Ukko-Pekka leijona

Tämä kirja oli minulla pitkään, pari vuotta, ns. ”lukujonossa”. Eli kirja sai odottaa, kunnes tuli sopivan pitkä lukuaika tällaiselle järkäleelle. No, nyt on ollut aikaa lukemiseen, ja tämäkin kirja on luettu!

Kuva kirjankannesta: AN

Kuva: AN. Vaasan Opistotalolla 16.3. 2018. Vaasan Senaatti 1918, esitelmöitsijä Martti Häikiö ja Ilkka Virtanen Maanpuolustuskillasta (esitelmäsarjan järjestäjätaho)

Esitelmäsarja vuoden 1918 tapahtumista oli kokonaisuudessaan todella hyvä. Kävin kuuntelemassa kaikki kolme eri teemoista pidettyä esitelmää. Heikki Ylikangas, Helsingin yliopiston emeritusprofessori ja tietokirjailija, aloitti sarjan tammikuussa 2018, aiheenaan kattava esitys: Vaasa 1918. Matti Kuusimäki, professori, kertoi helmikuussa omista tutkimuksistaan, ja toi myös kuultaviksi isänsä kokoamia ääninauhoja: Rehtori Tauno Kuusimäen jääkärihaastattelut. Professori Martti Häikiö esitelmöi Vaasan senaatista, ja suositteli tutustumaan laajemminkin P.E. Svinhufvudin elämänkertaan, josta hän on siis kirjoittanut kirjan: Svinhufvud itsenäisyysmiehenä – SUOMEN LEIJONA.

Jos harrastat elämänkertakirjojen lukemista, niin tätä teosta voin kyllä suositella.

Pehr Evind Svinhufvudin elämänkerta ((15. joulukuuta 1861 Sääksmäki – 29. helmikuuta 1944 Luumäki), on poliittishistoriallinen selostus siitä mitä kaikkea maassamme tapahtui Venäjän vallan viimeisinä vuosikymmeninä, itsenäisen Suomen syntyessä noin 100 vuotta sitten. Kirja etenee kronologisessa järjestyksessä, tapahtumat on siis suhteellisen helppoa liittää omiin aikaisempiin tietoihin Suomen historiasta. Minulle Ukko-Pekan ajatukset ja toiminta, merkitys eivät olleet aikaisemmin kovin tuttuja, eli paikattavaa tiedoissani oli paljon.

Vaasan Senaatin aika, ensimmäisenä valtionhoitajana toimiminen noin puolen vuoden ajan, ja 20- 30-lukujen tapahtumarikkaat ajat, valinta Suomen tasavallan kolmanneksi presidentiksi 1931–1937, ja vuodet talvi- ja jatkosodan aikana, on kirjassa kerrottu selkeästi ja nykypäivän historiankirjoittajien ammattitaidolla. Asiallisesti ja faktoihin nojautuen. Vaikeitakaan aiheita ei ole peitelty, mm. Svinhufvudin ja Mannerheimin keskinäisiä välejä valotetaan rehellisellä tavalla. Svinhufvudin saksalaismielisyys, bolsevismin ja jopa sosialidemokratian vastaisuus, ilmenee kirjassa hyvin, kuten myös hänen tiukat laillisuusperiaatteensa niin eduskunnan toiminnassa kuin juristina toimiessaan.

Vaasaa koskevaa tietoa kirjasta löytyy melko paljon. Jo sen takia kirja kannattaa kahlata läpi. Yleistiedon kannalta kirjasta saa hienon näkökulman siihen, millaiseksi itsenäisyyden saavuttanut kansakuntamme muokkasi nuo niin merkittävät vuodet, elämänsä olosuhteet, 20- ja 30 luvulla. Eli millaista elämä Suomessa oli parina vuosikymmenenä Vapaussodan jälkeen, traagisen sisällissodan ja 1939 – 44 sotavuosien välisenä aikana.


Perehdy lisää P.E. Svinhufvudin elämänkertaan

Kansallisbiografia (kirjoittaja: Martti Häikiö)

https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/501

Kuva: AN. VALTIONHOITAJIEN KORKOKUVA, joka on Vaasan kaupungintalon julkisivussa, ja paljastettu itsenäisyyspäivänä 6.12. 1924.

Esittely Rojekti X= hankkeen sivulla
 
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/12/valtionhoitajien-korkokuva.html


Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg