Painetut tietolähteet ovat edelleen ainakin luotettavuudeltaan parasta materiaalia, kun haluaa etsiä ja löytää tietoja historiallista tapahtumista. Tapa on hyvin hidas ja työläs. Usein pitää tilata kirjoja kirjastoista, ja kirjojen teksteistä on sitten kyettävä valitsemaan tutkittavaan teemaan liittyen oleelliset kohdat, ja vielä lähdeviitteet merkittävä huolellisesti.
Nykyään on kyllä hyviä apuvälineitä tekstin siirtoon: lukemalla ääneen, tai rivit voi skannata lukijalaitteella, ja jos hyvin sattuu koko kirja voi olla jo netissä digitaalisena. Sanomalehtiä, kirjoja ym. dokumentteja digitalisoidaan eri tahojen toimesta, tämä on erinomainen asia. Myös kuvia alkaa olla saatavilla ainakin katsottavaksi ja usein myös ei kaupalliseen käyttöön uskomattomat määrät.
On mielenkiintoista seurata, miten tekoälyn odotettavissa oleva räjähdysmäinen käyttö tulee vaikuttamaan elämäämme. Tekijäinoikeudet tuotettuun tekstiin ja kuviin on yksi iso kysymys, ja toinen ongelma-alue on jo tänä päivänä opiskeluun ja opettamiseen liittyvät uudet haasteet.
Eilinen blogipostaukseni Keskustelu Vapaudenpatsaasta tekoälyn kanssa on esimerkki siitä mihin tekoälyn kanssa voi edetä muutamassa sekunnissa.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2023/06/keskustelu-vapaudenpatsaasta-tekoalyn.html
Tekoäly (hakukone) osaa yhdistellä netissä olevan aineiston, ja jos sitä ei ole aivan hirvittäviä määriä sinne tallennettu, pystyy tekoäly antamaan vastauksensa välittömästi vähin virhein ja ilman ristiriitaisuuksia.Tekoälyn vastauksen muutamat hyvin valitut rivit, täydentävien kuvien kanssa, saattaa pystyä kertomaan asiasta kaikkein tärkeimmän, merkittävimmät faktat.
Taiteen historiaa ja taiteen tutkimusta opiskelleena en voi kuitenkaan olla sanomatta tätä.
Esimerkiksi tästä minua kiinnostavasta aiheesta, Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkin symboliikasta voi päästä perille vain perehtymällä erittäin laajaan aineistoon, jossa pohjatietoina tulee olla Suomen itsenäistymiseen liittyvät historialliset tapahtumat, ja toisaalta myös universaali ikiaikainen merkkien ja symbolien ”kielioppi” ja näiden tulkinnat ja vuorovaikutukset eri alueiden välillä.
Suojeluskuntalaiset vartioivat ovea maaherran talolla 1918
Kuvalainaus netistä: FB-ryhmästä Vanhoja Valokuvia Vaasasta – Gamla Fotografier från Vasa / Aulis Hietikko /7. kesäkuu 2023.
Unohdan nyt tekoälyn ja laitan tähän vielä kaksi dokumenttia, jotka kertovat siitä mille ja miksi Vaasan kauppatorilla on Suomen Vapaudenpatsas / muistomerkki vuoden 1918 Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun voittaneelle osapuolelle.
1. Tämä esimerkki löytyy digitaalisena netistä.
2. Tämä taas Tietosanakirjasta vuodelta 1937, siis noin 20 vuotta vapaussodan jälkeen ja vuotta ennen kuin Suomen Vapaudenpatsas paljastettiin.
1. Heikki Ylikangas
(Esitelmä tapahtumista Vaasassa
1918, pidetty 1.12.2014)
http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2014/12/09/vaasa-1918-2/
2. ISO TIETOSANAKIRJA, osa 12, sivut 1173–1189 OTAVA, painettu Helsingissä 1937
Kirjaa ei tietääkseni löydy digitaalisessa
muodossa.
Allekirjoittanut on reprokuvannut digitaaliseen muotoon kuviksi ko. aineiston.
(kuvissa on todella paljon ja pientä tekstiä, kuten kunnon tietokirjoissa kuuluukin
olla, eli KLIKKAA JA SUURENNA kuvia)
Suomen vapaussota
Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
Kotiseutuhistorian harrastaja
Kaupunki- ja luontokuvaaja
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti