Jääkäri-patsaan paljastustilaisuus pidettiin 25.2.1958, Saksassa sotilaskoulutuksen saaneiden jääkärien kotiinpalun 40-vuotispäivänä.
Jääkäreiden kotiinpaluu tapahtui Vaasan kautta.
Osoite: Vaasanpuistikon alkupäässä Hovioikeuden puistossa.
Kuva: AN. 5.9.2016. Jääkäri-patsas on konservoitu sopivasti ennen merkkivuosien juhlallisuuksia.
Patsas sijaitsee Vaasanpuistikon alkupäässä Hovioikeudenpuiston reunassa. Katse on kohti Vaskiluotoa.
Patsas on kuvanveistäjä, professori ja jääkärikapteeni Lauri Leppäsen työ. Kokonaiskorkeus on 5,1 m. Jalustassa on tekstit:
ULJUUTTA YLISTÄMME,
ISÄNMAA,
ELÄT
PELOTTOMUUDEN
KAUTTA:
NE,
JOILLA EI ARMOA OLLUT,
EI KOTIMAATA,
SINUT SYDÄMIENSÄ
KILVILLÄ
NOSTIVAT KORKEUTEESI!
P.Mustapää (Martti Haavio)
KÄRLEK OCH MOD
- DESSA TVÅ
SKÄNKTE OSS
LANDET VI ÄGER,
BAR DET UR VÅNDA
MOT LJUS
PÅ SKÖLDAR
AV FLAMMANDE TRO
Ole Torvalds
Kuva: AN, 25.6.2016.
Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, 2008, Vaasan kaupunki
Taustatietoja
Yleinen rahankeräys järjestettiin Jääkärien Muistomerkkisäätiön toimesta vuonna 1957 - 1958. Ensimmäiset varat patsasta varten lahjoittivat kunnaliisneuvos ja rouva Erik Grenman Hämeenlinnasta vuonna 1944. Keräyksen ylijäämä luovutettiin Jääkärien Tuki-rahastolle.
Jääkäripataljoonan muodosti 1896 miestä. Saksassa Lockstedt´ssa lähellä Hampuria koulutettiin v 1915 partiolaiskurssiksi (Pfadfinder) naamioituna parisataa ylioppilasta. Nämä olivat lähteneet Helsingissä Ostrobotnian osakuntatalossa 24.10.1914 ylioppilasnuorten johtohenkilöiden kokouksessa tehdyllä päätöksellä:
"Maa on pelastettava perikadosta hinnalla millä tahansa. On saatava sotilaallinen järjestö Suomen vapaustaistelua johtamaan. On astuttava tielle, joka lain kirjaimen mukaan on maanpetos."
Tämä oli jääkäriliikkeen syntyhetki.
Saksa lupautui koulutuskurssien järjestäjäksi. Vuonna 1915 koulutusta laajennettiin ja kotimaassa alkoi värväystyö. Miehet lähtivät maasta eri etappiteitä myöten, mm Merenkurkun yli. Alkuperäinen 191 miehen joukko kasvoi 1896 miestä käsittäväksi vahvistetuksi pataljoonaksi, josta koulutettiin Kuninkaallinen Preussilainen Jääkäripataljoona 27.
Vaasasta liittyi jääkäreihin 128 miestä, mm 48 työläistä, 30 liikemiestä ja konttoristia sekä 24 teknikkoa. Tämä on myös läpileikkaus koko jääkäripataljoonasta. Vain pieni osa jääkäreistä kuului opiskelijoihin tai akateemisiin.
25.2. 1918 palasi jääkärien pääjoukko Vaasaan. Seuraavana päivänä pidettiin Kauppatorilla historiallinen paraati, jonka kenraali C.G.E. Mannerheim otti vastaan.
Lainaus päättyy
KOHTAAMISIA patsaiden ja muistomerkkien kanssa – tapahtumien ketju 2017 – 2018
Tutustutaan Suomen 100 v. juhlavuoden aikana kotikaupunkimme patsaisiin, veistoksiin, muistomerkkeihin ja muistolaattoihin. Kohteita on paljon, toistasataa, eli tekemistä riittää. Selvitellään Yhdessä – Tillsammans hengessä sekä tietoja kohteista, että miten eri ihmiset kokevat patsaiden ja muistomerkkien välittämää sanomaa. Yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ei ole, - jokaisen meidän omat ajatuksemme, tuntemuksemme ovat ainutlaatuisia ja arvokkaita.
Kuva: AN.
Tutustu Suomen jääkäriliikkeen historiaan
http://www.jp27.fi/
Pohjanmaan museo toteuttaa ”Jääkärit saapuvat Vaasaan” näyttelyn
https://www.vaasa.fi/tiedote/museo-etsii-jaakariaiheisia-kirjeita-paivakirjoja-valokuvia-ja-esineita
Lainaus museon sivuilta
"Vaasan kaupungin museot tuottavat Suomen itsenäisyyden juhlavuoden päähankkeena näyttelyn työnimeltään ”Jääkärit saapuvat Vaasaan”. Näyttelyn taustatutkimusta varten etsitään nyt yksityisiltä ihmisiltä tietoa jääkäreihin liittyvistä kirjeistä, päiväkirjoista, valokuvista ja esineistä.
Näyttely on esillä Pohjanmaan museossa lokakuusta 2017 toukokuuhun 2018 ja se esittelee jääkäriliikkeen historiaa sekä 1917–1918 tapahtumia Vaasan ja Pohjanmaan näkökulmasta. Näyttelyn runkona ovat Pohjanmaan museon kokoelmiin kuuluvat autenttiset esineet sekä arkistomateriaali ja valokuvat, joita tarpeen mukaan täydennetään lainoilla. Aihetta lähestytään yksilöiden kokemusten kautta ja tavoitteena on myös tuoda esiin tähänastisessa historiantutkimuksessa unohdettujen ryhmien näkökulmia. Näyttelyn tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä jääkäreistä ja Suomen itsenäistymiseen liittyvistä tapahtumista.”
Tähän loppuun pari kuvaa Veteranen av år 1918 -lehden teemanumerosta Nr3/154, vuodelta 2015. Jägarrörelsen 100 år
Reprokuvaus: AN, lehdestä Veteranen av år 1918 Nr 3/154, 2015
Haluatko Sinä kertoa Jääkäri-patsaaseen liittyviä muistoja, tai jakaa tietoja tässä blogissa. Ota yhteyttä, niin tehdään juttu vaikka yhdessä. Kuvien skannauksessa ym. autan mielelläni.
Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com
Seuraava kohteemme = 13.3. (2000) Jäätie, eli Pekkä Jylhän teos: Talvisodan jäätien muistomerkki Tiklaspuistossa.
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Rojekti X=:nin inspiraattori
Suora linkki kohteen fb-sivulle
TÄÄLLÄ
Tykkää sivustosta ja osallistu keskusteluun fb:ssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti