Luontoaiheet tulevat yhä vaan tärkeimmiksi

 

Kertaan näin vuoden alussa tämän vaasaennenjanyt -sivuston isoja teemoja, joista taas tänäkin vuonna jatketaan.

(Katso myös kolme edellistä blogikirjoitusta)

 

 Kuva: AN

 

 

4. Luontokuvausta – rakennetuissa maisemissa ja luonnonmaisemissa

 

Millainen tästä talvesta tulee?

Huomaanko ne hetket, kun vuodenajat vaihtuvat, - kun kesä on tullut, - tai kun se on ohi?

 

12 vuotta sitten olin mukana järjestämässä valokuvauskilpailua, jonka aiheena oli harvinaisen aikainen ja erittäin luminen talvi. Kilpailu kiinnosti vaasalaisia ihan kiitettävästi. Digitaalinen valokuvaus oli jo löytänyt harrastajia, ja kameroita, myös kännykkäkameroita alkoi olla jo lähes kaikilla.

Kilpailussa palkittujen kuvaajien valokuvat voi katsoa tästä blogikirjoituksesta:  

TALVI 2010

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/02/talvi-2010.html 

 

Hyvät tämän blogin lukijat!

Jaa Sinäkin tälle sivustolle valokuvia, esim. luontoaiheisia upeita talvisia hetkiä! Tai jotain muuta. Kunhan pysytään paikallisissa maisemissa, eli Vaasan seudulla.
Kurkista siis kännykkääsi, ja laita tulemaan s-postilla yksi tai useampi kuva!
Kiitos jos vastaat tähän toiveeseen!

…

 

Hyvät ystävät – luonto ympärillämme on prioriteetti, tärkein, kaikkein oleellisin asia, se on kaikki mitä meillä on.

Luonnon tulee säilyä, kestää. Meidän ihmisten merkitys osana tätä kaikkeutta on hämmentävä kehityskertomus, kun sitä uskaltautuu katsomaan jostain muusta kuin ihmisen, ”luomakunnan herran” itsekkäästä näkökulmasta. 

Luonto, olosuhteet planeetallamme ovat muuttuneet aina ennenkin, mutta nykyinen globaali ekologinen ihmisen ja ympäristön keskinäinen suhde on pahasti epätasapainossa. Maapallon resursseja ei ole mahdollista kuluttaa tähän tahtiin – seurauksia näemme jo.

...

 

Luonnon kauneus, elämän voima on läsnä kaikkialla ympärillämme ja myös meissä itsessämme. Tämä ylläpitää edelleen toivoa, uskoa ja luottamusta myös ihmiseen - tänään ja huomenna kaikesta selvitään.

 

Aivan järkyttävä ja järjenvastaisen Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa iskee meidän jokaisen ajatuksiin, ja nostaa suustamme huudon korkeuksiin, EIKÖ MEILLÄ OLISI TÄÄLLÄ PLANEETALLAMME JOTAKIN MUUTA TÄRKEÄMPÄÄ TEKEMISTÄ KUIN SOTIA, MURHATA, RAISKATA, RYÖSTÄÄ...

Olisi, ja toimia pitää jo kiireellä, yhteistyössä niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin.

   ...

 

Jokaisesta uudesta aamusta on muistettava olla kiitollinen. Täällä koto Suomessa, onnellisessa  Vaasassakin.

Meillä on silmät nähdä, kaikki aistimme kokea elämää, monenlaisia ilmiöitä luonnossa, jalat kulkea kallioilla, metsissä. Meillä on kaksi kättä tuntea, koskettaa sormenpäillämme kylmää jäätä, puun kaarnaa, kiviä, ottaa vastaan taivaalta putoavia lumihiutaleita...

Kädet myös hoivaavat – voimme antaa ja saada energiaa – toinen toisiltamme.

Tämän todistavat aukottomasti jopa ihmisen parhaiksi ystäviksi sanotut lemmikkieläimet – koirien rapsuttelu, kissojen silitys tuottaa hyvää oloa molemmille osapuolille. 

 

Näkemys ja käsitys ovat kauniita suomalaisia sanoja. Silmä ja käsi, niiden yhteispeli on tehnyt meistä ihmisistä sellaisen kuin olemme. Hyvässä ja pahassa.

 

Valokuvaajalla silmät löytävät aiheen, ja myös kohdistavat rajauksen olennaiseen. Kädet taas suuntaavat kameran oikein, pitävät kännykän tai kameran vakaana, ja yhdellä sormenpainalluksella tallentuu sekunnin sadasosa tai sitäkin lyhyempi hetki todellisuutta kameran muistikortille – jaettavaksi digitaalisiin somekanaviin ym.

 

 

Kuva: AN 27.2. 2021

 

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

 

PS. Pidetään yhteyttä.
Pienimuotoista paperi- tai diakuvien skannausapua voi minulta edelleen kysellä.