytännöllisyys puolsi valintaa. Kuusia oli ympäriinsä keväisessä metsässä. Kuusenhavu löysi pian tiensä Tampereelta suomalaiseen sotilasheraldiikkaan, ensiksi valkoisen puolen asevelimerkkeihin.
Kuusenhavu lakkiin ja taskuun
Ohjeeksi annettiin, että havunoksa pitää laittaa lakin lisäksi myös
taskuun. Taskuhavulle yhtenä käytännöllisenä selityksenä on, että henkilöön
käyvän tarkastuksen yhteydessä havu todisti, että omia ollaan, vaikka havua ei
lakista löytynytkään. Lakkihavu saattoi helposti taistelun tiimellyksessä
pudota.
Myös viime sodissamme oli joskus tarvetta omataistelijatunnukselle erityisesti pimeässä käytävään lähitaisteluun valmistauduttaessa. Tunnuksena olen valokuvissa nähnyt ainakin valkean nauhan asepuvun rintataskun päällä."
Lainaus päättyy
Otan tähän vielä lainauksen Tapani Tikkalan fb-sivulta (31. toukokuu 2021)
Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry
HAVUNOKSA – VAPAUSSODAN RINTAMAMIESTEN LIITON TUNNUS
Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Vapaussoturi -lehdessä 1–2019.
"Havunoksasta tuli nopeasti vapaussodan rintamamiesten yleisesti käyttämä tunnus. Ei siis ole ihme, että havutunnus otettiin käyttöön myös Tampereella 1929 perustetun Vapaussodan Rintamamiesten Liiton merkistössä. Valtioneuvosto lakkautti liiton piirijärjestöineen valvontakomission vaatimuksesta 19.10.1944.
JÄSENMERKKI
Tamperelaisen taiteilijan Gabriel Engbergin jäsenmerkkiehdotus hyväksyttiin keväällä 1930 pidetyssä liittokokouksessa. Merkin kuviopohjana on yhdeksän toisiinsa liittyvää rengasta, jotka kuvaavat maamme yhdeksän maakunnan rintamamiesten välistä rikkumatonta aseveljeyttä. Merkin keskustassa renkaiden päällä on vapaussodan tunnusmerkki, kolmihaarainen kuusenoksa. Kuusenoksan sivuilla on vuosiluku 1918 ja alla kirjaimet VRL. Merkeissä on juokseva numerointi… (kirjoitus jatkuu)"
…
SUURI SYMBOLI KIRJA (Hans Biedermann / suom. Pentti Lempiäinen, WSOY 1993) kertoo puista ja puiden oksista mm. näin:
”Laakeriseppeleitä ja -oksia on kaiverrettu rahoihin ja jalokiviin Jupiterin ja Apollon attribuutteina. Vertauskuvana laakeri symboloi vihollisista saadun voiton jälkeen vallitsevaa rauhaa. Voitonviestit ja voitokkaat aseet koristeltiin laakerinoksin, ja samoin niitä pantiin Jupiterin kuvissa jumalan syliin. Voitonrituaaleissa laakerinoksat kuvasivat puhdistamista vuodatetun veren aiheuttamasta syyllisyydestä…
Varhaiskristillisyys arvosti laakerinlehtien ikivihreyttä, ja laakerista tuli ikuisen elämän ja Kristuksen lunastustyön lahjoittaman uuden elämän vertauskuva. Marttyyrikruunu ja voitonseppele, joihin Uusi testamentti viittaa, liittyvät laakeriseppelesymboliikkaan…
Akateemisten promootioiden maisterinseppeleiden esikuvana on niin ikään antiikin voitonseppele. Kuvataiteessa tähän yhteyteen on kuulunut myös voitonjumalatar Nike (lat. Victoria), joka kuvattiin kädessään laakeriseppele, jonka hän asetti voitokkaiden sankareiden päähän.”
Voidaankin hyvin sanoa, että Ikivihreä kuusenkranssi on Pohjolan laakeriseppele. Se on voiton, sankaruuden ja ikuisen elämän tunnus. Perinteiden mukaisesti peitämme haudat kuusenhavuilla ja haudalle lasketaan havuseppeleitä. Veteraanin arkun päähän asetetaan havuista tehty risti.
Kuusenhavumerkki on löytänyt tiensä myös Suomen sotilasheraldiikkaan
Kuusenhavusymboli on kuulunut suomalaiseen sotilasheraldiikkaan koko itsenäisyyden ajan ja se näkyy monissa sotilasmerkeissä.
Kauluslaattojen kulmahavut, kuusenhavut lakkimerkissä, joukko-osastotunnusten
ja -lippujen havut jne. ovat kokonaisuutena liian iso aihe minulle, eli jätän
näiden esittelyn suosiolla muille.
Kuusenhavua on tuttu aihe myös kansallisromanttisessa ornamentiikassa, niin käsityömalleissa kuin käyttöesineiden ym. muotoilun koristelussa. Näitä nähdessään kannattaa aina havahtua, tutkia aihetta vähän tarkemminkin, ja oivaltaa miten suuri merkitys näillä symboleilla onkaan meille. Omalta osaltaan ne ovat muokanneet meistä sitä mitä olemme. Olemme olleet kautta vuosisatojen ja olemme tänä päivänä.
Luonnossa liikkuessa, tai mikseipä joulun aikaan joulukuusen äärellä, on hyvä hetki pysähtyä kuusenhavujen äärelle. Ja aistia kuusenhavun yksinkertainen kaunis rakenne, tuntea se tuoksuina, halutessamme myös makuna, ja vaihtelevan vihreinä sävyinä eri vuodenaikoina, jopa koskettamalla kuusen tunnistaa, ja tuulessa kuusen omanlaisen huminan erottaa aina. Silloin aidosti aistii, tietää olevansa juuri havumetsikössä...
Kuusenhavu suomalaisena symbolina on meille niin tuttu, ettei sitä tule ajatelleeksikaan.
On hienoa, että Suomen Vapaudenpatsaassa on korkeuksiin nostettuna kuusenhavu - kohti tähtiä, kuuta, aurinkoa.
Kuvat: AN
Haluatko Sinä julkaista oman kirjoituksesi tähän teemaan liittyen (tai aiheesta kuin aiheesta) tässä vaasennenjanyt -blogissa?
Ota yhteyttä! Mahdollisessa kuvien tai muuan materiaalin skannaamisessa jne. autan mielelläni.
Tämän blogijutun kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
Rojekti X= hankkeen vetäjä
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti