TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




tiistai 27. toukokuuta 2014

1. Karl Hedman 150






















Kuvat. AN. Karl Hedmanin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta.

Arvokkaat avajaiset

Pohjanmaan museossa avattiin perjantai-iltana KARL HEDMAN, keräilijä ja museomies -näyttely.

Koko kesän, syyskuun 28. päivään asti kestävä näyttely herättää monenlaisia ajatuksia, se avaa silmämme niin menneisyyteen kuin toivoakseni myös tulevaisuuteen. Näyttelyssä kannattaa ehdottomasti käydä, ja jopa useammankin kerran. Niin paljon nähtävää ja historiallisia tietoja on nyt laitettu esille, että kaiken sisäistäminen voi vaatia aikaa ja asioihin ja niiden taustoihin perehtymistä.

Avajaisissa tervehdyssanat lausui vt. museojohtaja Selma Green. Hän luonnehti muutamin sanoin Karl Hedmania ja hänen elämänvaiheitaan, ja myös Karl Hedmanin suurta merkitystä ei vaan Vaasalle, vaan myös koko Suomen mittakaavassa. Kunniaa saivat toki myöhemmätkin taiteentukijat, keräilijäsukupolvet, joita Vaasassa on onneksemme riittänyt.

Mutta miksi juuri Vaasassa on ollut useita merkittäviä keräijijöitä? Tässä olisi vielä valtavasti selvitettävää taiteen ja kulttuurin tutkijoille.

Vaasa on ehdottomasti edelleen myös tänään merkittävä taide- ja kulttuurikaupunki. Aikoinaan Vaasa saattoi olla jopa ”mitalisijoilla” eli kolmen kärjessä, kun mitattiin missä kaupungissa on määrällisesti eniten erilaisia kulttuurilaitoksia, ja esim. taidemuseoissa merkittäviä kokoelmia. Uskoakseni kovin kaukana kärjestä ei olla tänä päivänäkään, vaikka kehitys ei täällä ole mennyt viime vuosikymmeninä kovin näkyvästi eteenpäin. Suuret ja näyttävät satsaukset ovat jääneet tekemättä.

Hedmanin näyttelyn avauspuheen piti yli-intendentti Berndt Arell (Nationalmuseum, Stockholm). Tukholmassa merkittävään asemaan edennyt alan huippuammattilainen oli omassa elementissään saadessaan kertoa omista vaiheistaan täällä Vaasassa ja Hedmanin kokoelmin parissa. 1980-luvulla Arell teki töitä juuri Pohjanmaan museossa!

Berndt Arellin avajaispuhe kuultiin arvokkaassa tilassa. Muistosali, jossa on mm. tuo yllä olevan kuvan upea isänmaallinen lasimaalaus, on valitettavasti monelle vaasalaiselle liian tai jopa täysin tuntematon paikka. Salin henki on vuoden 1918 sisällissodan voittajien eli valkoisten näkemysten mukainen. Yhteisen Suomemme 100-v juhlavuoden lähestyessä tällä Karl Hedmanin katedraalisella tilalla voisi olla hyvin suuri merkitys yhtenä osana maamme historiallisten tosiasioiden ymmärtämisessä.

Keskusteluja, ideoita

Avajaisissa oli väkeä ihan kohtuullisesti. Tarjoilutkin olivat erinomaiset, kuten kuuluukin. Minulla oli ilo keskustella upeasta näyttelystä, ja sen herättämistä asioista monen tutun kanssa.

Yksittäiset keräilijät, kuten Karl Hedman, samoin monet aikoinaan perustetut yhdistykset, mm. Pohjanmaan historiallisen museon yhdistys ovat jo Suomen itsenäisyyttä edeltäneeltä ajalta asti tehneet arvokasta työtään, jotta tärkeiksi koetut aineelliset ja henkiset arvot voisivat säilyä seuraaville sukupolville.

Vetovastuu tässä työssä on jossain määrin siirtynyt viime vuosikymmeninä valtiolle ja myös kunnille ja kaupungeille. Nyt on taas herätty sen tosiasian eteen, ettei yhteiskunta ainakaan yksin ole niin rikas, että kaikista tarpeellisista toimista selvittäisiin kunnialla.

Onko aika kypsymässä myös uudenlaisille toimille? Varallisuutta on kertynyt ympärillemme paljonkin, myös kohtuullisessa määrin ihan tavallisillekin ihmisille. Perinteiset mesenaatit, toki niitäkin varmasti vielä löytyy, mutta oikeasti rikkaiden hyväntekijöiden ja kulttuurin tukijoiden rinnalle sopisi myös hyvin uudenlaiset, jonkinlaiset kansalaisten tukitalkoot, tai vastaavat keräykset ym. toimet.

Kirjoitan näistä jatkossa lisää. Ideoita kannattaa nostaa esiin, - maailma muuttuu joka päivä. Ei ole ollenkaan huono juttu käydä näyttelyissä, ja perehtyä historiaan. Eteenpäin näkee kun katsoo aina välillä myös taaksepäin.

Aimo Nyberg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti