ISÄNMAA-lasimaalaus

ISÄNMAA -lasimaalaus on näyttävä osa Pohjanmaan historiallisen museon Vapaussodan muistohallia. Tilan vihki tarkoitukseensa juhlallisin menoin Tasavallan Presidentti Lauri Kristian Relander 1. päivänä heinäkuuta 1930.

Muistohallin lasimaalaus on ikkunassa, johon ulkovalo tulee lännestä päin, meren puolelta. Rakennuksen ulkopuolella lasimaalauksen alapuolelle on seinään valmistettu, huomaamattomasti upotettu  Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta.

Kuvat: AN, 22.3. 2017

Lainaus Pohjanmaan museon sivuilta /Muistohalli
(teksti löytyy museon nettisivuilta enää vain lyhennetynä)

”Pohjanmaan museon vapaussodan muistohallin suunnitteli ja toteutti Karl Hedman uuteen museorakennukseen, joka vihittiin käyttöön kesäkuussa vuonna 1930. Muistohallissa Hedman halusi osoittaa kunnioitustaan Suomen vapaussotureille, jotka olivat johtaneet Suomea itsenäisyyteen, mutta joiden suoritus oli hänen mielestään liian nopeasti unohtunut. Muistohalliin sijoitettiin vapaussodan johtohahmojen pronssiin valetut muotokuvat, joista merkittävimmät olivat ylipäällikkö C. G. Mannerheimin ja valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin muotokuvat. 

Muistohallin ikkunaa koristaa Henry Ericssonin lasimaalaus ”Isänmaa”, lattiaa peittää C. G. Mannerheimin Aasian-matkaltaan tuoma suurikokoinen itämainen matto ja katosta roikkuu barokkityylinen pronssiin valettu kynttiläkruunu. Venäläiset ryöstivät sen Vanhan Vaasan kirkosta Isonvihan aikana, mutta se onnistuttiin saamaan takaisin Vaasaan ensimmäisen maailmasodan aikana. 

Muistohallin esikuvat löytyvät antiikista, jonka traditiota kunnioittaa sankareitaan on vuosisatojen aikana jatkettu eri puolilla Eurooppaa. Tällaisia ”siviilitemppeleitä” on rakennettu mm. Pariisin Pantheoniin (1791) ja Saksan Regensburgiin (Walhalla). Suomen suurmiehet saivat 1870-luvulla oman ”kulttigalleriansa” Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa. Tilaan sijoitettujen artefaktien avulla muistohallista muotoutuu isänmaallinen installaatio, jossa jokaisella elementillä on hallin sanomaa vahvistava merkitys. 

Muistohalli on oman aikansa historiallinen monumentti, jossa kansallinen näkökulma yhdistyy antiikin ilmaisutraditioon. Sen tarkoituksena oli nostaa esiin taistelu maan vapauden ja läntisen kulttuuriyhteisön puolesta. Se muistuttaa myös Vaasan menneisyydestä valkoisena pääkaupunkina vuonna 1918.”

Lainaus päättyy


Toinen lainaus:

POHJANMAAN HISTORIALLISEN MUSEON OPAS, laatinut 1932 -1933 Arne Appelgren, s. 11.

”Ikkunan lasimaalaus on vertauskuvallinen esitys Isänmaastamme. Ylinnä näemme Menneisyyden, historian hengen hahmossa, liitelevänä naishahmona, joka käsissään pitää soihtua ja palmunoksaa; keskellä kuvataan Tulevaisuudentoivoa nuorena äitinä, joka nostaa ojennetuin käsivarsin pientä lastansa; tämän alla on Nykyhetki, täysivarusteinen mies, joka nojaten kätensä miekan kahvaan on valmis puolustamaan kalleimpia arvojansa; alinna Suomen keltainen leijona, Pohjanmaan kuusi kärppää ja Vaasan lyhde, valtakunnan, maakunnan ja kaupungin vaakunat.”

Lainaus päättyy


Vapauden temppeliä suunniteltiin Hietalahteen

Lue lisää Dan Holmin sivuilta / Vapauden temppelin toteutus

http://www.danholmdrawings.com/suomen-vapauden-temppeli/

Lainaus

"Vuonna 1922 Albert Gebhardin luonnostelema idea Vapauden temppelistä ei toteutunut Vaasaan Hietalahteen.

Sen sijaan Karl Hedman antoi temppelisuunnitelmille henkilökohtaisen revanssin Pohjanmaan museon uuden rakennuksen muodossa, joka valmistui 1930. Antautuneesti hän suunnitteli siihen Vapaussodan muistohallin. Hedman valitsi siihen 10 vapaussodan sankaria, joihin kuuluivat esimerkiksi Mannerheim, Oskari Peltokangas ja Hannes Ignatius. Heidän rintakuvansa nostettiin korkeille mahonkipylväille, joka eleenä merkitsee apoteoosia (korotetaan kuoleman jälkeen jumalaksi). Menettelyn esikuva löytynee Regensburgin temppelistä Walhallasta, joka rakennettiin Atenan Parthenonin mukaan 1830-42 ”saksalaiselle kunnialle”.

Lainaus päättyy


Samaa teemaa, Vapauden temppeli isänmaanystävien unelmana, käsittelee
Ilkka Virtanen MAANPUOLUSTAJA 1•2016 lehdessä.

Katso tämän sivuston seuraava blogikirjoitus (25.1.2018).

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Isänmaa-lasimaalaus
Suora linkki 

TÄÄLLÄ

Koko rojektiin voit tutustua osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

 

Ps.

KESÄLLÄ 2022 aloitettiin Isänmaa-lasimaalauksen konservointi. Teos eo siis ole esillä pitkään aikaan. Kauan odotettu teoksen asianmukainen kunnostus on ajoitettu tähän syksyyn ja tulevaan vuoteen myös siitä syystä, että oli pelätävissä, että lasimaalaus ei kestä Pohjanmaan museon vieressä olevien entisten siilojen purku, ja tilalle rakennettavan uudisrakennuksen mahdollisesti liian kovia räjäytystöitä.

 

Uudelleen näkemistä odotellessa!

 

Kuva: AN. Tällaisen näkymän Isänmaa-lasimaalauksesta pystyin kuvaamaan 21.2.2024. 

PÄIVITYS 14.3.2025

 

Miten hienolta lasimaalaus näyttääkään!

Kuvat: AN, 13.3.2025 Pohjanmaan museo, Vapaussodan muistohalli.

 

Kokonaisuus loistaa erityisen valovoimaisena aurinkoisena kevätpäivänä

 

 

Ylinnä liitelee ilmassa menneisyys historian hengettären hahmossa soihtu toisessa, laakerinoksa toisessa kädessään

 

Keskellä seisoo tulevaisuuden toivoa edustava lastaan ylös kohottava nuori äiti

 

Nykyisyyden symbolina on antiikkinen sotilas miekkoineen, kilpineen ja lippuineen

 

 

 

Alimpana keskellä Suomen leijona, Pohjanmaan kuusi kärppää ja Vaasan vaakuna. Valtakunnan, maakunnan ja kaupungin tunnukset.

 

 

Kuvat ja tekstin koonti:

Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
Kotiseutuhistorian harrastaja

aimonyberg(at)gmail.com

 

Tätä sivua on päivitetty viimeksi 14.3.2025

Vapauden temppeli

Kuvalainaus kirjasta:

THE KARL HEDMAN ART COLLECTION and Select Choices from Other Collektions in the Ostrobothnian Museum Vaasa 2009, Hedmanin säätiö – Hedmanska Stiftelsen
Marianne Koskimies-Envall, Jaakko Linkamo, Erkki Salminen s. 337

Ihan kaikki ei ole Vaasassakaan toteutunut

Kirjoituslainaus lehdestä
MAANPUOLUSTAJA 1•2016

ILKKA VIRTANEN

Vapauden temppeli isänmaanystävien unelmana

Vapaussodan katsotaan useimmiten alkaneen Tammisunnuntaina 1918 Vaasassa. Suojeluskunnat nimettiin Suomen armeijan joukoiksi ja Mannerheim maamme sotajoukkojen ylipäälliköksi. Päämaja perustettiin Vaasaan. Näin ollen ne joukot, jotka ylipäällikön käskystä hyökkäsivät Tammisunnuntain jälkeisenä yönä venäläisiä vastaan, olivat osa maamme laillista armeijaa. Seuraavana päivänä, 28. tammikuuta, venäläiset sotilaat antautuivat Vaasassa. Vaasan vapauttamisen jälkeen päämaja siirrettiin Ylihärmän kautta Seinäjoelle.

Seinäjoella luotiin jo perusta suunnitelmalle pystyttää Vapaussodan muistomerkki Vaasaan. Jäseniksi muistomerkkikomiteaan Mannerheim nimitti taiteilija Akseli Gallen-Kallelan, päämajoitusmestari Hannes Ignatiuksen ja taidemesenaattina tunnetun teollisuusmies Gösta Serlachiuksen. Kesällä 1918 toimikuntaa täydennettiin tärkeillä vaasalaisilla liikemiehillä ja kaupungin virkamiehillä. Toimikunnan ensimmäinen ehdotus oli Vapauden temppeli -rakennus.

Hanke edistyi kuitenkin verkkaisesti, siihen liittyi sekä erimielisyyksiä päämäärästä että rahoitusongelmia.

Temppeliajatuksesta luovuttiin 20-luvun loppupuolella ja päädyttiin näyttävään patsaaseen.

Patsasprojekti rahoitettiin pääosin kansalaiskeräyksellä ja yrityslahjoituksilla. Patsaan suunnittelukilpailu käynnistettiin vuonna 1935. Yrjö Liipola voitti kilpailun ja monumentti oli valmis paljastettavaksi heinäkuussa vuonna 1938 eli kaksikymmentä vuotta Vapaussodan päättymisen ja muistomerkkihankkeen aloittamisen jälkeen.

Vapauden temppeli

Vapauden temppeliin liittyy mielenkiintoinen ja vähemmän tunnettu sivujuonne. Pohjanmaan museon kokoelmissa on taidemaalari Albert Gebhardin luonnosmainen lyijykynäpiirros ”Vapauden temppeli, Vaasa” vuodelta 1922 (esitetty mm. Marianne Koskimies-Envallin ym. teoksessa The Karl Hedman Art Collection and Select Choices from Other Cllections in the Ostrobothnian Museum, Vaasa 2009, s. 337). Piirroksen ajankohta sattuu yksiin muistomerkkitoimikunnan alkuperäisehdotuksen kanssa.

Piirroksessa on signeeraus Alb. Gd. sekä teksti: Sandviken 4.6.1922 vid ½ öl kl. ½ 7 Tillsammans med Kocken, Harry S., H.J. Boström och Tusse Hedman. Piirrokseen on kirjattu motto ”Deutschland, Deutschland über alles”. Kansainvälisyys tulee esiin muutoinkin, temppelin muotokielessä on esimerkiksi vahvoja yhteyksiä Washingtonin Valkoiseen Taloon.

Piirros on ilmeisesti syntynyt herraseurueen viettäessä iltaa Hietalahden Villa -ravintolassa (Mannerheimin 55-vuotissyntymäpäivä, lieneekö sattuma?). Ehkä tärkein henkilö seurueessa oli Karl (piirroksen tekstissä Tusse) Hedman, vaasalainen lääkäri, Pohjanmaan museon johtaja ja taiteen kerääjä. Hedmanista tuli merkittävä mesenaatti, kun hän ennen kuolemaansa säätiöitti oman ja vaimonsa omaisuuden (ml. taidekokoelman) ja lahjoitti säätiön Vaasan kaupungin hallintaan.

Henrik Boström oli asianajaja, historia- ja sukututkija sekä tietokirjailija, jonka mukanaolo selittyy mm. sillä, että hän oli toiminut senaatin esittelijänä senaatin pitäessä istuntojaan Vaasassa Vapaussodan aikana keväällä 1918.

Harry Schauman oli monitoiminen teollisuus- ja liikemies. Hänen nimeään kantava varakas säätiö on nykyään erittäin merkittävä ruotsinkielisen kulttuurin tukija Pohjanmaalla.

Emil Kock oli myös liikemies, mm. kahvikauppias.

Tiedossa ei ole, että piirros olisi johtanut vakavaan esitykseen temppelin rakentamiseksi. Se lienee toiminut lähinnä Hietalahden Villan herraseurueen viihteellisenä unelmana (vrt. piirrokseen kirjatut kellonaika ja oluttilanne). Tavoitteellisuutta hankkeeseen kuitenkin myös sisältyi. Erityisesti Hedman oli innokas, jopa intohimoinen Vapauden temppelin kannattaja. Hän sai osittaisen mahdollisuuden toteuttaa unelmansa, kun Pohjanmaan museoon valmistui lisärakennus 1930. Hedman suunnitteli museon uuden ja vanhan osan liittymäkohtaan Vapaussodan muistohallin.

Hallissa on korkeiden mahonkipylväiden päässä 10 Hedmanin valitseman Vapaussodan sankarin pronssiin valetut muotokuvat. Muotokuvien joukossa ovat itseoikeutetusti C.G. Mannerheim ja P.E. Svinhufvud. Lisäksi mukana ovat mm. Hannes Ignatius ja Etelä-Pohjanmaan Suojeluskuntapiirin päällikkö Matti Laurila.

Vapaussodassa Tampereella kaatunut vaasalainen jääkäriluutnantti ja pataljoonan komentaja Oskar Peltokangas, joka Tammisunnuntaina osallistui Vaasan vapauttamiseen, on niin ikään rivissä mukana. Muistohallin ikkunaa koristaa Henry Ericssonin lasimaalaus ”Isänmaa” ja sen lattiaa peittää Mannerheimin Aasian-matkaltaan tuoma suurikokoinen itämainen matto. Pronssinen kattokruunu on peräisin Vanhan Vaasan palossa tuhoutuneesta Pyhän Marian kirkosta. Palon aikana kruunu oli kuitenkin Venäjällä, venäläiset sotilaat olivat sen Ison vihan aikana ryöstäneet.

Takaisin se saatiin Vapaussodan aikoihin. Hallin sisääntuloseinällä on kaksi Pro Patria taulua, joihin on kirjattu 65 jääkärin nimet JP 27:stä otsikolla ”Vieraalla maalla kaatuneet Suomen vapauden puolesta”.

Vaasa ei siis saanut alun perin tavoitellun kaltaista Vapaussodan muistomerkkiä, Vapauden temppeliä.

Kaupunkiin pystytettiin kuitenkin paraatipaikalle keskelle toria upea Suomen Vapaudenpatsas, Vaasan ehdottomasti arvokkain ja tunnetuin historiallinen muistomerkki. Lisäksi Pohjanmaan museossa on temppelin aatetaustaa heijastava ylväs Vapaussodan muistohalli. Kun näihin yhdistetään jääkäriliikkeeseen liittyvät Vaasan tapahtumat muistomerkkeineen, on kuva Vaasan merkityksestä itsenäisyytemme varmistamiselle alkuvuodesta 1918 valmis.

MAANPUOLUSTAJA 1•2016, sivut 41 ja 42.

Teksti:
Ilkka Virtanen
Österbottens Försvarsgille - Pohjanmaan Maanpuolustuskilta r.f.

Kertausta lyhyesti

Suomen itsenäistymisen ja Vaasasta käynnistyneen Vapaussodan 100-vuotisjuhlavuonna on täältä Vaasasta hyvä todeta kuuluvaan ääneen, historian kertauksena muillekin suomalaisille, että Vaasasta löytyvät  nämä kolme arvokasta kansallista muistomerkkiä.

Kuva: AN. Suomen Vapaudenpatsas, Jääkäripatsas, ja Suomen ilmailun muistomerkki.


Lainaus ILKKA VIRTASEN tekstistä

MAANPUOLUSTAJA 1•2016

Vaasan kolme kansallista muistomerkkiä


Vaasassa on kolme kansallista muistomerkkiä, jotka liittyvät itsenäisyytemme alkuhetkiin ja tuovat esille Vaasan merkitystä tuon kriittisen ajanjakson tapahtumissa.

Tärkein muistomerkeistä on Yrjö Liipolan toteuttama Suomen Vapaudenpatsas, joka paljastettiin suurin juhlallisuuksin Vaasan torilla 9.7.1938.

Toinen, Lauri Leppäsen Jääkäripatsas, paljastettiin jääkärien kotiinpaluun 40-vuotismuistopäivänä 25.2.1958. Hovioikeuden puistossa sijaitsevan patsaan kuvaama jääkäri katsoo kohti merenlahtea, jonka jäältä Suomeen palaavat jääkärit rantautuivat Vaasaan.

Kolmas on Kalervo Kallion suunnittelema Suomen ilmailun muistomerkki (Merikotka-patsas), joka paljastettiin 12.10.1969. Patsas sijaitsee samaisen merenlahden äärellä lähellä paikkaa, johon ruotsalaisen kreivi Eric von Rosenin Suomen tasavallan armeijalle lahjoittama lentokone Thulin Typ D laskeutui 6.3.1918. Lentokoneesta tuli Suomen armeijan ensimmäinen palvelukäytössä ollut lentokone, tunnuksenaan F1, ja maaliskuun 6. päivästä tuli Ilmavoimien vuosipäivä.

...

Vapaussodan katsotaan useimmiten alkaneen Tammisunnuntaina 1918 Vaasassa. Suojeluskunnat nimettiin Suomen armeijan joukoiksi ja Mannerheim maamme sotajoukkojen ylipäälliköksi. Päämaja perustettiin Vaasaan. Näin ollen ne joukot, jotka ylipäällikön käskystä hyökkäsivät Tammisunnuntain jälkeisenä yönä venäläisiä vastaan, olivat osa maamme laillista armeijaa. Seuraavana päivänä, 28. tammikuuta, venäläiset sotilaat antautuivat Vaasassa. Vaasan vapauttamisen jälkeen päämaja siirrettiin Ylihärmän kautta Seinäjoelle.


Teksti Ilkka Virtanen

Tekstien koonti ja kuvamateriaali Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori
Eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

SUOMEN YLEISET KIRJASTOT 200 VUOTTA

Muistolaatta on paljastettu 2.8.1994 Vanhassa Vaasassa

Nykyisen Mustasaaren kirkon, eli alun perin Vanhan Vaasan hovioikeuden porttikiveen on kiinnitetty Suomen vanhimman yleisen kirjaston muistolaatta.

Kuvalainaus: Wikipedia

Porttikivessä olevassa laatassa on teksti:

2.8.1994 

Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta 

De allmänna biblioteken i Finland 200 år 

Public libraries 200 years in Finland 

Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta 

Lainaus:

Oikeusneuvos Erkki Rintalan kirjoituksesta:  

Muistomerkki Langensteinin aukiolle 

Vanhan Vaasan hovioikeuteen perustettiin v. 1794 Suomen ensimmäinen yleinen lainakirjasto Läse-Bibliotheket i Wasa. Perustajiin kuului mm. Langenstein, ja hän oli kirjaston ensimmäinen pitkäaikainen hoitaja. Kirjastonhoitaja joutui käymään kirjeenvaihtoa Tukholman sensuurin kanssa. Ranskan vallankumousaatteiden leviämistä pelättiin, eikä se ollut aiheetonta vaasalaisen kirjastonkaan osalta. Mm. kirjeenvaihdosta voidaan päätellä, että Langenstein oli kirjastohankkeen primus motor. 

200 vuotta myöhemmin, v. 1994 Vaasan hovioikeus kokosi kirjastoonsa Langenstein-aiheisen näyttelyn. Siinä tuotiin esiin sitä aatemaailmaa ja ympäristöä, jossa vanhin lainakirjastomme syntyi. Myöhemmin sama näyttely pantiin esille Eduskunnan kirjastossa. Hovioikeudenpuistoon istutettiin Tiedon tammi. Suomen kirjastoväki puolestaan järjesti 200-vuotisjuhlansa täällä Vaasassa. Juhlallisuuksien yhteydessä hovioikeuden porttikiveen kiinnitettiin Suomen vanhimman yleisen kirjaston muistolaatta. 

Suomen yleisten kirjastojen historiassa (toim. Ilkka Mäkinen, Otava 2009) Vaasan lukukirjaston valinta "aloituspisteeksi" perustellaan sillä, että se todellisuudessa oli monipuolisine kokoelmineen, demokraattisine hallintoineen ja hyvine palveluineen enemmän nykyaikaisen yleisen kirjaston kaltainen kuin kokoelmiltaan yksipuoliset, patriarkaalisesti hallitut ja palveluiltaan heikot kansankirjastot. 

Olof Langenstein syntyi Tukholmassa 29.10.1751. Isä oli henkivartiokaartin korpraali Olof Langsten, äiti Margareta os. Kjellman. Poika jäi täysorvoksi 14-vuotiaana. Tuntemattomien vaiheiden kautta hän päätyi Porvooseen ja kirjoittautui sen lukioon v. 1767. Suoritettuaan juristin tutkinnon Turun Akatemiassa v. 1774 Langestein ryhtyi Turun hovioikeuden palvelukseen. 

Kun Vaasan hovioikeus aloitti toimintansa v. 1776, Langenstein siirtyi monen muun turkulaisen nuoren juristin tavoin Vaasaan. Hän avioitui kauppiaantytär Kristina Rydmanin kanssa. Koti sijaitsi Kauppiaankadun ja Kirkkokadun kulmassa. Lyhytelämäkerrassa (Lakimies 1994 ss.871) Langensteinia luonnehditaan valitusajan innoittamaksi syvälliseksi juristiksi ja humanistiksi. 

Kun yleiset kirjastot rakennettiin 1900-luvun alkupuolella kunnalliselle ilmaiskäytön pohjalle, lainakirjastolaitoksen isän Benjamin Franklinin ajatuksille pohjautuva malli voitti. Saman amerikkalaisen mallin piirteet olivat myös Vasan lainakirjastolla. Langensteinin omassa kirjastossakin oli Franklinin elämäkertateos, josta opit olivat lähtöisin. Upean Fennica-kokoelmansa Langenstein lahjoitti Helsingin yliopiston kirjastolle, jonka suojissa se edelleen on. 

Yleiset kirjastot ja kirjastoväki ovat tehneet ja tekevät arvokasta työtä kansakunnan hyväksi. Kirjastomuseoyhdistyksen piirissä käydyissä keskusteluissa on rohjettu toivoa näinä taloudellisesti vaikeina aikoinakin, että Vaasa yleisten kirjastojen kehtona ja väkevänä kulttuurikaupunkina ottaisi asiakseen kirjastojen työn merkitystä ja kulttuuriarvoja symboloivan veistoksen hankkimisen Langensteinin aukiolle. Samalla se olisi – onnistuessaan - oiva pääte tulevalle kulttuurikujalle. Otaksun, että hankkeelle voitaisiin saada valtakunnallinen tuki, niin henkinen kuin aineellinenkin. 

Erkki Rintala
Oikeusneuvos
Vaasa 

Lainaus päättyy

Suomen kirjastomuseo on Vaasassa, pääkirjaston tiloissa.

http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/60-suomen-kirjastomuseo

Lue aiheesta kirjoitus, museon esittelyä

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/tuntematon-museo.html

Langensteinin aukiolla, Kirjastonkatu 13 on mielenkiintoinen Jaakko Niemelän taideteos White Open.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2014/10/white-open.html

 

 

Kuvat: AN

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta osoitteessa

Suora linkki

TÄÄLLÄ

Käy myös katsomassa, tykätäkin saa koko rojektin fb-sivua!

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 27.9.2021.

VUODEN 1918 MUISTOKIVI

Etelä Mustasaaren maamiesseura pystytti muistokiven syksyllä 1931.

Itsenäisyyden aamunkoitteessa voittivat Mustasaaren seudun miehet tässä vihollisen ratsujoukon 28.1.1918 (kivessä olevan tekstin suomennos). 

Kuvat: AN, 29.7.2017. Runsorintien varrella oleva muistokivi.

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

VUODEN 1918 MUISTOKIVI 

Muistokivi pystytettiin Runsorintien varteen noin 300 metriä Vanhan Vaasan etelätullista etelään päin. Kivi on Runsorintien vasemmalla puolella mäen rinteessä etelään mentäessä. 

Luonnonkiven päällä on noin 1,5 metriä korkea, ylöspäin kapeneva, punertava graniittipaasi. Muistokivessä on vanhanaikaisin kirjaimin kaiverrettu, kullattu teksti: 

 I frihetens morgonväkt nedgjorde här
Korsholms-bygdens män en fientlig
Ryttartrupp 19 - 28.1. - 18 

(Itsenäisyyden aamunkoitteessa voittivat Mustasaaren seudun miehet tässä vihollisen ratsujoukon 28.1.1918) 

Tekstin laati jääkäri, kansakoulunopettaja Evert Kull. 

Etelä Mustasaaren maamiesseura pystytti muistokiven syksyllä 1931. 

Rahoitukseen osallistuivat paikalliset kansalaisjärjestöt. 

Taustatietoja 

28.1.1918 vastaisena yönä pysäyttivät Mustasaaren suojeluskunnan miehet tällä paikalla 30-miehisen venäläisen ratsuväkijoukon. Päivällä Laihialla riehuneet venäläiset olivat matkalla Vaasaan. Vaasassa olivat joukot vasta kokoontumassa, joten onnistunut aseistariisuminen oli merkittävä. 

Lainaus päättyy

Nyt vuonna 2018 Vaasassa ja koko Suomessa perehdytään monissa tilaisuuksissa, juhlissa, kirjoissa, teatteriesityksissä jne. sadan vuoden takaisiin vuoden 1918 tapahtumiin.

Vuoden 1917 joulukuussa itsenäiseksi julistautunut Suomi ehti saada jo muutamilta valtioilta tukeakin itsenäisyydelle, mutta ajautui kuitenkin, heti vuoden 1918 tammikuussa, sisäiseen välien selvittelyyn.

Itsenäisyyden saavuttaneessa Suomessamme käytyyn sisällissotaan, on onneksi jo mahdollista suhtautua asiallisesti, tapahtuneita tosiasioita arvioiden useammaltakin näkökantilta katsoen. Myös siihen, että käydyllä sodalla saa olla montakin eri nimeä.

Nyt, vuoden 2018 tammikuussa sanomalehdet kertaavat lähes päivittäin sadan vuoden takaisia tapahtumia. Esitelmiä pidetään, muistotilaisuuksia tapahtumien muistomerkeilläkin varmasti järjestetään vuoden mittaan.

Kaikenkattavaa yhtä totuutta on mielestäni mahdotonta kenenkään löytää, kirjoittaa kirjaksi, tai tehdä tapahtumien kulusta elokuvaa, teatteria, ym. taidetta.

Käsityksiä, näkemyksiä toivottavasti kuitenkin esitellään. Menneiden aikojen ymmärtäminen on edellytys etsiä ja löytää tiekartta hyvään tulevaisuuteen.

Tämänkertaiseen muistomerkkiesittelyyn hyvin sopivia linkkejä, ainakin nämä kaksi.

Lue lisää Vapaussodasta:

http://vapaussota.com/linkit/

Lue lisää Suojeluskuntajärjestöstä:

http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/teema14.htm

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Vuoden 1918 muistokivi netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Asemakaavan muutos: Kirkkopuistikko 4 (ak1078)

Tähän alkuun lyhyt uutinen päivän lehdestä.

Pohjalainen 19.1. 2018

Lainaus

Kahdeksan kerrosta monelle liikaa Kirkkopuistikolla 

TERHI EKOLA, VAASA 

Vaasan Sähkön entisen konttorirakennuksen tontille rakennetaan kaksi uutta asuinrakennusta. Toinen sijoittuu Kirkkkopuistikon varteen ja on kahdeksankerroksinen. 

– Siitä on tullut paljon valituksia, sillä toisten mielestä kahdeksan kerrosta on liian korkeaa, sanoo Vaasan kaupungin tonttipäällikkö Pertti Onkalo. 

Toinen tontille rakennettava talo on kolmikerroksinen. 

Kadunsuunnitteluinsinööri Siri Gröndahlin mukaan suunnitelman ongelma on pysäköintipaikkojen sijoitus. Tontilla ei ole riittävästi tilaa parkkipaikoille. 

– Se huolestuttaa. Autopaikkojen määrä ei ole kaupungin pysäköintipolitiikan mukainen. 

Siksi tontille suunnitellaan myös maanalaispysäköintiä. 

Vaasan Sähkön entinen konttorirakennus on ollut tyhjillään vuoden 2015 alusta alkaen. Tilojen remontointi uusia käyttäjiä varten on alkanut viime vuonna. Tontin muut rakennukset ovat osittain käytössä, osittain remontissa. 

Pikkukadun varrella sijaitseva Hallsténin talo on Pohjanmaan museon käytössä, ja siitä ollaan luopumassa. 

Lainaus päättyy

Katso kohteen tiedot ja havainnekuvat Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilta

https://www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1078


Asukasyhdistyksemme otti asiaan kantaa 

Vaasan kaupunki / kaavoitus PL 2, Vaasa

Anne Majaneva
Kaavoitusarkitehti

ASEMAKAVAN MUUTOS : KIRKKOPUISTIKKO 4 (AK 1078)

Vaasan Kantakaupungin Asukakasyhdistys VKA r.y:n lausunto

Olemme tutustuneet saamaamme kaavamateriaaliin, ja myös kaavoituksen sivuilla olevaan lisämateriaaliin. Kirkkopuistikko 4 rakennushistoriallinen selvitys, Hallsténin talon rakennushistoriallinen selvitys ovat ansiokkaasti tehtyjä, ja vahvistavat yhdistyksessämme jo aikaisemmin tehtyjä arvioita kohdealueen merkittävästä asemasta vaasalaisen rakennuskulttuurin säilymisen kannalta.

Olemme aiemmin (13.2.2017) toimittaneet mielipiteemme edellisestä kaavavaiheesta. Viittaamme jo antamaamme mielipiteeseen: ” Asemakaavan muutos: Kirkkopuistikko 4 (ak1078) kuulutusaika 2. – 15.2.2017

VKA ry:n mielipide

Aloite tehdä kaavamuutos nyt on tehty kiinteistön omistajan toimesta. Tällainen ”postimerkkikaavoitus” yhden korttelin osassa on toki laillista, mutta mielestämme kyseenalaista. Erityisesti siksi, että Vaasan keskustan osayleiskaava prosessi on loppusuoralla.

Kohde sijaitsee kaupunkikuvallisesti erittäin olennaisella paikalla, ja se on kulttuurihistoriallisesti sidoksissa joka suuntaan ympärillään oleviin rakennuksiin ja maisemaan.

Mielipiteenämme toteamme, että asemakaavan muutoksen tavoite lisätä rakennusoikeutta asuin- ja liikerakentamiseen osoitetulla, yksityisessä omistuksessa olevalla tontilla, tulee toteuttaa erittäin maltillisella tasolla. Kyse voi olla lähinnä nykyisten tyhjillään olevien konttoritilojen, ja Museokadun varressa asuinrakennuksen, talousrakennuksen ja väestösuojan kunnostuksesta, myös mahdollisesti uudenlaisten toimintojen käyttöön. Uudisrakentamiseen, ts. sen vaatimiin tehokkuuslukujen kasvattamiseen ei mielestämme ole syytä ryhtyä.”

Olemme tänään, tammikuussa 2018, edelleen samaa mieltä.

VKA ry – ICV rf, kaavalausuntoa käsitelleen työryhmän puolesta
Aimo Nyberg, puheenjohtaja

Kuvalainaus: Wikipidedia.

Vaasan sähkön uudisrakennus. Uutta on rakennettu, mereltä tilaa valtaamalla. Rakennus on ollut käytössä jo muutamia vuosia. Entinen Vaasan Sähkön pääkonttori on olut tyhjillään, ja siihen on tulossa ilmeisesti asuntoja. Entisen pääkonttorin tonttialue saisi asukasyhdistyksemme mielestä pysyä entisellään. Ahtaalle tontille ei tarvita täydennysrakentamista.

Tekstin koonti: Aimo Nyberg

Helpommin sanottu kuin tehty

Vierailulle eduskuntaan

Kyllä, mennään.

Mutta aikataulua on muutettava. Syyskokouksessamme marraskuussa 2017 asia otettiin esille, ja alustavasti mukaan ilmoittautui 14 henkilöä. Ajankohdaksi toivottiin esim. torstaita, täysistuntopäivää 15.2. 2018.

Helsinkiin suunnitellun matkan pääasiaksi sovittiin tutustuminen remontoituun eduskuntataloon, mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti, kun sinne asti kerran lähdetään. Myös tapaamisia vaasalaisten kansanedustajien kanssa päätettiin yrittää. Joakim Strandin kanssa asiasta ehdittiin jo puhuakin. Myös täysistunnon seuraaminen on elämys, ja sitäkin ajateltiin ohjelmaan.

Hyvin pian ilmeni, ettei ainakaan syyskaudelle enää varausta saa tehtyä. Ja nyt tilanne on edelleen siinä mielessä toivoton, että vierailuajoille on edelleen niin suurta kysyntää, ettei meidän vaasalaisten juna-aikatauluihin sopivia opastuksia enää saada järjestymään.

Kokemattomana ”matkanjärjestäjänä” allekirjoittanut siis epäonnistui. Apuakin pyysin ja sainkin Jocken avustajalta heti vuoden alussa, ja syksyn aikanakin jo tämän sijaiselta, mutta en onnistunut. Valitan tätä. Nopeat syövät hitaat, kuten sanotaan.

Omat kiireet, ja yhdistyksemme tammikuun asiat: edellisvuoden toimintakertomus, tiliasiat, tukianomusten tekemiset ym. pakolliset rutiinit menivät edelle, ja tämä syyskokouksen idea, tehdä jotain uutta, tempaista kunnolla tekemällä Helsingin matka, jäi hoidettavaksi ns. vasemmalla kädellä. Eikä siis onnistunut, - vielä, tämän kevään aikana.

Syys-lokakuu uudeksi tavoitteeksi 

Ei anneta kuitenkaan periksi. Toimintasuunnitelmaan 2018 kirjattu retki Helsinkiin, tutustumaan Eduskuntataloon, suunnitellaan alusta alkaen uudelleen.

Asioille, joille ei itse enää mitään voi, ei pidä mieltä rasittaa. Nyt katse eteenpäin, ja toivotaan parasta tällekin unelmalle!

Olen ilmoitellut matkan peruuntumisesta kaikille syyskokouksessa matkalle mukaan ilmoittautuneille. Uusi osallistujaluettelo, noin 10 – 20 hlöä, kootaan sen jälkeen, kun Helsingin matkan pvm. on täysin varma.

Lisää infoa allekirjoittaneelta, ja jossain vaiheessa myös tässä blogissa, ja tietenkin myös jäsenkirjeessä 1/2018 helmikuun lopussa.

Aimo Nyberg VKA ry:n puheenjohtaja

Reprokuvattu postikortti, jouluna 2017 kansanedustajien lähettämästä joulutervehdyksestä.
KUVA / FOTO Hanne Salonen

Käy eduskunnan nettisivulla:

https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx

Tutustu eduskuntaan virtuaalisesti

http://www.virtuaalikuvaus.com/esittelyt/734/index.php