Tämän 12 kk kestävän kirjoitussarjan jutut ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.
Suunnitelma kuukausiteemoista:
Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
Tammikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon satama
Huhtikuu 2017: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuu 2017: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu 2017: Kasvit ja Vaskiluoto
Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme.
Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta. Myös kaikenlaiset nettilinkit koskien Vaskiluotoa ovat tervetulleita!
Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(at)gmail.com
Vaasan satama Vaskiluodossa
Vaskiluodon satama on oleellinen osa saarta nyt ja tulevaisuudessa, näin uskon ja tähän haluan luottaa. Merenkulku, säännöllinen laivaliikenne Vaasasta yli Merenkurkun on koko Suomen etu. Port of Vaasa on Suomen portti länteen. Vaasan paikka Sinisentien satamana, ja logistiikkakeskuksena Uumajan kanssa (Midway Alignment of the Bothnian Corridor) Pohjolan poikittaisliikenteen väylänä, on strategisesti kaikin puolin erittäin merkittävä tosiasia.
Tämä kartta kertoo hyvin Pohjanmaan aseman Suomessa ja koko Pohjolassa http://midwayalignment.eu/fi/
Sataman toimiminen Vaskiluodossa on mielestäni Vaasan ja meidän vaasalaisten kannalta aivan perus lähtökohta, prioriteetti. Uhkaamassa ollut satamarautatien alasajo, radan poistaminen väliltä Vaasan keskusta – Vaskiluoto ei onneksi toteutunut. Rataosuus uusittiin satamaan asti viime vuonna.
Tulevat vuosikymmenet on laivaväylää Vaskiluodon satamaan ylläpidettävä ja kehitettävä määrätietoisesti.
Läs mera: ALTINGET
http://www.altinget.se/artikel/europa-behover-kvarkenforbindelsen
”Trafiken över Kvarken ansluter även till vägarna E4, E10, E12 och E8, vilket förlänger Kvarkentrafiken och ger oss oändliga möjligheter för såväl affärs- och privatresande samt godstransport. Ett bra exempel är att se hur E12:an som sträcker sig från Helsingfors till Mo i Rana blir komplett med hjälp av en flytande bro mellan Umeå och Vasa. Om dessutom Norrbotniabanan byggs längst norra Sveriges kust blir det Europeiska transportnätet i norr ännu mer stadigt.”
Vaasan satamat kautta aikojen
Kuva: Vaasan kaupunki, kaavoituksen projektipäällikkö Marketta Kujalan esitys 18.2. Vaasa Opiston opaskurssilaisiille.
Vaskiluotoon satama päätettiin siirtää laajennetun kaupunginvaltuuston päätöksellä 30.12. vuonna 1886. Vaihtoehtona ollut Palosaari hävisi vaalissa äänin 27 Vaskiluodon puolesta ja 5 Palosaaren puolesta. (Vaasan historia osa IV, sivu 311)
Yllä oleva karttakuva kertoo havainnollisesti tosiasian, että meri pakenee maankohoamisilmiön seurauksena Vaasan edustalta jo yhdessä vuosisadassa sellaisella vauhdilla, että merenkulku on vaikeutunut, ja väylien ruoppauksetkaan eivät ole aikaisempia satamia pelastaneet.
Vaskiluodon satamaan väyläsyvyys on 9 m, joka on riittävä tämän hetken matkustaja- ja tavaraliikenteelle. Kunnossa oleva väylä, ja satama ovat iskukunnossa. Tilanne on siis hyvä, ja kehittämismahdollisuudetkin ovat olemassa.
Uumaja -Vaasa yhteistyö toimii, ja alueen merkitys logistiikan keskittymä, myös lentoliikenteen osalta, alkaa olla yleisesti tiedossa oleva asia. Pohjolan poikittaisliikenne yli Merenkurkun on isompi kuvio kuin vain meidän vaasalaisten yhteys Ruotsiin.
Kuva: Vaasan kaupunki, kaavoituksen projektipäällikkö Marketta Kujalan esitys 18.2. Vaasa Opiston opaskurssilaisiille.
Kuvan mukaisilla teillä, silloilla, rautatiellä, lentokentällä tullaan toimeen tänään. Mikä on tilanne lähivuosikymmeninä, tai sadan vuoden päästä, sitä ei kait osaa sanoa kukaan. Onko satama silloin vielä Vaskiluodossa? Ellei, niin missä? Onko silta ja tunneliyhteys Uumajaan joskus vielä totta?
Vaasan satamatien linjauksesta ei ole vielä päätöksiä. Toivoa vaan sopii, että Vaasan seudun ym. päättäjät pystyvät löytämään yhteisen kannan, joka on paras myös pitkälle tulevaisuuteen. Ja että tämä satamatie myös tehdään valtion toimesta jollain aika välillä. Ihan heti se ei kyllä toteudu.
Sundominlahti, Eteläinen kaupunginselkä Vaskiluodosta Laihianjoen suulta alkaen mataloituu suorastaan silmissä. Vesipeili kyllä säilyy ”Rantahotellin” eli vankilan ja Kalarantaan suunnitteilla olevan uuden Fiskethus-rakennuksen edessä. Veneily kylläkin vähitellen alkaa käydä hankalaksi.
Jo vuonna 2009, silloinen kaupungin maisema-arkkitehti Jorma Panu sanoi, että ”Sundominlahtea on ryhdyttävä ruoppaamaan tosissaan parin vuoden sisällä. Jos niin ei tehdä, voi lahden avoimena pitämisestä tulla niin suuri urakka, ettei siitä on vaikea selvitä” (Pohjalainen 14.10.2009).
Mutta palataan Vaskiluotoon, satamaan
Kuva: Pohjanmaan museon kuva-arkistosta (v.2011 olin mukana mustavalkokuvaus kurssilla, teimme ennen ja nyt kuvapareja, mm. satama-aiheisista kuvista)
Maailma muuttuu, - ja sen mukana myös säännöt, kiellot. Satama-alueella ei enää voi kulkea, ilman kulkulupaa ja kameravalvontaa. – Eipä taida olla nykyään enää mahdollista edes karata merille, kuten jotkut saatoivat tehdä esim. Jomppa Ojaharjun nuoruudessa.
Seuraavat ”ajankuvat” on kuvattu 9.11.2011, AN. (kulku- ja kuvauslupa olivat kunnossa)
Kuva: Alin mustavalkoinen vanhanosturi: Pohjanmaan museon kokoelmat.
Kaavoitustilanteesta Vaskiluodossa
Vaasan sataman asemakaava nro 974 on tehty jokunen vuosi sitten, tämän vuosikymmen alku vuosina.
Päivitys on meneillään, tekeillä:
Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2016, s. 27
8. Sataman tarkistus,
AK1045, vakio
Asemakaavan muutoksessa tutkitaan mm. sataman alueen
aluerajauksia ja teollisuuden sijoittumisen vaatimuksia teollisuusrakennusten
korttelialueella. Lisäksi tarkistetaan tarpeellisilta osin katutilojen sijaintia,
sataman rahtiliikenteen toiminnalle oleellisia liittymäkieltomerkintöjä,
tontinrajoja ja päivitetään korttelinumerot, jolloin tonttijaot ovat
mahdollisia. VASEK on teettänyt vuonna 2015 Vaasan sataman tilankäytön
tehostamisselvityksen, joka liittyy sataman logistisiin järjestelyihin.
Asemakaavan päivitetty muutosehdotus on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville
vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2017 aikana.
Vaasan yleiskaava 2030 sai lainvoiman kesällä 2014, ja tässä vaiheessa eletään odotusaikaa, kunnes saamme nähtäville seuraavan vaiheen, kokoVaskiluodon osayleiskaavan. Ajankohdasta ei ole minulla ole edes arvausta.
Vuoden 1947 kartassa Vaskiluodon tilanne kuvattiin näin.
Tämän vuosituhannen tilannetta kuvataan näin (kaupunkisuunnittelu 2010)
Kuva: Asemakaavan selostus, VAASAN SATAMA, nro 974. sivu 9.
Satama ja teollisuusalue ovat saaneet hyvät mahdollisuudet toimintansa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Alueella on jo tapahtunut paljon, mutta monet asiat etenevät, kun niiden aika on. Mutta mm. Vaasan satamatie asian suhteen ei olla kait päästy tekemään vielä mitään, ei siis mihinkään suuntaan.
Vaskiluoto jakautuu mielenkiintoisella tavalla erilaisiin toimintoihin. Yllä olevassa ilmakuvassa näkyy erittäin hienosti myös esim. Vaskiluodon metsä. Keskellä saarta oleva rakentamaton (vaikkakin jo useaan kertaan kaavoitettu) virkistysalueeksi jäänyt ja nyt kaavoihinkin V-merkinnällä merkitty ”vihreä keidas”.
Vaskiluoto on tässä mielessä juuri sopivan kokoinen saari, että yllä esitetyt toiminnot sinne kaikki sopivat, ja jännittävällä tavalla myös täydentävät toisiaan.
Vaasan Satama ympäristöineen on syytä pitää mielessä nyt Suomen 100 v. juhlavuoden ja erityisesti ensi vuoden ajan myös historiallisista syistä. Tapahtumia on dokumentoituina suuret määrät, mitä kaikkea niistä nyt nostetaan uudelleen esille, ja missä muodossa, jää nähtäväksi.
Lainaus Vaasapediasta:
“Vaskiluoto on näytellyt isoa roolia useammassa sodassa. Siellä vallattiin tammikuussa 1918 jääkäriluutnantti Oskar Peltokankaan ja opettaja E.A. Mittsin johdolla venäläiset tykistö- ja merisotilaiden kasarmit.
Vuoden 1940 syyskuussa puolestaan saksalaiset nousivat maihin Vaskiluodon sataman kautta. Paikalliset viranomaiset totesivat äimistyneinä, että vieraan vallan sotajoukkoja marssi täyspakkauksissa kaupungin läpi. Vasta sisäministerin kautta tavoitettu pääministeri Risto Rytin tiesi, että saksalaisilla oli saapumislupa. Saksalaiset pitivät kasarmia Vaskiluodossa paikalla, jossa nykyään on öljysäiliöitä.”
Loppuun merellisiä kuvia Vaasasta vuosien takaa
Kuvat: Kari Hallantien kokoelmista, kuvien skannaus AN.
Tässä kaikki tällä kertaa. Vaskiluoto mielessäin kirjoitussarja jatkuu taas kuukauden kuluttua. Teemana on silloin veneily, ja tietenkin meri!
Olisin todella kiitollinen, jos saan Sinulta, arvoisa lukijani, kuvia ja mahdollisesti kirjoituksia: veneistä, keväisistä kunnostuspuuhista, purjehdusretkistä, vaarallisista tilanteista… onnellisista hetkistä merellä!
Jaetaan kokemuksia, elämyksiä, - tehdään näitä juttuja nettiin kaikkien iloksi!
Käytettyjä lähteitä:
Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Vaasa 1852 – 1952, Victor Hoving, 1956
Vaasan historia IV osa, useita kirjoittajia. Vaasa 2006
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
Wikipedia, ym. nettiblogit ja foorumit
Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kuin mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.
Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla. Mukana on myös valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.
Jos sinulla on tarjottavana valokuvia, uusia tai vanhoja, tai muuta dokumentaarista tietoa Vaskiluodosta, niin nyt jos koskaan tuo ne mukaan tähän kirjoitussarjaan!
Kiittäen Aimo
Yhteystiedot aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti