Luonnonkukkapäivää on taas tänäkin vuonna vietetty (su 18.6.2023). Vietimme viikonloppua vaimon kanssa lauantaina Vaskiluodon metsässä kuntorataa kiertäen ja kukkia kuvaten, ja sunnuntaina Alkulan ympäristön Arboretumissa puulajipolulla niin luonnon kuin istutetuista kukista nauttien.
Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta löytyy luonnonkukka päivästä paljon mielenkiintoista katsottavaa
https://www.sll.fi/luonnonkukkien-paiva/
Yhteispohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään 18.6.2023 (20. juhlavuosi Suomessa), ja teemalajina on mustikka (Vaccinium myrtillus).
Tässä postauksessa kuvia luonnonkukista Vaskiluodosta.
Alkulan kuvat tulevat myöhemmin.
Laitamme alkuun listan kukkien nimistä, ja perään kuvat numeroituna. Moni tuntee aika paljon kasvien nimiä, suomeksi, ruotsiksi ja jopa latinankielisillä nimillä. Meistä yli 65-vuotiaista on aika moni aikoinaan oppikoulussa kerännyt, prässännyt ja liimannut huolellisesti kasvioonsa kymmeniä kasveja. Minä muistan keränneeni kolmena kesänä 20 + 30 + 30 lajia, ja ne sitten syksyllä opettajalle tenttinyt.
Vaskiluodossa metsässä, rannoilla, teollisuus- ja
satama-alueilla kasvaa ja kukkii parhaillaan kymmeniä eri lajeja. Paljon enemmän mitä tähän
kuvasarjaan nyt on otettu mukaan.
Valokuvien avulla on mahdollista katsoa
pieniäkin kukkia suurennoksina, mutta metsän kukkien tuoksuja, lintujen
liverrystä, keskikesän valoa ja lämpöä voi kokea vain menemällä itse luonnon
keskelle!
Valokuvat: Aimo Nyberg, kasvien lajimääritykset: Marja-Liisa Kaski
1. Leskenlehti (iso lehti) ja kukkiva niittyleinikki
2. Voikukka
3. Voikukka
4. Nurmitädyke
5. Tuoksusimake
6. Rönsyleinikki
7. Lehtotähtimö
8. Peltokorte
9. Tesma
10. Puna-ailakki ym.
11. Puna-ailakki ym.
12. Sudenmarja
13. Oravanmarja
14. Valeriana
15. Metsäapila
16. Hiirenporras
17. Tatar
18. Kotipihlaja
19. Terttuselja
20. Luhtalemmikki
21. Nokkonen
22. Niittynätkelmä
23. Rohtoraunioyrtti
24. Aitovirna
25. Syylälinnunherne
26. Koiranputki
27. Koiranputki
28. Karvakirveli
29. Karvakirveli
30. Karvakirveli
1
2
3
4
5
Syylälinnunherneen ja karvakirvelin edelleen voimissaan olevat kasvustot olivat meille päivän parasta antia!
Karvakirveli ei ole kovin näyttävä, se kun pikasilmäyksellä
näyttää koiranputkelta.
Erot voi huomata kyllä luonnossakin, kunhan katsoo karvakirvelin vartta ja kukintoa.
Karvakirvelin Vaskiluodon esiintymällä on hyvin vaiherikas historia! Milloin ja miten se on tänne saapunut, siitä on tehty tutkimuksiakin (mm. Lutukka nro 22, 2006, Pertti Ranta, Eija Piispala).
Vaskiluoto on hyvin erikoinen paikka nähdä harvinaisen
paljon erikoisia kasvilajeja, syystä, että
1. Vaskiluotoon on siirtynyt ihmisten toimesta poikkeuksellisen paljon,
kaukaakin tuotua maa-ainesta. Eli kasvien siemeniä ja juuria on tullut
aikoinaan purjeveneiden painolastina käytetyn maa-aineksen mukana. Vaskiluoto
oli aikoinaan useamman saaren rykelmä, jota maankohoamisen myötä ”rakennettiin”
pikkuhiljaa yhdeksi saareksi.
2. Rautatien rakentaminen Vaskiluodon satamaan asti (rata Vaasaan valmistui
1883, ja Vaskiluotoon seitsemän vuotta myöhemmin) vaati valtavasti maa-ainesta,
läheltä (mm. Vanhasta Vaasasta) ja kauempaakin, ja samalla siirtyi taas uusia
lajeja Vaskiluotoon.
3. Vaskiluoto oli huvila-aluetta jo ennen kuin kaupunki siirtyi palon jälkeen
nykyiselle paikalleen. Noista ajoista asti on ollut muotia tuoda pihapiiriin
erikoisia puulajeja ja kasveja, sekä koristeeksi että hyötykäyttöön. Ahkerat ja
taitavat puutarhurit ovat oletettavasti suorastaan kilpailleet, pohjalaiseen
tapaan, kenellä on komeimmat ja eksoottisimmat istutukset.
4. Vaskiluoto on ollut sotilaiden reittinä tulla Suomeen, useammankin kerran.
Viimeksi siis toisessa maailmansodassa. Sotilaiden mukana heidän hevostensa
heinien ym. ruokien joukossa on tutkitusti tullut muutama kasvilaji näille
kotomaamme rannikolle.
Näistä historiallisista syistä Vaskiluodossa on ollut alan ammattilaisille
paljon tutkittavaa, ja harrastajillekin ihmeellistä katseltavaa.
Aimo Nyberg ja Marja-Liisa Kaski
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti