www.pohjanmaanmuseoportaali.fi
Museoista vielä tämän verran. Yllä olevasta linkistä voimme varmaankin itse kukin todeta, että monta museota on vielä tutkimatta, ihan kotinurkillakin!
Kävin eilen tapaamassa Pohjanmaan museossa, entisessä Maaherrantalossa, maakuntamuseotutkija Kaj Höglundia. Muiden tärkeiden juttujen ohella puhuimme myös siitä, että kulttuurialat eivät ole kovin vahvoilla nykyajassa, ei meillä täällä Vaasassakaan. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että alan toimijoiden on syytä vahvistaa omilla toimillaan kaikkea näkyvyyttä, ja olla myös aktiivisia uusien hankkeiden aikaansaamisessa. Se on kyllä niin, että itse on asiaansa ajettava. Muut kun eivät välttämättä halua, tai edes osaa ottaa kantaa asioihin. Kissa pitää nostaa pöydälle ennen kuin siitä voidaan puhua.
Yksi aloite voisi olla tällainen: paikalliseen historiankirjoitukseen tarvitaan nyt seuraava askel. Eli mikä on tilanne kaupungissamme, onko mikään taho selvillä, milloin ja keiden toimesta Vaasan historian seuraava osa, eli V kirja lähtee liikkeelle? Neljäs osa käsittelee vuosia 1853 – 1917, ja se ilmestyi v. 2006.
Ajanjakso 1917 – 2017, sata vuotta Suomen ja Vaasan historiaa, on iso paketti kasattavaksi. Vaasan tapahtumien merkitys koko Suomelle on todella suuri. Meille vanhemmille vaasalaisille ehkä vielä tuttua historiaa, selvä asia. Enta nuoremmille? Ja muille suomalaisille ja laajemminkin. Turistit, eikä business -maailmakaan, eivät ole kiinnostuneita historiattomasta seudusta.
Minun mielestäni Vaasan historia V osa -kirjahankkeesta tulisi tehdä ainakin päätös, mielellään jo tänä vuonna. Miksei vaikka heti. Digiaikakautena materiaalia voisi työstää isokin työryhmä, ja melko nopeastikin. Valtavasta materiaalista on sitten pienemmän toimituskunnan kyettävä rauhassa ja suurella asiantuntemuksella karsimaan liiat rönsyt pois, ja jättämään jäljelle kirjaan olennaiset, paikkansa pitävät mielenkiintoiset faktat.
Kirja, painettu opus mielestäni tarvitaan ehdottomasti. Digitaalista oheismateriaalia ilman muuta myös mukaan, mutta Vaasan historiankirjoitus ei saa, ei voi painetussa muodossa päättyä vuoteen 1917.
Victor Hoving on koonnut vuosista 1852 – 1952 Vaasan aikakirjoista ja vaasalaisten vaiheista sadan vuoden ajalta -teoksen, joka ilmestyi v. 1956. Myös ruotsinkielellä on saatavilla kohtuulliset määrät vaasalaista kotiseutukirjallisuutta. Henkilöhistoriaa ja muutakin.
Lueskelen Vaasan historiaa osia I – IV suurella uteliaisuudella. Koska en ole alkuperäinen vaasalainen, yritän löytää paikkakunnan historiasta erityisiä, ainutlatuisia paikallisia piirteitä. Olen hämmästynyt, miten selkeää ja vahvaa otetta näillä seuduilla on ollut vuosisatojen ajan. Näin on ollut myös itsenäisyyteen pyrkivän Suomen alkuvaiheista alkaen, ja uskallan sanoa, että näin on edelleen.
Ajatuksia ja aatteita on ollut toimintaa ohjaamassa moneen suuntaan, järkeä ja tunnetta myös yllin kyllin. Pohjalaisuuden tunnuspiirteitä on monia, eivätkä ne ole jääneet muulta Suomelta näkemättä.
Olkaamme rohkeasti ylpeitä omasta kotiseudustamme. Omanarvon tunto on tärkeä edellytys sellaisen tahtotilan aikaansaamiseksi, että näkyviä tuloksia syntyy myös tänään ja tulevaisuudessa.
Museot Pohjanmaalla -museoportaaliin oli linkki tämän blogikirjoituksen alussa. Pohjanmaan maakunta on noin sadan museonsa ansiosta Suomen tiheimpiä museokeskittymiä. Portaalissa ovat mukana Etelä-Pohjanmaalta myös Teuvan ja Karijoen kuntien museot. Voit lukea museoiden kiehtovista esineistä ja katsella kauniita valokuvia. Voit tutkia, mitä näyttelyitä paikkakuntasi museossa on menossa ja missä järjestetään tunnelmallisia tapahtumia. Museot Pohjanmaalla sivustolta löydät Pohjanmaan museoiden helmet!
Tähän loppuun vastaus mistä yllä oleva kuva on? Se on Laihialta, eli museo on Laihian kotiseutu ja Nuukuuren museo.
Tällaiset tunnelmat minulla oli siellä
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/10/laihia-savahdytti.html
Kuva ja teksti: Aimo Nyberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti