Kuva: AN
11. Mannerheim. Ylipäällikkö on kuvattu sivulta, talvisessa sotilasasussa mantteli päällä, kiikari oikeassa kädessä ja vasen käsi taskussa. Takana valkoisen armeijan joukkoja (1).
Aikaisemmat tämän kirjoitussarjan blogijutut
Suomen Vapaudenpatsas: symbolit
Johdanto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html
1. Etummainen talonpoikaissoturi, joka seisoo hajareisin, heiluttaa lakkiaan päänsä päällä ja huutaa voiton huumassa, toisessa kädessään alas laskettu kivääri. Sotilas on suojeluskuntalainen, mitä osoittavat sarkapuku, lapikkaat ja hatussa oleva havunoksa.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-1.html
2. Haavoittuneena istumaan vaipunut aseveli, jolla on maahan laskettu miekka tukevassa kädessään, ja joka vasemmalla kädellä pitelee rintaansa, ja jolla on kasvoillaan itsensä uhriksi antaneen autuas ilme. Tämä Vapaudenpatsaan sotilas kuvaa Vapaussodassa haavoittuneita ja henkensä menettäneitä sotilaita.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-2.html
3. Jalustassa etelän suuntaan ylimpänä oleva vapaudenristi on perusmuodoltaan yrjönristi, jonka päällä on lyhytsakarainen hakaristi. Ristin keskiössä on heraldinen ruusu.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-3.html
4. Inskriptio ja vuosiluku
Inskriptio: Isänmaansa vapauttajille – Åt fäderneslandets befriare. Tekstin
alapuolella vuosiluku 1918
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-4.html
5. Suomen leijona on jalustan etusivulla, sen katse kääntyy etelään keskipäivän auringon suuntaan, pää on ylpeänä, uhmakkaana koholla, ja se polkee etujalkojensa alle lohikäärmeen.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-5.html
6. Lohikäärme, jonka leijona on polkenut jalkoihinsa. Lohikäärme on vastavoima, jonka voittaja alistaa ja pitää kontrollissa. Se on vahvemman osapuolen näkökulmasta vertauskuva kaikelle kielteiseksi koetuille asioille
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-6.html
7. Laki – allegoria, jossa
mies attribuutteinaan miekka ja kilpi. Ylävartaloltaan alaston nuorukainen,
sotilas, laskostettu vaate alavartalon verhona. Miekka on hänen käsissään
vartalon vasemmalla puolella, oikean käsivarren vaakunakilvessä on teksti LEX.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-7.html
8. Uskonto – allegoria. Nuori nainen katse käännettynä kuvakentän vasemmassa yläreunassa olevaa kirkkoa kohti ja vasen käsi sydämen päällä.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-8.html
9. Työ -allegoria. Nuori mies sirppi ja viljantähkä käsissään, yllään lantion peittävä vaate.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/10/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-9.html10. Tulevaisuus – allegoria. Perinteinen madonna-aihe: äiti katse tulevaisuuteen suunnattuna, sylissään pieni lapsi ja helmoissaan vähän vanhempi poika.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/11/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-10.html
Tämän blogikirjoituksen aiheena on Suomen Vapaudenpatsaan pohjoissivustalla oleva reliefi C. G. E. Mannerheimista.
Tämän tarkastelun yhteydessä on toki asiaa myös itse henkilöstä, ja myös Mannerheimistä muualle tehdyistä muistomerkeistä, mutta kirjoituksen pääaihe on Yrjö Liipolan tekemä Suomen Vapaudenpatsaan korkokuva Mannerheimista.
Kuvat: AN. Suomen Vapaudenpatsas Vaasan torilla.
Keskimmäisessä
kuvassa etualalla eli kävelykadulla on Erkki Kannoston teos Syvä jano.
Mannerheim-reliefin korkeus on 230 cm ja leveys 160 cm. Mannerheimiä esittävä reliefi sijoitettiin takasivulle Hovioikeudenpuistikon puolelle. Tässä Mannerheimistä tehdyssä veistoksessa (reliefi) vapaussodan ylipäällikkö on kuvattu sivuprofiilissa näköiskuvana, tunnistettavana niin olemukseltaan kuin oikeina asuineenkin. Reliefi on valmistunut vuonna 1937.
Tätä toteutettua Mannerheim reliefiä tehdessään Yrjö Liipolalla on ollut mitä ilmeisimmin käytettävissään valokuvia taiteilija Eero Järnefeltin vuonna 1933 maalaamasta Mannerheim muotokuvasta. Maalauksen aiheena on vuoden 1918 valkoisen armeijan ylipäällikkö. Maalauksessa Mannerheimin asu, varusteet, olemus on hyvin pitkälle sama kuin Yrjö Liipolan tekemässä Suomen Vapaudenpatsaan korkokuvassa.
Kuvalainaus Wikipediasta
Muita Mannerheimista tehtyjä muistomerkkejä
Kun me täällä Vaasassa näemme Mannerheimin hyvin merkittävänä maamme historian kulkuun vaikuttaneena henkilönä, erityisesti vuoden 1918 tapahtumiin liittyen, on syytä muistaa tämä. Vaasa ja Mannerheim liittyvät läheisesti yhteen vain muutamien viikkojen ajan, tammikuun 1918 lopulta alkaen. Ajallisesti paljon pidempiä ajanjaksoja Mannerheim eli ja vaikutti pitkän elämänuransa aikana tsaarin ajan Venäjällä ja myöhemmin vuoden 1917 jälkeen Suomessa ja muuallakin Euroopassa.
Obeliski Sveitsissä
” Kaiken kruunuksi marsalkan muistoksi paljastettiin vuonna 1955 seitsemän metrin korkuinen obeliski Genevenjärven rannalle Montreux´hin muistoksi siitä, että Mannerheim oli viettänyt paikkakunnalla viimeiset elinvuotensa ja myös kuollut siellä.” (9)
Kuvalainaus Wikipediasta: Mannerheimin muistopatsas
Genevejärven rannalla Montreux’n Territet’ssä
Wikipedia kertoo Mannerheimista näin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim
Ratsastajapatsas Helsingissä
”Suomen kansan viimeiseksi suureksi poliittiseksi kiitollisuudenosoitukseksi Mannerheimille jäi siksi marsalkan ratsastajapatsaan paljastaminen Helsingissä alkukesällä 1960. Ajatus ratsastajapatsaasta oli virinnyt jo heti vuoden 1918 sodan jälkeen, ja 1930-luvun lopulla (kun Vaasaan oli paljastettu Suomen Vapaudenpatsas, lisäys AN) asetettiin arvovaltainen patsaskomitea järjestämään rahankeräys ja valmistelemaan taiteellista työtä. Mannerheim ei ollut hankkeesta kovin innoissaan. Hän suhtautui epäillen siihen, että kukaan kotimainen kuvanveistäjä pystyisi kuvaamaan hevosen ja ratsastajan uskottavasti…) (9)
Kuvalainaus Wikipediasta: Mannerheimin ratsastajapatsas
Katso lisää:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Marsalkka_Mannerheimin_ratsastajapatsas
Kun Mannerheimille hänen kuolemansa jälkeen 1950-luvulla ryhdyttiin toden teolla järjestämään nimenomaan ratsastajapatsasta, Yrjö Liipolakin osallistui ensimmäiseen luonnoskilpailuun.
Kuva: AN, 9.6.2020. Yrjö Liipolan Taidemuseo 50-vuotta
näyttely 2.6.- 27.9.2020.
Liipolan Mannerheim ratsastajapatsas ehdotus.
Suomen Marsalkan ratsastajapatsaskilpailu julistettiin joulukuussa 1952. Tämä kilpailu ei tuottanut valitsijoiden mielestä sopivaa tulosta. Toinen kilpailu järjestettiin 1956. Monet merkittävät suomalaiset kuvanveistäjät, Liipola mukaan lukien, eivät tähän toiseen kilpailuun enää osallistuneet.
Liipolan tekemät Mannerheim aiheiset veistokset, alla oleva pienoispatsas ja yllä oleva Ratsastajapatsas ansaitsevat oman tutkimuksen. Vaasan museoiden yhteistyö Yrjö Liipolan Taidemuseon kanssa olisi mielestäni hieno asia.
Tutustu Yrjö Liipolan Taidemuseoon
Kuva: AN, 9.6.2020. Yrjö Liipolan Taidemuseo 50-vuotta
näyttely 2.6.- 27.9.2020.
Liipolan Mannerheim pienoisveistos. Noin 60 cm korkea.
”Liipolan kerrotaan Suomen Kuvalehden (n:o 10/1920) mukaan tehneen ilmeisesti Suomen toisen Mannerheim-patsaan. Edelle oli ehtinyt kuvanveistäjä Emil Wikström Mannerheim-rintakuvallaan.” (10)
Jos teema Mannerheim Taiteilijoiden kuvaamana kiinnostaa enemmänkin, suosittelen tämän ministä kirjaa, jonka on tehnyt Juha Levonen. Omakustanne. KTMP Group, Mustasaari 2018. Siinä esitellään lähes kattavasti Mannerheim aiheiset patsaat, reliefit, mitalit, rahat, lasi, posliini, puu, kangasteokset.
Lue tämän kirjan esittely
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/mannerheim-taiteilijoiden-kuvaamana.html
Ja ellet ole tätä Mannerheim ratsastajapatsaan pienoismallia käynyt katsomassa, sen löytäminen ei ole kovin vaikeaa.
Kuva: AN.
Mannerheimista löytyy Vaasasta myös tämä Vaasan kaupungintalolla oleva pienoismalli Aimo Tukiaisen Mannerheimin ratsastajapatsaasta. Tästä erillinen esittely Vaasan julkisia patsaita ja muistomerkkejä esittelevässä sarjassa, katso lisää
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/12/mannerheimin-ratsastajapatsas.html
Toinenkin Mannerheim ratsastajapatsas löytyy
Vaasasta. Kipsinen pienoismalli on Viktor Janssonin tekemä ja se on Vasa
övningsskolas gymnasiumin sisääntuloaulassa (Vasa Svenska Klassiska
Lyseum). Arvaukseni on, että tämä veistos on yksi Mannerheimin ratsastajapatsas
kilpailuihin 1952-1954 osaa ottaneista ehdotuksista.
Asiaan on perehdyttävä lisää, ja tästä on hyvä tehdä myöhemmin oma erillinen selvitys
ja blogikirjoitus.
Kuvat: AN 30.11.2020
Suomen Vapauden patsas – ideasta toteutukseen
Kirjoituslainaus lehdestä
MAANPUOLUSTAJA 1•2016
ILKKA VIRTANEN
”Patsashanke vireille jo v. 1918 marsalkka Mannerheimin aloitteesta.
Seinäjoella luotiin jo perusta suunnitelmalle pystyttää Vapaussodan muistomerkki Vaasaan. Jäseniksi muistomerkkikomiteaan Mannerheim nimitti taiteilija Akseli Gallen-Kallelan, päämajoitusmestari Hannes Ignatiuksen ja taidemesenaattina tunnetun teollisuusmies Gösta Serlachiuksen. Kesällä 1918 toimikuntaa täydennettiin tärkeillä vaasalaisilla liikemiehillä ja kaupungin virkamiehillä.
Toimikunnan ensimmäinen ehdotus oli Vapauden temppeli -rakennus. Hanke edistyi kuitenkin verkkaisesti, siihen liittyi sekä erimielisyyksiä päämäärästä että rahoitusongelmia. Temppeliajatuksesta luovuttiin 20-luvun loppupuolella ja päädyttiin näyttävään patsaaseen.
Patsasprojekti rahoitettiin pääosin kansalaiskeräyksellä ja yrityslahjoituksilla. Patsaan suunnittelukilpailu käynnistettiin vuonna 1935. Yrjö Liipola voitti kilpailun ja monumentti oli valmis paljastettavaksi heinäkuussa vuonna 1938 eli kaksikymmentä vuotta Vapaussodan päättymisen ja muistomerkkihankkeen aloittamisen jälkeen.
Paljastustilaisuus oli suuri kansallinen juhla, siihen osallistuivat mm. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio, sotamarsalkka Gustav Mannerheim ja itsenäisyyssenaatin elossa olevat jäsenet. Yleisöä tilaisuudessa kerrotaan olleen 10 000 henkeä.”
Lainaus päättyy
Suomen Vapaudenpatsaan paljastustilaisuudesta on katsottavissa erinomainen video
Lainaus: Ilkka-Pohjalainen
Muistomerkin paljastus Waasassa eli Suomen Vapaudenpatsaan vihkiäisjuhlasta
https://ilkkapohjalainen.fi/videot/vapaudenpatsas-1.2675179
Kuvalainaus Yrjö Liipolan Taidemuseon valokuvakokoelmasta, uudelleenkuvaus AN.
Palataan Suomen Vapaudenpatsaan luonnoksiin
Mannerheimiä esittävä reliefi oli mukana jo alkuperäisessä Yrjö Liipolan patsaskilpailun voittaneessa ehdotuksessa Pohjan poika rynnistää. Tässä kilpailutyössä kookkaan jalustan päällä oli kaksi sotilasta, taisteleva soturi valmiina iskemään vihollista käsissään olevalla kohotetulla miekalla, ja toinen soturi hänen takanaan maassa haavoittuneena, myös miekka kädessään. Jalustan Mannerheimiä esittävä reliefi oli kokovartalokuva, ja se oli sijoitettu takasivulle, eli pohjoiseen päin Hovioikeudenpuistikon puolelle.
Mannerheim on siinä kuvattuna edestäpäin, ja hän pitää ehkä edessään suurikokoista miekka? Kyseessä saattaa olla sama kuva-aihe kuin jo tässä blogikirjoituksessa ylempänä esitellyssä Liipolan Mannerheim pienoismallisveistoksessa. Valitettavasti en ole ainakaan toistaiseksi löytänyt muuta kuvatodistetta kuin tämä alla oleva kuva.
Kuvalainaus: Raimo Salokangas, toim.: Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas
Kuten havaitsemme, tämä kilpailun voittanut ehdotus muuttui melkoisesti, ennen kuin se kokonaisuus toteutettiin nykyisessä muodossaan. Lähes kaikki muuttui. Sotilaat jalustan päällä, reliefit jalustassa mukaan lukien Mannerheim reliefi. Etusivun luonnoksen ideat toteutettiin aika lailla sellaisenaan.
Kuva: AN, 27.11. 2020. Pohjanmaan museo.
Arkistojen kätkössä
olleet aarteet kertovat unohduksiin jääneistä vaiheista, siitä miten mm.
Mannerheim reliefi muuttui.
Katso lisää
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/11/yrjo-liipolan-vapaudenpatsaan.html
Tämä lopulta toteutettiin.
Tilaajien rooli korostui suurissa patsashankkeissa. Tuohon aikaan oli selvää että, taiteilijan tuli ottaa parannusehdotukset huomioon.
Kuvanveistotaiteella oli ollut jo 1800-luvun lopulta asti merkittävässä asema, kun maahamme luotiin omaa kansallista identiteettiä. Merkittäviä veistoksia suurmiehistä tehtiin jo tuolloin. Kun vuoden 1918 sodan jälkeen tuli välttämättömäksi luoda ohjeistukset sankari- ja vapaustaistelujen muistomerkeille niitä olivat luomassa johtavien kuvanveistäjien kanssa maamme poliittista ja taloudellista valtaa pitävät henkilöt.
Yrjä Liipolan luonnokset muuttuivat, kehittyivät prosessissa, jossa alkuperäinen hyvin sotaisa, suorastaan miekan kanssa riehuva (toisessa versiossa asetta päänsä päällä heiluttava) taistelija päätyy laskemaan aseensa maahan, viereensä, ja ryhtyy heiluttamaan päänsä päällä havukokardilakkiaan. Tämä ele vapauden symbolina toimii erinomaisen hyvin, kun otetaan huomioon kahdenkymmenen vuoden viive vapaussodan päättymisen ja patsaan valmistumisen välillä. Etummaisena vahvana seisova talonpoikaisarmeijan sotilas, joka suojaa takanaan olevaa haavoittunutta taistelutoveriaan, on selkeä viesti Suomen kansan kyvyistä selvitä ”mistä vaan”, kun toimitaan yhtenäisenä kansana perinteisiin arvoihin luottaen.
Kuva: AN, 9.6.2020. Yrjö Liipolan Taidemuseo.
Seinällä vasemmanpuoleinen Mannerheim reliefiluonnos, juuri sellaisena kuin se
on toteutettu.
Aiheeseen liittyvää tutkimusta on julkaistu mm. Turun
yliopistossa melkoiset määrät. Tähän minun rajattuun näkökulmaani, Suomen
Vapaudenpatsaan symboliikkaan liittyvää materiaalia saattaa olla
löydettävissä paljonkin lisämateriaalia. Jopa netistä. Palaan aiheeseen, kun
uusia tekstejä ja kenties kuvamateriaalikin löytyy.
Olen kiitollinen kaikista mahdollisista lisätiedoista, linkeistä, kuva- ym.
dokumenteista. Ja jos Sinä haluat tehdä oman kirjoituksen teemakokonaisuuteen
liittyen, se on erittäin tervetullut!
Suomen Vapaudenpatsaassa on paljon katseltavaa. Reliefi Mannerheim joukkoineen jalustan varjoisalla puolella jää monilla usein huomaamatta.
Kuvat: AN. Vaasan kauppatorin Suomen Vapaudenpatsas
Kirjoitussarjan Suomen Vapaudenpatsaan symbolit viimeiset kirjoitukset, Mannerheimin valkoiset joukot ja yhteenvetokirjoitus koko sarjasta julkaistaan tässä blogissa joulukuun 2020 aikana.
Tämän kirjoitussarjan lähteinä on käytetty:
2. Jorma Kallenautio ym.: Vaasan historia, osa 4, Vaasa 2006
3. Victor Hoving: Vaasa 1852-1952, Otava 1956
4. Arne Appelgren ym.: Vaasa vanha ja uusi kaupunki, Turku 1949
5. Eira Häggvist / Kalevi Paakki: Vaasan patsaat ja muistomerkit, Vaasan kaupunki 2008
6. Aira Tuomisto: Yrjö Liipolan sankarimuistomerkit aikansa historian kertojina, OOLI 2008
7. Matti Lackman: Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia Otava 2000
8. Martti Häikiö: Svinhufvud itsenäisyysmiehenä – SUOMEN LEIJONA Docendo 2017
9. Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim, aristokraatti sarkatakissa, Otava 2017
10. Juha
Levonen: Mannerheim taiteilijoiden kuvaamana. Patsaat, reliefit, mitalit,
rahat, lasi, posliini,
puu, kangas. Oma kustanne,
Mustasaari 2018
11. Kari Juva ym.: Suomalaista veistotaidetta, Porvoo 1980
12. Minna Kettunen: Suomalaisuutta veistämässä Emil Halonen, nuoren kansan kuvaseppä. Tammi 2019
13. Merkkien ja symbolien salattu kieli, David Fontana, Valitut Palat 2011
14. Suuri Symboli kirja, Hans Biedermann, toim. Pentti Lempiäinen, WSOY 1993
15. The continuum ENCYCLOPEDIA of SYMBOLS, Udo Becker, New York 1994
Sanoma- ja aikakauslehdet:
Vaasa 6.3.1937 ja 9.7.1938,
Ilkka 10.7.1938
Uusi Suomi 10.7.1938
Helsingin Sanomat, 25.10.2020
Suomen Kuvalehti N:o 10 vuodelta 1920, N:o 39 vuodelta 1937, N:o 49 vuodelta 1937, N:o 28 vuodelta
1938.
www-sivut:
Wikipedia
Pohjanmaan museo
Yrjö Liipolan Taidemuseo
Mannerheim-museo
Turun taidemuseo
Vaasan Sotaveteraanimuseo
Eduskunta
Aineen taidemuseo, Tornio
Haluatko Sinä julkaista oman kirjoituksesi teemaan liittyen tässä vaasennenjanyt -blogissa?
Ota yhteyttä! Mahdollisessa kuvien tai muuan materiaalin skannaamisessa jne. autan mielelläni.
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
Rojekti X= hankkeen vetäjä
aimonyberg(at)gmail.com
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 1.12.2020
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti