Sunnuntaina 9.7.2023 minulla on ilo ja kunnia esitellä Suomen Vapaudenpatsaan jalustan ja pääaiheen yksityiskohtia. Näitä kun harvemmin pysähdytään katsomaan. Esitykseni on lyhyt, noin 20 min. Puheenvuoroni pidän Vaasan torilla klo 12 alkavan muistomerkin 85-vuotispäivän juhlatilaisuuden päätteeksi seremonioiden ja juhlapuheiden jälkeen.
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa Suomen
Vapaudenpatsaalle!
Tapahtuman aluksi patsaalle lasketaan Puolustusvoimien, Vaasan kaupungin, sotiemme veteraanien ja maanpuolustusjärjestöjen yhteinen seppele.
Taustoitan etukäteen omaa esitystäni tässä blogissa tällä kirjoitussarjalla Suomen Vapaudenpatsaan symboleista (13 kohdetta). Julkaistaan 2.7. – 9.7.2023.
Historian tutkimus, jonka osana myös taidehistoriallinen tutkimus on, lisää ymmärrystä menneestä ajasta ja antaa viisautta meille tätä päivää eläville katsoa eteenpäin tulevaisuuteen. Historian tutkimus perustuu pitkälti säilyneisiin dokumentteihin, myös esineistöön, ja se on korostuneen faktapohjaista. Taidehistoriallinen tutkimus tekee samoin mutta kaikenlainen kuviin, merkkeihin, symboleihin pohjautuva selvitystyö on tulkinnanvaraisempaa. Tämä pätee tähänkin esitykseen.
1 LEIJONA
Kuva: AN
Lähestymme Suomen Vapaudenpatsasta ensin etelän suunnalta.
Näemme kuvanveistäjä Yrjö Liipolan tekemän 85-v. sitten käyttöön vihityn Vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkin, joka katsoo keskipäivän aurinkoa kohti, valoa kohti. – Elämään, hyvään tulevaisuuteen luottaen, uskoen vahvasti niin meihin ihmisiin kuin korkeampaan voimaan meidän turvanamme.
Katseemme osuu heti LEIJONAAN, vahvaan symboliin – yhteen maailmanlaajuisesti käytetyimpään vertauskuvaan, joka symbolisoi voittoa ja joka antaa voimaa kaikille sitä tukeville, sen takana olevalle kansalle, taistelijoille, ja tänä päivänä jo urheilujoukkueillekin, sekä kiistatta myös meille jokaiselle yksittäisinä ihmisinä.
Suomenkin leijona on jatkoa ikivanhalle symboliikalle. Suomeen leijona tuli Ruotsista, ensin vaakunaan jo 1500-luvun lopulla, kuningas Juhana III:n aikana 1581 (suuriruhtinaskunnan erikoisasema osana ruotsin valtakuntaa).
Jalustan näkyvimmällä paikalla oleva leijonan katse kääntyy etelän suuntaan. Pää on ylpeänä jopa uhmakkaana koholla, sillä se polkee etujalkojensa alle lohikäärmeen.
Leijonan ja lohikäärmeen on veistänyt tuon ajan kuuluisin suomalainen eläinveistosten tekijä Jussi Mäntynen. Tästä syystä Yrjö Liipolan nimen lisäksi on hyvä muistaa nimi Jussi Mäntynen.
Leijona heraldisena symbolina
Leijona on käytössä vaakunasymbolina erittäin monissa maissa. Euroopassa merkittäviä leijonamaita ovat mm. Englanti, Espanja, Italiassa mm. Venetsia. Saksassa mm. Baijerin vaakunaeläin on leijona jne.
Yksi vanhimpia Suomen leijonavaakunoita sijaitsee Uppsalassa Juhanan isän Kustaa Vaasan hautamonumentissa, joka valmistui vuonna 1591.
Kun Suomi siirtyi Venäjän vallan alle, leijona säilyi maamme tunnuksena esiintyen esimerkiksi ensimmäisissä markoissa.
Tutustu lisää: blogikirjoitus Suomen leijona
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-5.html
2 LOHIKÄÄRME
Kuva: AN
LOHIKÄÄRME edustaa vastavoimaa, jonka voittaja
alistaa, ja joka pidetään kontrollissa.
Vapaussodan, sisällissodaksi muuttuneen yhteenoton voittajien, valkoisten
näkökulmasta lohikäärme on vertauskuva kaikelle kielteisiksi koetuille
asioille.
Liipolan/Mäntysen lohikäärme on samaa perua kuin partiolaistenkin hyvin tuntema legenda Pyhästä Yrjöstä, joka voittaa lohikäärmeen.
Vaasaan ei ratsastajapatsasta tehty (ei ilmeisesti silloin haluttukaan). Pääaiheeksi tulivat kaksi suojeluskuntalaista sotilasta, ja lohikäärmeen voittajaksi leijonasymboli.
LOHIKÄÄRME - SYMBOLIN HISTORIAA
Kuva: kirjasta VAASA vanha ja uusi kaupunki, Arne Appelgren
/ Lars-Ivar Ringbom /
Mirjam Lehtikanto, Helsinki 1949, sivu 163.
Pyhä Yrjö ja lohikäärme – keskiaikaisen pyhimyksen kansanomainen leikillinen
muunnos 1800-luvulta, Pohjanmaan historiallinen museo.
Pyhä Yrjö ja lohikäärme
Kuva: Erkki Salminen 6.2.2020. St Göran och Draken 1400-luvun lopulta Tukholman Vanhankaupungin Storkyrkanissa
Tutustu lisää: blogikirjoitus Lohikäärme
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-6.html
Huomisessa blogikirjoituksessa aiheena ovat
- inskriptio ja vuosiluku
- vapaudenristi
Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
Kotiseutuharrastaja, erityiskohteena patsaat, muistomerkit, muistolaatat
Kaupunkiblogin VAASA ENNEN JA NYT ylläpitäjä
Rojekti X = hankkeen inspiraattori
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti