Suomen Vapaudenpatsas: symbolit 12, VALKOISEN ARMEIJAN JOUKOT

 

Kuva: AN 3.12.2020

  

12.    Valkoisen armeijan joukkoja marssimassa aseet olalla, tykistö tukenaan. Etualalla joukkoja johtava ylipäällikkö Mannerheim.

 

Aikaisemmat tämän kirjoitussarjan blogijutut

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit

Johdanto

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html 

 

1.      Etummainen talonpoikaissoturi, joka seisoo hajareisin, heiluttaa lakkiaan päänsä päällä ja huutaa voiton huumassa, toisessa kädessään alas laskettu kivääri. Sotilas on suojeluskuntalainen, mitä osoittavat sarkapuku, lapikkaat ja hatussa oleva havunoksa.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-1.html  

2.       Haavoittuneena istumaan vaipunut aseveli, jolla on maahan laskettu miekka tukevassa kädessään, ja joka vasemmalla kädellä pitelee rintaansa, ja jolla on kasvoillaan itsensä uhriksi antaneen autuas ilme. Tämä Vapaudenpatsaan sotilas kuvaa Vapaussodassa haavoittuneita ja henkensä menettäneitä sotilaita.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-2.html 

3.     Jalustassa etelän suuntaan ylimpänä oleva vapaudenristi on perusmuodoltaan yrjönristi, jonka päällä on lyhytsakarainen hakaristi. Ristin keskiössä on heraldinen ruusu.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-3.html 

4.     Inskriptio ja vuosiluku
Inskriptio: Isänmaansa vapauttajille – Åt fäderneslandets befriare. Tekstin alapuolella vuosiluku 1918.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-4.html 

5.    Suomen leijona on jalustan etusivulla, sen katse kääntyy etelään keskipäivän auringon suuntaan, pää on ylpeänä, uhmakkaana koholla, ja se polkee etujalkojensa alle lohikäärmeen.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-5.html 

6.    Lohikäärme, jonka leijona on polkenut jalkoihinsa. Lohikäärme on vastavoima, jonka voittaja alistaa ja pitää kontrollissa. Se on vahvemman osapuolen näkökulmasta vertauskuva kaikelle kielteiseksi koetuille asioille.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-6.html 

7.    Laki – allegoria, jossa mies attribuutteinaan miekka ja kilpi. Ylävartaloltaan alaston nuorukainen, sotilas, laskostettu vaate alavartalon verhona. Miekka on hänen käsissään vartalon vasemmalla puolella, oikean käsivarren vaakunakilvessä on teksti LEX.

 http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-7.html

8.    Uskonto – allegoria. Nuori nainen katse käännettynä kuvakentän vasemmassa yläreunassa olevaa kirkkoa kohti ja vasen käsi sydämen päällä. 

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-8.html  

9.    Työ -allegoria. Nuori mies sirppi ja viljantähkä käsissään, yllään lantion peittävä vaate.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-9.html 

10.    Tulevaisuus – allegoria. Perinteinen madonna-aihe: äiti katse tulevaisuuteen suunnattuna, sylissään pieni lapsi ja helmoissaan vähän vanhempi poika. 

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/11/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-10.html 

11.    Mannerheim. Ylipäällikkö on kuvattu sivulta, talvisessa sotilasasussa mantteli päällä, kiikari oikeassa kädessä ja vasen käsi taskussa. Takana valkoisen armeijan joukkoja. 

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/12/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-11.html 

Tämän blogikirjoituksen aiheena on Vaasan kauppatorilla olevan Suomen Vapaudenpatsaan pohjoissivustan reliefi, jossa näkyvimpänä kuva-aiheena on etualalla oleva Mannerheim ja taustana on hänen komennossaan oleva sotilasosasto. Tämä kirjoitus keskittyy esittämään kuvia ja dokumentteja liittyen kevään 1918 sodan valkoisen armeijan eli Suomen hallituksen joukkoihin. 

Kirjoitussarjan viimeisessä symboliesittelyssä aiheena on siis tämä Yrjö Liipolan tekemän reliefin ”taustakuva”, kuvaus valkoisen armeijan joukoista. Mannerheimin osuus korkokuvasta on esitetty jo edellisessä kirjoituksessa. 

 

 

 

 

 

Kuvat: AN

Mannerheim ja joukot -reliefin korkeus on 230 cm ja leveys 160 cm. Reliefi on sijoitettu Vaasan kauppatorilla olevan Suomen Vapaudenpatsaan takasivulle Hovioikeudenpuistikon puolelle.

 

Suomen itsenäisyyspäivä joulukuun 6. on erinomaisen hyvä päivä saada valmiiksi ja julkaista tämä Suomen Vapaudenpatsaan symbolit -kirjoitussarjan viimeinen osa. Elämme vapaassa ja itsenäisessä maassa, jonka syntyminen ja myöhemmin puolustaminen on vaatinut kansaltamme valtavia ponnistuksia ja uhrauksia. Suomen Vapaus- ja itsenäisyystaistelun historian tunteminen on tärkeää meille jokaiselle suomalaiselle edelleen tänään yli sata vuotta vapaussodan jälkeen.

Kun puhutaan kevään 1918 sodan rintaman muodostaneista joukoista valkoiset ja punaiset, on syytä muistaa, että tämä sota oli yksi osa 1. maailmansodan loppunäytöksistä. Eurooppa ja maailma muuttuivat suuressa kuvassa aivan toiseksi kuin mitä se oli ollut ennen vuotta 1914.

Mannerheim joukkoineen -reliefi eroaa aikaisemmin yksittäin esittelemistäni Suomen Vapaudenpatsaan korkokuvista, joita olen käsitellyt sanoin ja kuvin allegorioiden/symbolien kautta. Siksi, että Mannerheim ja valkoisen armeijan soturit ovat olleet oikeasti eläneitä ihmisiä. Heidän elämänvaiheitaan, kohtaloitaan on tutkittu ja voidaan edelleenkin tutkia, heistä voi kertoa faktoja, esittää dokumentteja ja jos haluaa myös monenlaisia erilaisia muistikuvia, mielipiteitä jne. Mannerheim ja valkoisen armeijan joukot voidaan toki nähdä myös allegorioina, symboleina, mutta he ovat myös paljon enemmän – koska he ovat ”lihaa ja verta” kanssaihmisiämme, ja edelleen monissa perheissä sukupolvelta toiselle välittyvää todellisuutta.

 

HIEMAN TAUSTATIEOJA

Vaasan sotaveteraanimuseossa on esillä hyvät, selkeät aineistot Vapaussodasta (kuten muistakin maamme käymistä sodista), ja nimenomaan esitettyinä vaasalaisesta näkökulmasta. 

https://www.vaasansotaveteraanimuseo.fi/ 

Näyttelyssä voi tutustua Suomen sotahistoriaan aina Venäjän vallan ajoista Lapin sodan päättymiseen.

Kuvat: AN.  8.11. 2020. Vaasan Sotaveteraanimuseo

Liipolan sankarimuistomerkit

Yrjö Liipolaa voidaan hyvällä syyllä pitää maamme merkittävimpänä sankari- ja vapaudenpatsaiden tekijänä. Monia muitakin toki on, esim. Wäinö Aaltonen.

Vapaussodan jälkeen tehtiin melko nopealla aikataululla ympäri Suomea Vapaussodan sankaripatsaita, hyvin usein sankarihautojen yhteyteen. Liipolan ensimmäiset toteutukset ovat Loimaan, Lapuan, Kuhmoisten ja Turun vapaussodan sankaripatsaat. 1920-luvulla Liipolan tekemiin muistomerkkeihin kuuluu myös Vironkävijöiden muistomerkki Helsingin Vanhankirkon puistossa. 

Mielenkiintoisin näistä on minun mielestäni Kuhmoisten vapaussodan sankaripatsaan pronssireliefi (paljastettu 17.6.1922). Vertailtaessa tätä ja Vaasassa Pohjanmaan museon muistohallin Isänmaa-lasimaalauksen NYKYHETKI osaa (täysvarusteinen mies valmiina puolustamaan kalleimpia arvojansa) on selvästi nähtävissä yhtäläisyyksiä. Vaikutteita siis saatiin ja otettiin vastaan. Oli selvää, että tuohon aikaan sankaripatsaille myös luotiin tietoisesti yhtenäistä kuvallista ilmettä, ja näin voimistettiin suomalaisten samanmielisyyttä, yhteisymmärrystä arkisissa asioissa traagiseksi muodostuneen sisällissodan jälkeen. 

 

Kuvalainaus: Wikipedia. Vuoden 1918 muistomerkki. Kuhmoisten vanha hautausmaa.

 

Kuva: AN 

Lue lisää Isämmaa-lasimaalauksesta

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/01/isanmaa-lasimaalaus.html 

Liipolan vapaudenpatsaat

Vapaussodan sankaripatsaiden lisäksi Liipola menestyi Vapaudenpatsas-kilpailuissa. Ensin vuosina 1921-1922, kun hän sai toteutettavakseen Pohjois-Karjalan maakunnallisen vapauden muistomerkin Joensuuhun.

Vuonna 1935 tuli voitto Vaasassa valtakunnallisen itsenäisyys- ja vapaustaistelun muistomerkki kilpailussa. Tämän valtakunnallinen ”Suomen Vapaudenpatsaan työstäminen oli Yrjö Liipoilalle suurin ja henkisesti raskain työ sotamuistomerkkien joukossa…” (6)

Vaasan Vapaudenpatsas -hanke oli edennyt hitaasti, ja siitä oli käyty jo ennen kilpailun järjestämistä monia erilaisiakin näkemyksiä sisältävää keskustelua. Yksi seuraus tästä olikin, että vaasalainen Karl Hedman toteutti suuren henkilökohtaisen rakennusprojektin Pohjanmaan historiallisen museon yhteyteen, Vapaussodan muistohallin.

https://vaasankaupunginmuseot.fi/pohjanmaan-museo/nayttelyt-ja-tapahtumat/muut-esilla-olevat-kokoelmat/ 

 

Lainaus Pohjanmaan museon sivuilta

” Kunnioittaakseen Suomen itsenäistymistä ja siihen liittyviä tapahtumia Karl Hedman suunnitteli museon ensimmäiseen kerrokseen muistohallin. Hallissa keskeisellä paikalla ovat sisällissodan valkoisen puolen johtohahmojen pronssiin valetut muotokuvat, merkittävimpinä ylipäällikkö C. G. Mannerheim ja valtionhoitaja P. E. Svinhufvud. Hallin marmoritauluihin on listattu niiden jääkäreiden nimet, jotka kuolivat Saksassa. Muistohallin ikkunaa koristaa Henry Ericssonin lasimaalaus ”Isänmaa”. Katossa on Vaasan Marian kirkosta 1700-luvulla sotasaaliina ryöstetty kynttiläkruunu, joka palautui Vaasaan ensimmäisen maailmansodan aikana. Oman aikansa historiallinen monumentti muistuttaa Vaasan menneisyydestä valkoisena pääkaupunkina vuonna 1918.”

Lainaus päättyy

 

Voitostaan vuoden 1935 kilpailusta Yrjö Liipola sai palkinnoksi 25 000 markkaa. Ja samalla päätöksen, ”että toimikunta keskustelee taiteilijan kanssa tarkemmin ehdoista, millaisena monumentti tulisi toteuttaa.”(6)

Jopa kansalaisten mielipidettä oli kysytty, eli mikä käydyn kilpailun vaihtoehdoista olisi paras.
”Suomen Kuvalehti: Äänestämään vapaudenpatsaasta. SK 26.10.1935 ja 2.11.1935. Äänestyksemme vapaudenpatsaasta SK 30.11.1935.” (6) 

 

 

 

Kansikuva: Suomen Kuvalehti N:o 49 vuodelta 1937 oli hyvin ajan hermoilla ja esitteli tulevaa Vaasan itsenäisyyden patsasta. 

 

Vaasan itsenäisyydenpatsas / Suomen Vapaudenpatsas paljastettiin suurin juhlallisuksin 9.7.1938 

 

 

 Kuvalainaus netistä

Mannerheim ja joukot olivat paikalla ja osallistuivat seremonioihin. Protokollan arvovaltaisin juhlallisuuksiin osallistunut kutsuvieras oli tasavallan presidentti Kyösti Kallio.

 

Palaan vuoteen 1918

Maailman historiaan, Suomen historiaan, Vaasan paikallishistoriaan on jokaisen lukijan perehdyttävä itse, sillä aiheen laajuuden takia blogikirjoittelussa ei tällaiseen taustoitukseen ole mahdollisuutta. Jonkun verran tekstiä on ollut vuoden 1918 sodan valkoisen ja punaisen puolen joukoista tämän kirjoitussarjan aikaisemmissa osissa, katso esim. Suomen Vapaudenpatsas: symbolit 4, INSKRIPTIO JA VUOSILUKU.

Mannerheim perusti päämajan Vaasaan 21.1.1918.

Mannerheim oli saapunut Helsinkiin 8. tammikuuta 1918 ja viikkoa myöhemmin hän sai määräyksen senaatilta eli maan hallitukselta perustaa järjestysjoukkoja hillitsemään maassa päivä päivältä pahenevia levottomuuksia. Päätöstä oli valmistellut senaatin asettama sotilaskomitea, johon Mannerheim oli nimitetty. Komitean tehtäväksi oli jo tammikuun alussa 1918 perustaa tuoreelle tasavallalle puolustusvoivat…” Mannerheimin mielestä ainoa toimiva ratkaisu oli se, että komitea hakeutuisi viipymättä Pohjanmaalle ja perustaisi sinne päämajan suunnitellulle armeijalle…” (9)

”Perustetusta Vaasan päämajasta Mannerheim ryhtyi mobilisoimaan suojeluskuntia, joita oli jo perustettu eri puolille maata. Samalla ryhdyttiin antamaan sotilaskoulutusta muulle taistelukelpoiselle väelle. Tästä huolehtivat muuan muassa Saksasta jo palanneet jääkärit, mikä ennakoi sitä, että muutkin jääkärit saisivat hoitaakseen joukkojen koulutusta palatessaan maahan helmikuussa 1918. Alkuvaiheessa valtaosa Mannerheimin esikuntaupseereista oli toiminut hänen laillaan Venäjän palveluksessa. Helmikuussa esikuntaa täydennettiin Ruotsin armeijasta tulleilla vapaaehtoisilla upseereilla, joilla ei ollut rintamakokemusta mutta sen sijaan nykyaikainen pääesikuntakoulutus.” (9)

Lainaus VETERANEN av år 1918 Nr 1/134 Juli 2004

”Kort innan anlände Carl Gustaf Emil Mannerheim till Helsinfors efter en lång och frangångsrik militär karriar i det ryska kejsardömetstjänst. Han tog kontakt med motståndsmännen i Helsingfors, utsågs av senaten til che för skyddskårerna och fick order att resa till Vasa för att överta befälet.

Försedd med ett pass utfärdat för ”handlanden Gustaf Malmberg” avreste han från Helsingfors den 18 januari tillsammans med blivande stabsmedlemmar, och efter en resa som inte saknade dramatik anlände han till Vasa följande dag. Där tog han i första hand in på hotell Ernst, men det var landshövdingsresidenset som kom att inrymma högkvarteret fram till den 7 februari.”

 

Kuvat: AN, 27.11.2020. Entisen maaherrantalon 2. kerros. Rekonstruoitu Mannerheimin huone.
Tutustumiskäyntejä tilaan voi tiedustella Vaasa-Mustasaari oppailta.

 

Tammisunnuntai 27.1.1918

Aiheesta löytyy niin kirjoja kuin nettikirjoituksiakin, jos kiinnostuu selvittämään tapahtumia yksityiskohtaisemmin. Laitan tähän yhden linkin omaan pohdintaani tämän vuoden 2020 alussa. 

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/01/pohdintaa-tammisunnuntaina.html  

 

Jääkärien paluu

Saksassa koulutusta saaneen jääkäripataljoona 27 vaiheita ei ole mahdollista tähän blogikirjoitukseen liittää mukaan.  Perustietoja voi katsoa esim. JÄÄKÄRI-PATSAS esittelykirjoituksesta.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/02/jaakari-patsas-25-helmikuuta-1958.html  

 

 

Kuva netistä: Jääkäreiden pääjoukko saapui Vaasaan 25.2.1918.

 

  

Tähän vielä hieno löytynyt dokumentti: C. G. Mannerheimin omakätinen puheen käsikirjoitus: Puhe jääkäreille 1918 heidän saapuessaan Vaasaan.

 

Jääkäreiden rooli Mannerheimin valkoisessa armeijassa oli ainakin aluksi ristiriitainen. Jääkärien oma toive oli saada toimia omana yhtenäisenä joukkonaan. Tämä ei sopinut Mannerheimille. Isänmaan vapauttaminen edellytti laajemman koko kansaan perustuvan armeijan kokoamista, suojeluskuntien ja jääkärien yhteistoimintaa. Ylipäällikkö Mannerheim päätti sijoittaa jääkärit kouluttajiksi ja johtajiksi eri yksiköihin, ja tällä tavalla luoda hallituksen joukoille riittävä sotilaallinen voima riisumaan aseista maahamme jääneet venäläiset sotajoukot, ja myös kukistamaan vallankumoukseen ryhtyneet Venäjän bolsevikkihallituksen tukemat ja Etelä-Suomessa kapinaan ryhtyneet punaiset joukot.  

Sotatoimet kevään 1918 kuukausina muuttuivat sisällissodaksi. Ratkaisevat taistelut Tampereella, saksalaisten tuki ja merkitys kaiken kaikkiaan ja erityisesti heidän tulonsa Hankoon 3.4. ja Kotkaan 8.4, ja nopea eteneminen Helsinkiin, ovat niin laajoja aiheita, etteivät ne mahdu tähän blogikirjoitukseen. 

Mannerheimin voiton paraati Helsingissä 16.5.1918

”Saksalainen kenraalimajuri Rüdiger von der Goltz oli pitänyt tarkastuksen paraatijoukoilleen riemuitsevan yleisön edessä Helsingin Senaatintorilla 14.4.1918.” (9)

Kuukausi tästä Mannerheimin ja Suomen valkoisen armeija piti voitonparaatinsa Helsingissä, suunnilleen niillä kohdin, jossa nykyään on Mannerheimin ratsastajapatsas Kiasman edustalla.

 

Kuva: AN 8.11.2020. Vaasan Sotaveteraanimuseo.
Keskimmäisessä kuvassa valkoisen armeijan voitonparaatiin osallistuvia vaasalaisia suojeluskuntajoukkoja.

 

Tutustu jääkäriliikkeen historiaan 

https://jp27.fi/  

Tutustu suojeluskuntien ja Lotta Svärdin historiaan 

https://perinne.fi/  

Tutustu tämän päivän perinneyhdistyksiin

Esim. tämä (yhdistyksiä on paljon, eikä niitä ole mielekästä tässä useampaa esitellä)

https://www.vapaussotaeppy.fi/suomen-vapaudenpatsas-80-vuotta/

Tutustu Wikipedia: Suomen sisällissota

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota  

 

JOUKOT OVAT TURVAMME

Muistomerkit ovat voittajien pystyttämiä

Kesti 20 vuotta ennen kuin päätös vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkistä toteutui. Tänä aikana muuttuivat myös sankari- ja vapaudenpatsaille laaditut ohjeistukset. Kuva-aiheita ja niiden esittämistapoja esittivät kuvanveistäjien ja heidän liittonsa lisäksi myös vaikutusvaltaiset kansalaiset.

Liipola oli saanut kuvanveisto-opinnoissaan klassisen koulutuksen Unkarin vuosinaan. Nuorempana hänen runsas tuotantonsa oli ajan tyylin mukaisesti hyvinkin antiikin ihanteita korostavaa (mm. Joensuun maakunnallinen vapaudenpanpatsas, paljastettu 12.8.1923).
Vaasan valtakunnalliseen vapaudenpatsaaseen Liipola päätyi tekemään jalustan kolmen sivun reliefit nuoruuden tyylilleen uskollisesti. Korkokuvat LAKI, USKONTO, TYÖ, TULEVAISUUS sekä LEIJONA JA LOHIKÄÄRME ovat muotokieleltään perinteistä, mittasuhteiltaan ihanteellista kauneutta tavoittelevaa veistotaidetta.

Jalustan pohjoiselle sivulle asetettu Mannerheim joukkoineen -reliefi poikkeaa edellä kuvatusta. Samoin kuin itse vapaudenpatsaan veistoksessa, jalustan päällä oleva kahden sotilaan ryhmässä, henkilöhahmot on esitetty jopa korostetun realistisesti. Etummainen sotilas, haavoittunut sotilas, ja reliefin Mannerheim ovat suorastaan näköiskuvia. Olemus, vaatetus, sotilaallinen varustus on ns. ”virheetöntä”. Näin on myös ylipäällikön takana olevan sotilasjoukon osalta. Saattaa olla jopa niin, että näillekin sotilaille on aikoinaan ollut todelliset esikuvat, mallit. Tätä en kuitenkaan tiedä, tällaisesta ei ole dokumentteja eteeni löytynyt.

Reliefissä etualalla seisoo paikallaan ylipäällikkö. Korostetusti ylimpänä ja yksin. Johdettavinaan Mannerheimilla on joukot, ryhdikkäästi eteenpäin marssivat sotilaat. Yksilöinä kylläkin, mutta ennen kaikkea koulutettuna sotilasosastona. Asetelma on vahva viesti siitä, että vapaussodan voiton saanut armeija oli tehtäviensä tasalla, toimi päättäväisesti ja kykeni toteuttamaan päällikkönsä ja Suomen laillisen hallituksen sille uskoman tehtävän. 

Reliefissä katseiden suunta on kaikilla sama. Ylipäällikkö ei ole mitään ilman joukkojaan. Ja joukot eivät voi voittaa yksinään ilman kyvykästä päällikköään/päällikköjään.

Suomen Vapaudenpatsaan kaikkien symbolien yhteinen viesti on luettavissa myös näin: Jalot korkeammat arvot yhteiskunnassamme liittyvät lakiin, uskontoon, työhön ja tulevaisuuteen, kuten myös järjestykseen ja sen ylläpitämiseen, edellisten sukupolvien saavutusten arvostamiseen ja tämän kaiken yhdessä eteenpäin viemiseen.

Mannerheim joukkoineen -reliefi, ja ylimpänä oleva seisova sotilas, ja hänen takanaan haavoittunut sotilas ovat kaikki symboleja, jotka kertovat korostetusti meille edelleen joka ikinen päivä maanpuolustuksen tärkeydestä, oman itsenäisen puolustuskyvyn ylläpitämisen tärkeydestä. 

 

 

 

Kuvat: AN

 

Suomen Vapaudenpatsas on esitelty myös Rojekti x= hankkeen sivulla

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html 

Tutustu myös esittelyyn Wikipediassa 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Vapaudenpatsas 

Kirjoitussarjan Suomen Vapaudenpatsaan symbolit yhteenvetokirjoitus koko sarjasta julkaistaan tässä blogissa joulukuun 6. päivä 2020. 

  

Tämän kirjoitussarjan lähteinä on käytetty:

1.         Raimo Salokangas, toim.: Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-
             Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas

2.          Jorma Kallenautio ym.: Vaasan historia, osa 4, Vaasa 2006

3.          Victor Hoving: Vaasa 1852-1952, Otava 1956

4.          Arne Appelgren ym.: Vaasa vanha ja uusi kaupunki, Turku 1949

5.          Eira Häggvist / Kalevi Paakki: Vaasan patsaat ja muistomerkit, Vaasan kaupunki 2008

6.          Aira Tuomisto: Yrjö Liipolan sankarimuistomerkit aikansa historian kertojina, OOLI 2008

7.          Matti Lackman: Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia Otava 2000

8.          Martti Häikiö: Svinhufvud itsenäisyysmiehenä – SUOMEN LEIJONA Docendo 2017

9.          Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim, aristokraatti sarkatakissa, Otava 2017

10.       Juha Levonen: Mannerheim taiteilijoiden kuvaamana. Patsaat, reliefit, mitalit, rahat, lasi, posliini,
             puu, kangas. Oma kustanne, Mustasaari 2018

11.      Kari Juva ym.: Suomalaista veistotaidetta, Porvoo 1980

12.      Minna Kettunen: Suomalaisuutta veistämässä Emil Halonen, nuoren kansan kuvaseppä. Tammi 2019

13.      Merkkien ja symbolien salattu kieli, David Fontana, Valitut Palat 2011

14.      Suuri Symboli kirja, Hans Biedermann, toim. Pentti Lempiäinen, WSOY 1993

15.      The continuum ENCYCLOPEDIA of SYMBOLS, Udo Becker, New York 1994

Sanoma- ja aikakauslehdet: 

Vaasa 6.3.1937 ja 9.7.1938,
Ilkka 10.7.1938
Uusi Suomi 10.7.1938
Helsingin Sanomat, 25.10.2020
Suomen Kuvalehti N:o 39 vuodelta 1937, N:o 49 vuodelta 1937, N:o 28 vuodelta 1938.

www-sivut:

Wikipedia
Pohjanmaan museo
Yrjö Liipolan Taidemuseo 
Mannerheim-museo
Turun taidemuseo
Vaasan Sotaveteraanimuseo
Eduskunta 
Aineen taidemuseo

 

Haluatko Sinä julkaista oman kirjoituksesi teemaan liittyen tässä vaasennenjanyt -blogissa?

Ota yhteyttä! Mahdollisessa kuvien tai muuan materiaalin skannaamisessa jne. autan mielelläni.

 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä

Rojekti X= hankkeen vetäjä

aimonyberg(at)gmail.com

 

Tätä sivua on päivitetty viimeksi 5.12.2020