Toisen maailmansodan aikana vuosina 1940–44 saksalaisia joukkoja kulki Vaskiluodosta eteenpäin, aluksi Suomen kautta Pohjois-Norjaan, myöhemmin muuallekin.
Sanomalehti Ilkka-Pohjalainen kirjoitti 20.9.2020 näin:
”Salainen sopimus toi saksalaissotilaat Vaasaan 80 vuotta sitten – Kaupunkilaisille se oli yllätys, vain yksi mies tiesi asiasta etukäteen, kun saksalaisia sotilaita saapui yllättäen Vaskiluodon satamaan lauantaina 21. syyskuuta 1940.”
…
Lainaus tiedejulkaisusta Lutukka nro 22, 2006, Pertti Ranta, Eija Piispala):
” Ensimmäinen 500 miehen suuruinen joukko-osasto nousi maihin Vaskiluodossa 21. syyskuuta 1940. Kaikki huoltojoukot eivät mahtuneet kuormastoineen leiriytymän radan varteen Vaskiluotoon, vaan niitä sijoitettiin ympäri kaupunkia odottamaan kuljetuksia eteenpäin. Edelweiss-merkkiä käyttävien alppijääkärien matalajalkaiset ardennienhevoset ja muulit olivat sijoitettuina Vaskiluodon metsän eteläosien lisäksi kantakaupungissa mm. Hietalahden ja Kustaanlinnan puistometsiin.”
”Kesäkuussa 1941, jolloin Saksa julisti sodan Neuvostoliitolle, Vaskiluodosta tuli monien muiden satamiemme tavoin Lapissa taistelleen saksalaisarmeijan huoltosatama. Satamaan johtavat kaksi raideparia reunustettiin neljällä rivillä varastorakenteita ja katoksia, joihin sijoitettiin mm. heinäpaaleja ratapenkereelle. Vuoteen 1944 mennessä varastoalue oli kasvanut 600 m:n pituiseksi. Rehun mukana Vaskiluotoon kulkeutui suuria määriä keskieurooppalaisia, täällä aikaisemmin tuntemattomia kasvilajeja. Malmbergin ja Bäckin (1952) kirjaamista yli 130:stä Vaasalle uudesta kasvilajista jotkut ovat säilyneet näihin päiviin asti osana Vaskiluodon lajistoa. Ne kertovat olemassaolollaan vielä tänään alppijääkärien käynnistä Vaasassa 65 vuotta sitten (Piispala 2006).”
…
Kuva: AN, 15.6.2025
Vaasan Vaskiluodossa on erikoisia kasveja vielä tänäänkin. Mm. Niemeläntien varrella kasvava karvakirveli. Lajin Vaskiluodon esiintymä on ainut koko Suomessa tavattava kasvupaikka. Lisää faktaa asiasta löytyy yllä mainitusta julkaisusta (Lutukka nro 22, 2006, Pertti Ranta, Eija Piispala).
Katso myös eilinen blogipostaus (16.6.2025)
Luonnonkukkien päivänä Vaskiluodossa
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/06/luonnonkukkien-paivana-vaskiluodossa.html
Uusintana myös aiheesta 5 vuotta sitten julkaisemani blogikirjoitus
Tasan 80 vuotta sitten
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/tasan-80-vuotta-sitten.html
Vuonna 2016–2017 tein kuukauden välein12 kirjoitusta Vaskiluodosta. Viimeisessä jutussa (15. kesäkuuta 2017- Vaskiluoto mielessäin 12/12) aiheena olivat kasvit
Kasvit ja Vaskiluoto
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/06/vaskiluoto-mielessain-1212.html
…
VASKILUODOSTA olisi aiheeksi uusillekin kirjoituksille ja kuvaesityksille. Alue on muuttunut viime vuosina paljon, ja muuttuu jatkossakin. Meidän ihmisten päätöksillä ja myös luonnon toimesta. Mm. maankohoaminen kuivaa vähitellen metsän kosteikot (Haukilampi ym. kosteikot).
Vaskiluodon kuntorata on monille tuttu niin kesän kuin talvenkin treeni/ulkoilupaikana. Joskus kannattaa kuitenkin poiketa polulta metsän puolelle. Paikoin metsä on hyvinkin monimuotoista, oikeata metsää. Ja jos tarkastelee maastoa tarkalla katseella, huomaa jälkiä menneiden aikojen tie/katurakenteista, ja rakennusten perustuksista…
Näistä kaikista on varmaankin jonkun verran tietoja saatavissa.
Jatketaan aiheesta taas jossain vaiheessa.
Jos haluat jakaa tässä blogissa valokuvia tai tekstejä aiheesta Vaskiluoto, niin ota yhteyttä minuun. Niin mennen ajan tapahtumat, tarinat, kuin tämän päivän asiatkin ovat varmasti kiinnostavaa luettavaa kaikille meille.
Kuvat: AN 15.6.2025 Vaskiluodon metsää
Lyhyenä lisäyksenä on hyvä mainita myös tämä: Jo purjelaivojen aikakautena, siis jo niinä aikoina jolloin Vaasa sjaitsi nykyisessä Vanhassa Vaasassa, laivojen mukana painolastina tänne tulleen maa-aineksen seassa tuli maahamme vieraslajeja, kasvien siemeniä, juurien paloja jne, joista syntyi erilaisia paikallisia kasvustoja mm. Korsholman linnan alueelle, ja oletettavasti myös Vaskiluotoon, jonne purjelaivojen painolasteja purettiin ja käytettiin täytemaana (Vaskiluoto on ollut aikoinaan neljän saaren muodostama alue).
Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
Kotiseutuhistorian harrastaja
Kaupunki- ja luontokuvaaja
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti