Nyt Vaasan arkistoja puolustamaan!
Poikkeuksellisen tärkeä kannanotto, jonka haluan jakaa tätä
blogia lukeville.
Olen täysin samaa mieltä alla olevan mielipidekirjoituksen allekirjoittajien
kanssa.
Kuva- ja tekstilainaus
Vasabladet 19.10.2021
DEBATT: Håll kvar de gamla arkiven i Vasa
Ett antal föreningar och organisationer vill ha en ny behandling av frågan om nedläggning av Riksarkivets verksamhet i Vasa.
Det här är en argumenterande text. Åsikterna som uttrycks är skribentens egna.
Undertecknade har med oro följt med Riksarkivets åtgärder som strävar till att lägga ned Riksarkivets verksamhetspunkt i Vasa senast 2024.
Den verksamhetspunkt som Riksarkivet nu upprätthåller grundades som Vasa landsarkiv år 1936. Verksamhetspunkten är en av arkivväsendets sju regionala verksamhetspunkter. De övriga finns i Tavastehus, Joensuu, Jyväskylä, S:t Michel, Uleåborg och Åbo.
I samband med de arrangemang som berör verksamhetspunkten i Vasa planerar Vasa stad att erbjuda Riksarkivet 500 hyllmeter arkivutrymme. Ändå flyttas över 20 gånger mer material, eller cirka 11 000 hyllmeter till andra verksamhetspunkter. De viktigaste av detta material är:
1. Vasa hovrätts arkiv. Materialet täcker tiden från 1770-talet och berör i omfattande grad hela Finland. Flyttningen skulle med andra ord leda till den i Finland alldeles unika situationen att hovrättens historiska arkiv finns på en annan plats än hovrätten själv.
2. Domsagornas arkiv (sammanlagt 15 historiska domsagor). Materialet omfattar i huvudsak tiden från 1700-talet till 1900-talet och innehåller ärenden som berör landsbygdens brottsmål, tvister och administration, helt centralt lokalhistoriskt material.
3. Rådstuvurätternas arkiv (sammanlagt fem rådstuvurätter). Material från 1600-talet till 1900-talet. Innehåll enligt ovan.
4. Vasa länsstyrelses arkiv, fördelat på länskansliet och länskontorets arkiv. Länskansliets material börjar i huvudsak först på 1850-talet, det vill säga efter Vasa brand. Däremot börjar Vasa länskontors arkiv, särskilt när det gäller räkenskaperna, redan år 1809.
5. Kronofogdarnas, mantalsskrivarnas och länsmännens arkiv.
6. Andra arkiv som berör den statliga administrationen, regionförvaltningen och lokaladministrationen
När det gäller den historieforskning som berör gamla Vasa län är de ovan nämnda myndighetsarkiven långt viktigare än det material som finns i privatarkiven.
Riksarkivet motiverar sitt beslut att lägga ned verksamhetspunkten i Vasa, det vill säga det gamla landsarkivet i Vasa, före år 2024 med att arkivbyggnaden är i dåligt skick. Fastigheten ägs av Senatsfastigheter och Vasa stad.
Som en andra motivering för nedläggandet har Riksarkivet meddelat att besöken vid Vasa landsarkiv är få. Vad Riksarkivet inte berättar är att den veckovisa öppethållningen i Vasa är kortare än vid andra enheter som Riksarkivet upprätthåller. Det är alldeles klart att ju kortare öppethållningstiden i Vasa är, desto mindre är möjligheten för forskare att göra ett besök.
"Kommer det digitaliserade materialet ens att bli tillgängligt för forskarna de kommande tjugo eller trettio åren?"
Riksarkivet hänvisar i sitt nedläggningsbeslut till digitaliseringen och möjligheterna att utnyttja elektroniskt material. Kommer det digitaliserade materialet ens att bli tillgängligt för forskarna de kommande tjugo eller trettio åren?
Användningen av det material som flyttas hundratals kilometer mycket besvärlig. Materialet blir utom räckhåll för historieforskningen i Österbotten.
Undertecknade organisationer framställer att frågan om nedläggningen av Riksarkivets verksamhetspunkt i Vasa upptas till ny behandling.
Innan det slutliga beslutet om indragning av Riksarkivets verksamhetspunkt i Vasa tas skulle det vara skäl att på nytt överväga möjligheterna att även i fortsättningen uppbevara det centrala källmaterial som berör gamla Vasa län i Vasa. Detta så att materialet permanent skulle finnas tillgängligt för den historieforskning som försiggår i Österbotten och så att det i inget skede flyttas utom räckhåll för historieforskningen.
Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistys, Tuija Ahola, ordförande
Svensk-Österbottniska Samfundet, Mårten Björkgren, preses
Finlands svenska hembygdsförbund, Holger Wester, ordförande
Vasanejdens släkt- och bygdeforskare, Göran Fors, ordförande
Föreningen för Österbottens historiska museum, Erkki Salminen, ordförande
Pohjanmaan Historiallinen Seura, Risto Koivula, ordförande
Kuvituskuva yllä olevaan Vasabladetissa 19.10 2021 julkaistuun mielipidekirjoitukseen
Lainaus päättyy
Kaunis historiallinen kotikaupunkimme
Korsholma/Wasa/Vaasa ja muutamat vuosikymmenet viralliselta nimeltään Nikolainkaupunki, ja nyt jo yli 100 vuotta taas Vaasa ja ruotsiksi Vasa – on paras paikka maailmassa!
Tämän kaupungin tunnemme, ja sen perinteitä osaamme arvostaa. Pystymme suu hymyssä jopa toteamaan, että Vaasasta löytyy maailman onnellisin ihminen!
Vanhan Vaasan alueella voi historiallisiin paikkoihin perehtyä 1200-luvulta alkaen. Jo tätä ennen asutusta on ollut merenrannoilla jokireittien varsilla, mm. nykyisen Vähänkyrön tienoilla. On opittu elämään ainutlaatuisen maankohoamisilmiön kanssa, joka on muuttanut niin maisemia kuin elämisen olosuhteitakin, mahdollisuuksia saada elantonsa näillä kivikkoisilla Merenkurkun rannikkoseuduilla.
Kotikaupunkimme on ilman muuta koko Suomen historian kannalta merkittävimpiä kaupunkeja. Historia on täällä läsnä kaikkialla. Hallinnollinen, taloudellinen, poliittinen, ja myös sotilaallinen historia näkyy kaupunkikuvassamme mielenkiintoisilla tavoilla. Kun asioihin perehtyy ja ottaa selvää faktoista, tutkii vanhoja karttoja ym. dokumentteja, niin voi oivaltaa mitä kaikkea vuosisatojen saatossa näillä lakeuksilla ja rannoilla on tapahtunut, miten muutokset ovat tapahtuneet, hitaasti huomaamatta sukupolvien aikana, tai äkkirysäyksillä merkittävissä historiallisissa käännekohdissa.
Maantieteellisesti Vaasa on ollut satoja vuosia portti Ruotsista valtakunnan itäiseen osaan, siis ruotsalaisten luonnollinen yhteys Pohjanmaalle ja tätä kautta koko Suomeen. Vaasalaisille alueemme on ollut ja on portti länteen, itsellemme koska vaan mennä ja tulla. Portilla länteen on suuri merkitys koko Suomelle, nykyään ja tulevaisuudessa uskoakseni vielä enemmän.
Olen halunnut aina silloin tällöin palauttaa mieliin, mitä Vaasa oli sadan vuoden ajan, kun olimme osa laajaa Venäjän hallitsemaa Vladivostokista Vaasaan ulottuvaa valtakuntaa. Vaasa oli Venäjän tärkeä etuvartio lännen suuntaan. Siksi tänne tuotiin tsaarien päätöksillä ja rahoittamana, toki myös aktiivisten suomalaisten tukemina, mm. varuskunta, rautatie Vaskiluotoon asti, kokonainen uusi ruutukaavakaupunki hallinnolliseksi keskukseksi kouluineen, kirkkoineen, vilja -ja elintarviketeollisuutta ym.
Tämän kaupungin vaiheista löytyy monenlaisia asiakirjoja, ja monella kielellä ja monissa arkistoissa. Dokumentteja, karttoja, oikeudenpäätöksiä, rahtikirjoja, yritysten ja yhdistysten historioita, rekistereitä, veroluetteloita, ja paljon muutakin.
Vaasa ei tietenkään ole ainut paikka, minne historiaamme on tallennettu. Ruotsissa, Venäjällä on oletettavasti paljon ja hyvin mielenkiintoista materiaalia, jos joku vaan innostuu tietoja etsimään. Suomessa on jostain syystä ajateltu, että maakuntien arkistojen yhdistämisellä voisi saada jonkinlaisia hyötyjä. Ehkä kyse on kuitenkin vain säästöistä, tilojen keskittämisellä ja arkistojen työntekijöiden määrää vähentämällä tähän voidaankin päästä, mutta haitat ainakin historian tutkimiselle ovat suuret.
Alueellisia asioita on parasta tutkia paikallisesti, ja edetä kohti laajempia yhteyksiä sitä kautta.
Viemällä alueelta pois sen omaa arkistomateriaalia pakataan ja piilotetaan arvokkaat, huolella kootut dokumentit jonnekin ulottumattomiin, odottamaan mahdollisesti joskus myöhemmin tapahtuvaa digitalisointia ja sen tuomia mahdollisuuksia tehdä historiaamme eläväksi. Parempi olisi satsata työhön paikallistasolla, täällä on edelleen mahdollisuus herättää aitoa uteliaisuutta oman alueen identiteettiin, erityispiirteisiin, ja tämän perinteen omintakeiseen esille tuomiseen.
Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
Kotiseutuaktiivi, kaupunkikuvaaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti