Lumi ja loskakelit saavat siis minun puolestani tulla.
Olen ajanut autolla jo 42 vuotta. Oma auto minulla on ollut jo yli 30 vuotta, -nyt on menossa neljäs.
Minulla on sellainen tuntuma, en tiedä onko tähän tilastollista todistusaineistoa, mutta mutu mielipiteeni on, että nykynuoriso ei enää ole niin innostunut autoilusta kuin minun ikäpolveni oli aikoinaan 70-luvulla. Olihan silloinkin jo öljykriisit ym. globaalit ongelmat. Katulamppuja sammuteltiin, ja bensiinin hinta kohosi rajusti.
Nyt esillä olevat kysymykset ovat kuitenkin astetta vakavampia. Mm. ilmastonmuutos kysymys. Joulukuun Pariisin ilmastonmuutosta käsittelevä maailmanlaajuinen kokous on ratkaisevassa asemassa saadaanko toivoa vielä ylläpidettyä maapallon / ihmiskunnan selviytymisestä.
Todennäköisesti tarvitaan monenlaisia pakottavia toimia rajoittamaan meidän jokaisen arkielämää. Yksityisautoilu on uskoakseni yksi niistä asioista, joihin on jollain tavalla jossain vaiheessa puututtava. Moottoritekniikka toki menee eteenpäin, ja päästöjä voidaan oikeasti vieläkin vähentää (eikä vaan huijata), mutta en usko, että etuoikeutta ajella omalla yksityisautolla voidaan koskaan taata kaikille. Maapallon resurssit ylitetään jo nyt.
Miten globaalin maailman asukkaiden oikeudet ja velvollisuudet onnistutaan jatkossa oikeudenmukaisesti jakamaan, siinä on valtaisa haaste.
Ääri-ilmiöt tuntuvan voimistuvan. Niin luonnonolosuhteissa kuin ihmisten mielissä.
Laitan tähän yhden linkin ilmastomuutos asiaan:
http://areena.yle.fi/1-3157445
Asiasta löytyy netistä todella paljon materiaalia, kannattaa googlata.
Myös viimeisin National Geographic (NRO 11 / 2015 Erikoisnumero: Selviytymisopas ilmastonmuutokseen) on oivallinen opiskeluväline asiaan.
Aimo Nyberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti