Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.
Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:
Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
Tammikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuu 2017: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu 2017: Vaskiluodon satama
Huhtikuu 2017: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuu 2017: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu 2017: Kasvit ja Vaskiluoto
Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme. Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta.
Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(at)gmail.com
Kirjoitussarjani Vaskiluodosta on puolessa välissä. Kuukausittain edennyt perehtymismatka tähän tuttuun ja tuntemattomaan Vaskiluotoon jatkuu nyt rakennusten ja rakentamisen historian osalta. En ole alan ammattilainen, enkä itse omista taloa tai muuta Vaskiluodossa. Tästä seuraakin ainakin pienimuotoinen eettinen ongelma. Onko minun mahdollista kertoa toisten kodeista ym. rakennuksista yhtään mitään? Tai ottaa esille kuvia niistä, uusia tai vanhoja?
Päätin olla varovainen, - koska teen tätä omasta kiinnostuksesta, - ja asukasyhdistyksen pj:n roolissa myös.
En käsittele ja esittele nyt yksityisiä kohteita, - yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Pitäydyn tässä Vaskiluodon rakennukset 1. osassa vain yleisellä tasolla. Kuukauden päästä, kirjoitussarjan Vaskiluoto mielessäin osassa 8/12, jatketaan tästä samasta teemasta. Toivon, että siihen juttuun saan mukaan myös muiden kirjoituksia, tai ainakin linkkejä muiden tekemiin lehtikirjoituksiin, - tai jopa tutkimuksiin.
Vaskiluodosta on kaupunkisuunnittelun tekemää selvitystä jo aika paljon saatavilla netissä. Ja lisää tulee, kun jossain vaiheessa Vaskiluodon kaavoitus etenee, osayleiskaava vaihe kun on kohta käsillä.
Lyhyesti Vaskiluodosta
Vaskiluoto, Vasklot on saari Vaasan keskustan edustalla. Sen koko on 2,5 neliökilometriä. Nykyisin saaren länsiosassa on Vaasan ulkosatama, öljysatama, Vaskiluodon Voiman biovoimala ym. teollisuusalueita ja varastoalueita. Pohjoiskärjessä on leirintäalue. Hotellitoimintaa on tällä hetkellä Kylpylähotelli Tropiclandiassa. Vesipuisto jatkaa toimintansa turistien ja vaasalaisten iloksi hotellin yhteydessä. Wasalandian huvipuisto toimi alueella syksyyn 2015 asti. Veneseurat täyttävät Vaskiluodon kaupungin puoleiset rannat Niemeläntien alkupäätä lukuun ottamatta, - tältä rantakaistaleelta löytyy upeita yksityisiä rakennuksia, joiden historiaan liittyy mielenkiintoisia vaiheita. Entinen sokeritehtaan alue on oma hieno kokonaisuutensa. Samoin Kuulahden huvila-alue.
Vaskiluodossa on muutamia rakennussuojeluun kuuluvia kohteita.
Asukasmäärä ei Vaskiluodossa ole viime aikoina juurikaan kasvanut, se on noin 400.
Niemeläntien varren rakennuksista osa on ympärivuotisessa käytössä, osa vain kesähuvilana. Entisen Sokeritehtaan alueella on nykyisin hyvin monenlaista asutusta, on komeita kunnostettuja punatiilisiä rakennuksia, rivitaloalueita, kerrostaloja. Kuulahden huvila-alue on myös aivan omanlaisensa historiallinen asuinympäristö.
Vaskiluodon yhdistää Vaasan kaupungin mantereeseen Vaskiluodon silta, joka saneerattiin upeaksi ja raskaitakin kuljetuksia, kovaa liikennettä kestäväksi vuonna 2013. Sundomin suuntaan Vaskiluodosta pääsee Myrgrundin siltaa pitkin.
Kaiken kaikkiaan merkittävä, huomioitava asia on tämä: alueen maat ovat lähes täysin kaupungin omistuksessa.
Satama-aluetta en nyt käsittele, siitä on tarkoitus tehdä oma kirjoitus maaliskuussa.
Kuva: AN. 15.1.2017. Vaasan ja Uumajan välinen matkustajaliikenne on piristynyt mukavasti viime vuosien aikana.
Teollisuuden kohteet rajaan myös pois tästä kirjoituksestani. Laitan tähän kuitenkin kiinnostuneille yhden linkin, Vaskiluodon Voiman nettisivuille.
http://www.vv.fi/
Kuva: AN. 15.1. 2017. Vaskiluodon Voiman biovoimala pakkasaamuna.
Lainaan seuraavaksi kohtia Vaasan kaupungin tekemästä Kulttuuriympäristöselvityksestä vuodelta 2010. Selvitys on osa Vaasan yleiskaavaa 2030 varten tehtyä työtä. (Vaskiluodon osalta Marketta Kujala)
Tutustu koko selvitykseen!
https://www.vaasa.fi/sites/default/files/vaasa_kulttuuriymparistoselvitys.pdf
Lainauksia
” Saaren käyttö oli alkanut jo 1880-luvulla, jolloin sinne oli pystytetty kaupunkilaisten huviloita. Näistä on vielä tänä päivänä jäljellä viisi: Villa Narciss, Villa Finnilä, Villa Kurtén, Villa Roos ja Villa Stenfors. Vaskiluodon huvilarakennukset ja paviljongit on arvotettu Vaasan kaupungin rakennusperinneselvityksessä rakennushistoriallisesti ja miljööarvoltaan merkittäviksi. Toimenpide-ehdotuksena esitetään kohteen tai alueen säilyttämisen tai käytön kannalta tarpeelliset muutokset sallittaisiin. (Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys, s. 82, Vaasan kaupunkisuunnitteluvirasto, Vaasa 1986).”
Kuva: AN. Villa Narciss
” Saaren teollisuuden alkuna voidaan pitää vuonna 1897 perustettua Waasan sokeritehdasta. Frilundintien varrella sijaitseva sokeritehdas oli merkittävä vaasalainen työnantaja. Sen perustamisen jälkeen myös Vaskiluodon asukasmäärä nousi merkittävästi. Alueelle rakennettiin asuntoja, jotka ovat säilyneet tähän päivään asti. Myös tehdasrakennukset ovat säilyneet monumenttina sokeritehtaan toiminnasta. Rakennukset ovat vieläkin monen yrityksen käytössä. Lääninarkkitehti K.V. Reinius laati piirustukset tehtaan ensimmäisiä rakennuksia varten. Myöhempiä suunnittelijoita olivat mm. Runar Finnilä ja Leo Lehtikanto. Suomen sokeritehtaan alue on Vaasan kaupungin rakennusperinneselvityksessä merkitty miljööarvoltaan sekä rakennus- että historiallisesti merkittäväksi alueeksi. (Susanne Öst, Rakennushistoriallinen tutkimus - Vaskiluoto 2009).”
Kuva: Rolf Holm, taidekalenterin kansikuvassa Suomen Sokeritehtaan alue
”Erityisen osan Vaskiluotoa muodostaa Niemeläntien alkupää asuinrakennuksineen. Näistä rakennuksista viisi on nk. Terijoki-huviloita. Näitä on kuljetettu Terijoelta Vaasan Vaskiluotoon 1920-luvulla. Nämä ovat Niemeläntie n:rot 6, 8, 10, 12 sekä 16 "Torkkeli". Toinen tunnettu rakennus on Villa Grönroos. Villa Grönroosilla on paikallishistoriallista arvoa johtuen kellarissa v 1914 - 1918 sijainneesta radioasemasta. Tällä pidettiin yhteyttä Saksassa koulutettavana olevaan jääkäripataljoonaan. (Pohjanmaan museon inventointi, v. 1993). Historiaan kuuluvat mm. Jääkäreiden paluu Vaasan Vaskiluotoon Arcturus-laivalla 1918 sekä saksalaisten kauttakulkujoukkojen yllättävä saapuminen Vaskiluotoon syksyllä 1940.”
Kuva: AN, Villa Grönroos, heinäkuu 2016
”1940-luvulla sodan jälkeen Vaskiluodosta alkoi muodostua teollisuusaluetta sotakorvauksien maksamiseen liittyvän teollistumisen myötä. Vaskiluodon penkereen katuyhteys ja siihen kuuluva silta rakennettiin v. 1961. Sundomin puolelle vievä Myrgrundin silta rakennettiin vuonna 1973. (Susanne Öst, Rakennushistoriallinen tutkimus - Vaskiluoto, 2009).”
Kuva: AN, Vaskiluodon silta, 28.10.2014 klo 20.30. Sillan on kestettävä raskaat kuljetukset, ja kovia myrskyjäkin
Rakennusten suojelu Vaskiluodossa
Ihan tarkkaa, ajantasa tietoa ei minulla valitettavasti ole. Toivon, että asianosalliset, niin halutessaan, minua valistaisivat. Yksityisistä rakennuksista en tiedä muuta kohdetta, kuin yhdistyksemmekin hallituksen jäsenen, Aatto Wuorenlinnan omistaman Villa Narciss -rakennuksen. Se on Vaasan vahvistetussa yleiskaavassa suojelumerkinnällä AP/s.
Onko joitain uusia kohteita vireillä, sitä en myöskään tiedä.
Lainaus Vaasan kaupungin kulttuuriympäristöselvityksestä vuodelta 2010:
VALTION PÄÄTÖKSIN SUOJELLUT RAKENNUKSET
”Rakennussuojelulain 1 §:n mukaan kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojellaan kulttuurikehitykseen tai historiaan liittyviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja rakennettuja alueita. Rakennussuojelulain mukaan (3-4 §) suojelu toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla asemakaavalla, rakennussuojelulailla, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetulla asetuksella tai kirkkolailla”
Vaasassa Vaskiluodossa suojelustatus on näillä: Vaskiluodon asema-alue ja Vaskiluodon asemarakennus.
Kuvat: AN, 15.1.2017. Vaskiluodon entinen asemarakennus ja sen lähiympäristössä olevia kohteita. Vaikka asemaa ei enää käytetäkään, kunnostettiin rata viime vuoden aikana, ja se on nyt sellaisessa kunnossa kuin satamaradan pitääkin olla. Suojelluista rakennuksista tulisi myös pitää huolta! Nykytilanne ei mitä ilmeisemmin ole kyllin hyvä.
VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT
Valtakunnallinen inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto 2009
www.rky.fi
Vaasasta luetteloon kuuluvat seuraavat kohteet: Suomen Sokerin tehdas asuinalueineen.
Teollisen rakentamisen vaiheista
Vaskiluodon alun perin erilliset saaret ovat ”kasvaneet yhdeksi” pitkälti teollisen toiminnan vaatimien lisäalueiden valtaamisen myötä. Täyttömaata on käytetty ja käytetään erityisesti Vaskiluodon läntisessä ja eteläisessä osassa. Ajantasa tilanteesta, eikä ainakaan tulevista muutoksista, ei varmaankaan missään ole tarkkaa tietoa.
Historian vaiheet ovat mielenkiintoisia, ja mm. nämä alla olevan kuvan tiedot löytyvät jo edellä mainitsemastani selvityksestä.
Kuva ja tiedot lähteestä: Vaasan kaupunki, Kulttuuriympäristöselvitys 2010.
Tähän loppuun laitan vielä kaksi hyvin mielenkiintoista lainausta,
- netistä löytyvän Vaskiluodon katujen nimistä tehdyn upean selvityksen, jonka on tehnyt Jussi Kangas,
- ja vielä toisena ruotsinkielisen artikkelin Vasklot järnvägsstationsområde, Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
1. Lainaus: J.Kangas: Vaskiluoto-Vasklot:
”Vaskiluoto-Vasklot asemakaava 1918/1928
Vaskiluodon satama, päätös sataman rakentamisesta tehtiin 1886 ja sinne valmistui rautatie 1893. Öljysatama rakennettiin Porvarinsaaren (Borgaren), ensimmäinen säiliö rakennettiin vuonna 1935 (Shell). Polttonesteitten varastointia hoidettiin jo vuodesta 1911 pienessä mitassa.
Kiinteistöjä: Sing-Sing, satamatyöläisten asuntolaksi vuonna 1945 rakennettu kasarmi, joka muutettiin 1954 satamatyöntekijöiden sosiaalitiloiksi. Kasarmi on nyt tyhjillään.
Lisäys 6.6.2019.AN. Sing Sing rakennus on ilmeisesti paljon tätä vanhempi. Ehkä nimi Sing Sing on tullut tuolloin käyttöön, mutta tämä erikoinen, hieno ja erilaisia vaiheita kokenut rakennus on ilmeisesti rakennettu jo 1900-luvun alussa.
Vaskiluodon katunimistöä:
Duvaldtintie, nimetty vuonna 1928 hovioikeudenneuvos Gustaf' Duvaldtin mukaan, kunnallismies 1875-81, suurlahjoittaja, rahastot kaupungilla ja kirkolla.
Frilundintie, Frilund oli puhelinyhtiön palveluksessa ja hänen huvilansa Vaskiluodossa.
Haukilammentie, Haukilampi on jo miltei kuivunut maannousun johdosta.
Kaarlentie, nimetty asemakaavassa 1938/41 Vaasan perustajan kuningas Kaarle IX mukaan
Kesäpolku,
Kuulahdenkatu, Kuulahti sijaitsee Ison- ja Pienen Vaskiluodon välissä.
Lemmenpolku, nimetty paikallisen ”Nakurannan”, Paratiisisaaren mukaan.
Moottorikatu, nimetty asemakaavassa 1938/41 teollisuusneuvos John Wickströmin (1874-1959) kuuluisan moottoritehtaan mukaan.
Niemeläntie, nimetty Niemelän kahvilan mukaan. Kadun nimi oli 1918 kaavassa vuoteen 1953 saakka Kustavintie.
Purjehtijankuja, Vasa Segelföreningenin purjehdusseuran ja venesataman mukaan nimetty.
Reininkatu, nimetty Vaasalaisen raatimiehen Anders Johan Rein mukaan. Hän toimi raatimiehenä ja maistraatin sihteerinä, kun Vaasan palon jälkeen syksyllä 1852 kuulusteltiin Aurénin talon naapureita. Rein kuoli jo lokakuussa 1852.
Reininlaituri vihittiin 14.10.1960. Nimi annettiin Suomen ensimmäisen jäänmurtajan päällikön Gustav Wilhelm Reinin mukaan
Saaristonkatu,
Sahakatu, Oy Vaskiluodon Höyrysaha Oy:n sahalaitoksen mukaan.
Teollisuuskatu, nimetty Suomen Sokeri Oy:n Vaasan tehtaiden mukaan.
Asessorinpolku nimetty Asessori Grönroosin huvilan mukaan”
Lainaus päättyy.
2. Lainaus: Sirkka Valanto, Vasklot järnvägsstationsområde
Beskrivning
Det nyrenässansmässigt beklädda stationshuset i en våning invid hamnbanan till Vasklot är ovanligt på den grund att kontor och varumagasin ligger under samma tak. Även stationsinspektörens hus är av en ovanlig typ, liksom den tillhörande ekonomibyggnaden.
Det unika förstärks av det före detta tullinspektörshus i Vasklot hamn, vilket ligger väster om stationsområdet och som nu räknas som en del av stationsområdet.
Historia
Sjöfarten i Vasa förutsatte i slutet av 1800-talet en uthamn för djupgående fartyg. År 1886 beslöts att flytta hamnen från Brändö till Vasklot. Samtidigt beslöts att man skulle ansöka om en förlängning av den Österbottniska banan till hamnen, som blivit klar fram till Vasa 1883.
Vasklot stod färdig 1892 och hamnbanan drogs fram år 1900. Staten bekostade 2/3 av byggkostnaderna och staden 1/3 av kostnaderna för den nästan 20 kilometer långa hamnbanan. Stationsbyggnaden och stationschefens hus med sina byggnader blev klara fram till början av 1910-talet.
Palataan A. Wuorenlinnan huvilalle, kurkista vielä tämän rakennuksen historiaan
Olen aiemmin tehnyt ”jutun” eli pienimuotoisen historian, rakennuksen omistajan kanssa.
Eli Villa Narciss, olkaa hyvä!
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/06/historian-havinaa.html
Käytettyjä lähteitä:
J. Kangas, Vaskiluoto katunimistöä, wikipedia
Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).
Vaasan historia IV osa, useita kirjoittajia. Vaasa 2006
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
Vaasan kaupunki, Kulttuuriympäristöselvitys 2010.
Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kuin mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.
Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla. Mukana on myösmvalokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.
Seuraava Vaskiluoto mielessäin -teemakirjoitus julkaistaan tässä blogissa kuukauden kuluttua helmikuun 2017 puolessa välissä, silloin aiheena on kaksiosaisen kirjoituksen Vaskiluodon rakennukset osa 2.
Jos sinulla on tarjottavana valokuvia, uusia tai vanhoja, tai muuta dokumentaarista tietoa Vaskiluodon rakennuksista, niin nyt jos koskaan tuo ne mukaan tähän kirjoitussarjaan!
Kiittäen Aimo
Yhteystiedot aimonyberg(a)gmail.com
Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg
