Vanhan Vaasan raunioiden mahdollisesta kattamisesta

 

Vaasan kaupunki on tehnyt esiselvityksen Vanhan Vaasan raunioiden mahdollisesta kattamisesta. Selvitys on julkisesti nähtävillä 15.8.-14.9.2025. Mahdollisen kattamisen selvityksen ohessa toteutetaan kysely, jonka avulla kerätään asukkaiden mielipiteitä kattamiseen liittyen.

Vaasan kaupungin sivuilla on kysely (päättyy nyt sunnuntaina 14.9.2025) Miten Vanhan Vaasan rauniot tulisi kattaa?

Kyselyyn voi vastata osoitteessa

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/vaasan-kaupunki-selvittaa-vanhan-vaasan-raunioiden-kattamista-asukkaiden-mielipiteet-kerataan-verkkokyselylla/

 

Jos aihe kiinnostaa, suosittelen katsomaan ainakin tämän kaupungin laatiman esiselvityksen:
Esiselvitys Pyhän Marian rauniokirkon kattamisesta 22.4.2025

https://tweb.vaasa.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=1841661&version=1

 

Oman kommentin, vastauksen laitoin tänään.
Tässä yhteydessä, en ainakaan vielä, omaa näkökantaa kokonaisuudessaan lähde avaamaan.

Sen verran sanon kuitenkin, että Vanhan Vaasan raunioiden kattaminen vaatisi niin merkittäviä määriä euroja, etteivät Vaasan päättäjät ainakaan tänään tai huomenna tähän ilman muita tahoja mitenkään pysty. Ja vaikka nyt ajatuksia, mielipiteitä meiltä kysytään, tämä ei ole asukkaiden osallistuvaan budjetointiin kuuluva 15 000 € hanke.

 

Joitain juttuja aiheeseen liittyen olen aiemmin tässä blogissa julkaissut.

Voisin suositella katsomaan vaikka nämä:

Samoilla paikoilla, syyskuu

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/09/samoilla-paikoilla-syyskuu.html

Ja tämä

PYHÄN MARIAN KIRKON RAUNIOT – NYT 2024

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2024/08/pyhan-marian-kirkon-rauniot-nyt-2024.html

 

 

Kuvituskuva: Reprokuvattu Rolf Holmin vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, syyskuun kuva (Vanhan Vaasan kirkon rauniot. maalaus 20.9.2009).

...

Vanhan Vaasan rauniot
RUNEBERG TRIVIAALIKOULUSSA

Tämä virtuaalinen kierros Vanhan Vaasan raunioalueella on vuodelta 2019. 

Nyt kun aidat estävät käynnin rauniokirkossa, voi muistinvirkistykseksi pelata vaikka tätä hauskaa peliä! 

https://www.vaasa.fi/app/uploads/2019/10/4b69f0cf-kaupunkikavely-ja-peli-vanha-vaasa.pdf 

 

Blogipostausken koonnut

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Vanhassa Vaasassa tehdään tärkeää työtä

 

Tänään 29.6.2020 on Ilkka-Pohjalaisessa upea Vanhaa Vaasaa käsittelevä kirjoitus.

Bjarne Dahlback (Vanhan Vaasan yhdistyksen hallituksen jäsen)

Lukijoilta: Vanhan Vaasan kulttuurihistoria ja Vanhan Vaasan yhdistys

Lue koko kirjoitus digilehdestä tai paperilehdestä. Laitan myös luettavaksi muutaman lainauksen kirjoituksesta tämän blogijuttuni loppuun.

Vanha Vaasa 18.8.2019

VANHA VAASA

Toivotaan, että tänäkin vuonna elokuun loppupuolella Vanhassa Vaasassa järjestetään viime vuosien tapaan kotiseututapahtuma eli Vanha Vaasa päivä.

Katso kuvia ja juttua viime vuodelta 2019.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/08/vanha-vaasa-paiva-1882019.html

 

Vanhassa Vaasassa on valtava potentiaali kulttuurimatkailun huippukohteeksi. Ilman kunnon satsauksia tämä ei kyllä toteudu. Ideoita on ollut ilmassa jo yli 100 vuotta, mutta rahoja toteutukseen ei ole tähän päivään mennessä löytynyt.

Ilman merkittäviä satsauksia ei kuitenkaan eteenpäin päästä.

Nykytilanne ei ole hyvä. Uinumaan jätetty, rapistuva rauniokirkon alue ei ole omiaan houkutteleman alueelle matkailijoita, eikä nykynäkymä lisää vaasalaisten omanarvon tuntoa, kiinnostusta perehtymään oman kotiseutumme historiastaan.

 

Lainaus Ilkka-Pohjalaisesta

Julkaistu 29.06.2020

Lukijoilta: Vanhan Vaasan kulttuurihistoria ja Vanhan Vaasan yhdistys

”Vanhan Vaasan raunioalue käsittää Pyhän Marian kirkon rauniot ja kellotapulin (1400-luvulta), Vaasan triviaalikoulun perustukset (1700-luvulta) ym. Uusi tori on Postikadun alussa (1800-luvulta). Vanhan Vaasan museo eli Wasastjernan talo (1700-luvulta), Korsholman linnankumpu, jossa oli rakennuksia ja toimintaa aina 1300-luvulta asti. Mustasaaren kirkko, joka oli Vaasan hovioikeus Vaasan paloon saakka (1700-luvulta). Kirkkopuisto (1700-luvulta). Asema-alue (1800-luvulta). Vanhan Vaasan sairaala (1700-luvulta). Alkulan tila (1700-luvulta). Suomen sodan muistomerkki vuodelta 1808, kun venäläiset joukot kukistivat suomalais-ruotsalaiset joukot. Muistomerkki sijaitsee Postikadun varrella raunioalueen läheisyydessä.

Vanhassa Vaasassa toimii Vanhan Vaasan yhdistys, asukasyhdistys, joka työskentelee aktiivisesti alueen hyväksi. Tunnetuimpia tapahtumiamme ovat suuret siivoustalkoot toukokuussa, vappukokko valleilla ja Vanha Vaasa -päivä elokuussa.

Suurin alueen hyväksi tehtävä työ käsittää lukuisia keskusteluja ja kokoontumisia kaupungin virkamiesten ja Museoviraston työntekijöiden kanssa sekä talkoovoimien tarjoaminen sinne, missä sitä tarvitaan. Tämä puoli vaatii kärsivällisyyttä, sillä esitykset ja toivomukset toteutetaan hitaasti, ja joskus ne eivät toteudu lainkaan. ” …

lainaus jatkuu

”Yhdistys on lukemattomia kertoja huomauttanut raunioiden huonosta kunnosta. Nyt kaupunki on sulkenut rauniot ja pystyttänyt aidan rakennuksen ympärille.

Kaikki alkoi siitä, kun yhdistyksen edustaja Olavi Laitala antoi Ilkka-Pohjalaiselle vihjeen toukokuun alussa kevään ilkivallasta. Viikon aikana Ilkka-Pohjalaisessa oli kolme juttua ja Vasabladetissa kaksi juttua asiasta.

Loppuviikosta turva-aita oli pystytetty ja kaupunki lupasi, että akuutit korjaukset suoritetaan nopealla aikataululla. Median vaikutus on suuri!

Syksyllä 2019 raunioilla suoritettiin tarkastus. Tarkastuksessa todettiin, että rauniot ovat hälyttävän huonossa kunnossa ja ettei se pelkästään johdu ilkivallasta, vaan ensi kädessä puutteellisesta ja säännöllisestä kunnossapidosta.

Kaupungin taholta toivotaan, että akuutit korjaukset ehditään tehdä, jotta rauniot voitaisiin avata syksyllä. Kaupungin rakennusinsinööri toivoo, että korjauksia voidaan jatkaa vuosittain, mutta rahaa on ollut niukasti.” …

Lainaus jatkuu

” Vuosina 2013–2015 raunioalueella tehtiin korjauksia Museoviraston johdolla. Triviaalikoulun kiviperusta, joka oli pahasti vahingoittunut, korjattiin yhdistyksen talkoovoimin Olavi Laitalan toimiessa vastuuhenkilönä. Myös rauniorakennuksen pahimmat tiilivahingot korjattiin, mutta sen jälkeen korjaustöitä ei ole tehty.

Raunioalueella on suuria viheralueita, jotka kaupungin viheralueyksikkö hoitaa erinomaisen hyvin. Olavi Laitalan aloitteesta on monia turvallisuusriskejä korjattu sitä silmälläpitäen, että alue toimii suosittuna pulkkamäkenä talvella. valaisintolppia on siirretty, vaijereita on poistettu mahdollisuuksien mukaan, ja ellei niitä ole voitu poistaa, ne on peitetty suojamateriaalilla talvisaikaan.

Kaupunginhallitus on 15.6. päättänyt myöntää määrärahan raunioiden kiireellisiin korjaustoimenpiteisiin sekä asema-alueen purettavaksi sallittujen rakennuksen purkamiseen. Tässä asiassa yhdistyksellä ja kaupungilla on sama mielipide, että kaikki rakennukset purettaisiin ja alue tehtäisiin puistoalueeksi, mutta tästä on valitettu.

Nyt kun alkaa tapahtua, tehdään heti epärealistisia ehdotuksia katon rakentamisesta raunioille tai jopa koko rakennuksen lasittamisesta! Raunioiden kattamisesta on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta asia aina kariutunut toimenpiteen kalleuteen. Jos haluat tehdä töitä raunioiden ja koko alueen hyväksi, olet tervetullut mukaan yhdistyksen toimintaan.” …

” Edellä mainittujen asioiden lisäksi yhdistys on myös ollut aktiivisesti mukana torjumassa vahingollisia jättipalsamikasveja alueella. Olavi Laitala on myös ollut aktiivein työssä 1800-luvulta peräisin olevan ja Postikadun alussa sijaitsevan uuden torin esille ottamisessa. Raunioita vastapäätä on usean vuoden ajan viisi lammasta laiduntanut kesäisin lasten iloksi. Yhdistys on myös pyrkinyt ratkaisemaan ongelman, joka koskee Korsholms Uf:n omistamaa nuorisoseurantaloa.

Korsholman linnanvalleilla on ollut rakennuksia ja toimintaa jo 1300-luvulta alkaen. Alueen omistaa tänä päivänä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur. Vuosien kuluessa vallien kasvillisuus oli villiintynyt ja kaksi vuotta sitten alue raivattiin sellaiseksi kuin se kenties joskus aikaisemmin on ollut.

Tänä kesänä valleille johtava tie ja muistomerkin (vuodelta 1894) ympäristö on laitettu kuntoon ja alueelle on tuotu punaista kivimursketta. Valitettavasti mopoilijat ovat jo ehtineet kurvailla muistomerkin ympärillä jättäen syviä uria. Lisäksi istutettiin yhdeksän siperianpihtaa korvaamaan aikaisemmat myrskyjen ja ajan hampaan kaatamat kuuset. …

Lainaus jatkuu

” Lopuksi on mainittava kirkkopuisto ja Mustasaaren kirkko. Kaksi kaksoislehmusriviä muodostavat puistikon, joka on maamme vanhimpia ja aluetta hoitaa esimerkillisesti viheralueyksikkö. Mustasaaren seurakuntayhtymä on aina hoitanut kirkkoa ja sen lähialuetta.

Kirkko ja puistikko muodostavat uskomattoman kauniin kokonaisuuden, ei vain kesällä vaan ympäri vuoden.

Vanhaan Vaasaan voi erittäin hyvin tutustua kävellen. Kaikissa historiallisissa paikoissa on infokyltit. Opasteita on myös Kauppiaankadun ja Torikadun risteyksessä sekä kirkkopuiston alussa.

Bjarne Dahlback

Vanhan Vaasan yhdistyksen hallituksen jäsen

Lainaukset päättyvät

 

Kuvat ja jutun koonti: Aimo Nyberg

Oppaan kanssa Vanhassa Vaasassa

Tänään 16.8. oli Vanhan Vaasan vuoro. Lähikohteista Vähäkyrön retki toteutettiin alkukesästä, ja nyt siis pääsimme perehtymään ensin Wasastjernan taloon, eli Vanhan Vaasan museoon, ja sen perään parin tunnin kävelykierroksella koko alueeseen.

Oppaanamme olivat Vaasa-Mustasaari oppaista Barbro Nedermo ja paikallisesta asukasyhdistyksestä, Vanhan Vaasan yhdistys ry:stä Olavi Laitala. Tässä muutamia kuvia päivän reitin varrelta.

Kuvat 1 – 5 ovat museosta sisältä. Vanhan Vaasan museoon on tänä kesänä ollut ilmainen sisäänpääsy, ja kävijöitä on riittänyt!

Kuvat 6 - 7. Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas ympäristö Vanhassa Vaasassa on saanut viime vuosina hyvät opastustaulut, kiitos Vaasan kaupungin ja paikallisen asukasyhdistyksen.

Kuva 8. Postikadun ja Puutarhakadun kulmassa on Uusi tori, joka on noin 1000 neliömetrin kokoinen mukulakivillä päällystetty nähtävyys. Tori on kunnostettu ja siinä on nähtävissä historiallisen torikaupan kauppapaikka. Tori on harmillisesti jäänyt pois, unohtunut kaupungin informaatioaineistosta ja opasteista. Torin etäisyysmuseolta on vain noin 200 metriä.

Kuva 9. Risti Korsholman valleilla.
Lue aikaisempi kohteen esittely tästä blogista

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/06/risti-korsholman-valleilla-19-kesakuuta.html

Kierros jatkui Yxjärdenin puutarhaan ja Hovioikeuden metsään. Alueen olen esitellyt aikaisemmin keväällä tehdyn Vaasan ympäristöseuran retken jälkeen

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/05/hovioikeudenmetsa-tutuksi.html

Kuva 10. Kävimme myös Suomen sodan 1808 - 1809 muistomerkillä. Oppaamme kertoivat historian tapahtumat elävästi taistelun vaiheita kuvaillen. Siitä, milloin ja mihin yksi muistomerkin viidestä rykmenttien tunnuksista, ”napeista”, on kadonnut, kukaan ei osannut sanoa mitään.

Kohteen olen esitellyt aikaisemmin tässä blogissa

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=Suomen+sodan

Vanhan Vaasan tunnetuin, keskeisin nähtävyys on tietenkin Vanhan Vaasan Pyhän Marian kirkon rauniot, jotka olen myös esitellyt aikaisemmin tässä blogissa

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=Vanhan+vaasan+rauniot

Kiitos kaikille mukana olleille!

Iltapäiväretkemme oli kyllä rankka, mutta hieno elämys.

Tähän loppuun vielä tieto, että Vanhassa Vaasassa on tulevana sunnuntaina 20.8. 2018 perinteinen Vanhan Vaasan päivä. Paikallinen asukasyhdistys ja kaikki järjestävät tahot toivottavat tervetulleiksi mukaan kaikki kiinnostuneet.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

HOVIOIKEUDENMETSÄ

 

 

 

Tämä kirjoitus kuluu kirjoitussarjaan Vaasan muinaismuistomerkit. Nyt pyrin esittelemään tätä kohdetta: Hovioikeudenmetsä

SIVUSTOLTA Kulttuuriympäristön palveluikkuna löytyy kohteita niin Vaasasta kuin muualtakin

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_list.aspx 

Lainaus

Hovioikeudenmetsä 1000011469 kiinteä muinaisjäännös  

asuinpaikat, työ- ja valmistuspaikat, kivirakenteet, kivirakenteet, kivirakenteet, historiallinen

 

Kohde sijaitsee vanhan Vaasan ruutukaava-alueen eteläpuolella, Korsholman linnanvallien ja Mustasaaren kirkon eli entisen Vaasan hovioikeuden välittömässä läheisyydessä, Yrittäjänkadun ja Runsorintien välissä. Hovioikeudenmetsikkö on noin 45 hehtaarin kokoinen louhikkoinen metsäalue, jolla on säilynyt poikkeuksellisen hyvin jäänteitä kaupungin kyljessä sijainneesta vanhasta pienviljelyasutuksesta ja siihen liittyneestä maankäytöstä.

Hovioikeudenmetsikössä on tehty muinaisjäännösten inventointi vuonna 1994. Inventoinnissa on luetteloitu yhteensä 28 erillistä maastossa havaittavaa rakennetta tai kohdetta. Alueella on mm. tasaiseksi raivattuja pieniä viljelysaukioita, kiviaitoja ja -muureja, kivijalkoja, kivilatomuksia ja –röykkiöitä, painanteita, vanhoja ojituksia ja jäänteitä 2. maailmansodan aikaisesta sotavankileiristä. Yhtään metsässä olevaa kohdetta ei ole voitu täsmällisesti ajoittaa, muutamaa tämän vuosisadan kohdetta lukuun ottamatta, mutta vuodelta 1710 olevaan karttaan on merkitty yhä edelleen maastossa tunnistettavia ja paikallistettavissa olevia sekä nykyisissä ilmakuvissa näkyviä peltokuvioita. Viljelmien rajat ovat siis voineet olla muuttumattomia lähes 300 vuotta.

Historialliselta taustaltaan alue liittyy elimellisesti muun vanhan Vaasan historiaan. Välittömästi metsän länsipuolella on kuninkaankartano, luoteispuolella Korsholman linna ja pohjoispuolella kaupunkiasutus. Nykykäsityksen mukaan Mustasaari on saanut ensimmäiset asukkaansa 1300-luvulla. Ilmeisesti näihin aikoihin Hovioikeudenmetsäkin on saanut ensimmäiset hyödyntäjänsä. Tämä oletus perustuu lähinnä alueen korkeuteen ja rannansiirtymiskronologiaan. Siten alueen jäännökset ovat sekä ajallisesti että toiminnallisesti hyvin kirjavia, aika-asteikon ulottuessa ehkä myöhäiskeskiaikaisista peltoraivioista jatkosodan aikana käytettyyn sotavankileiriin. Hovioikeudenmetsikön käyttö, etenkin kotitarvemetsänä, taantui Vaasan vuoden 1852 palon jälkeen, jolloin kaupungin keskus siirrettiin nykyiselle paikalleen. Metsäaukioiden viljely ei kuitenkaan loppunut, sillä aukioiden säilyminen nykypäiviin viittaa pitkälle tälle vuosisadalle jatkuneeseen käyttöön.

Historiallisen, todennäköisesti 1780-luvun lopulta peräisin olevan, kartan perusteella alue tunnettiin ennen hovioikeuden valmistumista nimellä Ryss Backen (VMA:n kartta, VAsa Reglering, s.a.). Ryss Backen -nimi oli käytössä siis vähintään vuoteen 1786 saakka, mutta varmasti jonkin aikaa sen jälkeenkin ennen kuin Hovioikeudenmetsä -nimitys vakiintui.

Hovioikeudenmetsikkö on sekä luonnontieteellisesti että historiallisesti poikkeuksellisen ehjä ja monipuolinen kokonaisuus. Alueen tekee ainutlaatuiseksi juuri se, että uudempi asutus tai muu rakentaminen ei ole sitä tuhonnut. Alueella on hyvä polkuverkosto ja se toimii nykyään lähinnä ulkoilu- ja virkistysalueena.

Luonti: 22.4.2008 Viimeisin muutos: 9.5.2008
Vesa Alén inventointi 1994
Huomautuksia: Vanhan Vaasan Hovioikeudenmetsän inventointi 23.5.-22.6.1994. Pohjanmaan museo.
Kaisa Lehtonen tarkastus 2008

Lainaus päättyy

  

Missä metsä on?

 

Kuvalainaus yllä mainitulta kyppi.fi/palveluikkuna -sivulta

Autolla Vanhaan Vaasaan tulleet voivat tulla esim. Mustasaaren kirkon parkkipaikalle, jonka kulmasta lähtee polku metsään. Tai Yxgärden ohi, auton voi jättää jo Runsorintien varteen Eteläisen tullipaviljongille.

 

ALUEEN vieressä Runsorintien toisella puolella on Korsholman linnan vallit ja Risti -muistomerkki

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/06/risti-korsholman-valleilla-19-kesakuuta.html 

 

Vanhan Vaasan Pyhän Marian kirkon rauniot ovat myös lähellä kävelymatkan päässä.

Keskiaikaisen kirkon ja kellotapulin rauniot, rakennettu 1500-luvulla. Kirkkoa pidennettiin 1650-luvulla ja se muutettiin 1750-luvulla ristikirkoksi. Kirkko tuhoutui Vaasan palossa v. 1852. Kirkon sisä- ja ulkopuolella on hautoja.
Tällä hetkellä, syksyllä 2021, alue on aidattu, eikä rauniokirkkoon pääse tutustumaan kuin aidatun alueen ulkopuolelta.

Tämä kirjoitus ja kuvat ovat jo aikaisemmin tehty.
Saadaanko Pyhän Marian kirkon raunioille joskus vielä suojakatos?

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=Pyh%C3%A4n+marian 

 

HOVIOIKEUDENMETSÄN HISTORIAAN liittyy myös tämä

Lainaus Wikipediasta

” Vaasan sotavankileirin eli Sotavankien kurileiri 24:n (virallinen kirjaintunnus Ri) perustamisesta annettiin käsky 25. kesäkuuta 1942 ja leiri lakkautettiin 31. lokakuuta 1944. Ensin leiri perustettiin Kerimäen Riitasensuolle mutta siirrettiin vuoden 1943 alkupuolella Vaasan Mustasaareen, jolloin siitä tuli pääleiri ja Helsingbystä tuli alaleiri.

Vankileiri sijaitsi Vanhan Vaasan ja Runsorin rajoilla Hovioikeudenmetsässä. Hovioikeudenmetsässä on vankileirin jäänteiden lisäksi vanhan asutuksen ja viljelyn jäänteitä ja Vaasan kaupunki esittää metsää suojeltavaksi.”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_sotavankileiri 

Vaasalaisia.info, videotiimi: Pentti Suksi, Kari Lajunen

Kurileiri 24 Vaasa, osat 1 ja 2

Osa 1

https://www.youtube.com/watch?v=vb0xCQGDljE 

Osa 2

https://www.youtube.com/watch?v=eIXNabheq8Q 

Kuva: AN, Arvo Myllymäen kirja Kurileiri, sotavankileiri 24

 

 

 

 

 

 

Kuvat: AN 26.9.2021. 

 

Kuva: AN

 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki/muinaismuistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien valokuvien ottamisessa tai vanhojen kuvien löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Kommentoi, osallistu keskusteluun aiheesta Hovioikeudenmetsä

TÄÄLLÄ

Tutustu ja seuraa, - saa myös mielellään tykätä tätä koko hankkeen sivustoa! 

https://www.facebook.com/rojektixon/


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com