Kuvat: AN 14.8.2012. Muistomerkki on Merenkurkun koulun edustalla
Carl Axel Setterberg syntyi 14. elokuuta 1812 Ruotsissa (Bogsta Norrby, Södermanland)
Tänään on siis hänen syntymästään tasan kaksisataa vuotta!
Vaasan kaupunki ja Muova ovat antaneet merkittävän kunnian C.A. Setterbergin elämäntyölle arkkitehtinä ja Vaasan ruutukaavan ”muotoilijana” valitsemalla SETTERBERGIN ASEMAKAAVAN 1855 yhdeksi kohteeksi VAASA UUSIN SILMIN – muotoilun kaupunkireitille!
Tutustu Vaasa uusin silmin
Reitti on osa Helsingin designpääkaupunkivuotta ja Vaasan kaupunki osallistuu Helsingin designpääkaupunkivuoteen Now, Citizen meets Sustainable Design –hankkeella, jonka tavoitteena on tehdä näkyväksi muotoilun moninaisuutta.
Hanke koostuu neljästä kokonaisuudesta: Muotoilujournalismin Vaasa-palkinto 2012, Vaasa Uusin Silmin -muotoilun kaupunkireitti, Kaupunkirannan elävöittäminen ja Pohjanmaan museon edustan uudistaminen.
Hankkeen toteuttaja: Vaasan kaupunki
Hankkeen koordinoija: Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova
Rahoittajat: Svenska Kulturfonden ja Vaasan kaupunki
Edellä mainituista hankkeista osa valmistuu, toteutuu vasta myöhemmin tänä vuonna.
Kaupunkirannan elävöittämiseen, ja Pohjanmaan museon edustan uudistamiseen saivat vaasalaiset viime syksynä kutsun tulla mukaan ideoimaan, antamaan ehdotuksiaan ko. kohteiden kehittämiseksi. Olin minäkin niissä mukana, ja seuraan nyt mielenkiinnolla miten hankkeet etenevät. Kuntsin taidemuseon ja Vaasan höyrymyllyn elevaattoritornin välimaastossa on rantaan jo saatu valmiiksi upeata laituria melkoinen pätkä. Pohjanmaan museon edustalla on myös työt menossa…
C.A. Setterbergin opit ovat hyviä suuntaviittoja vielä tänä päivänäkin luoda uutta nykyaikaista kaupunkirakentamista.
On todella hienoa, että Setterbergin ruutukaava on Vaasan keskustassa edelleen niin hyvin säilynyt! Vaikka rakennuskanta on osin muuttunut, perusidea toimii! Uskoisin näin olevan tulevaisuudessakin, vaikka kaupunkikuva kantakaupungissa tiivistyy, on hyvä pitää kunniassa Setterbergin oppeja ja periaatteita. Tällaisia ovat mielestäni mm. palo- ym. turvallisuuden huomioiminen riittävän leveinä, valoisina katuina ja bulevardeina, ilmansuuntien, maan korkeuserojen ja valumavesien ottaminen huomioon, ja erityisesti se, että kaupungin ydinkeskusten rannat varataan julkiseen, yleiseen käyttöön, eikä esim. niin, että yksityiset rakennuttajat valtaavat parhaat rannat ja alueet omille voitontavoitteluprojekteilleen.
Kun maa kohoaa, ja rantaviiva siirtyy yhä ulommas, syntyy aikojen myötä uutta kaupunkitilaa, venerantoja, puistoja, saaria, kulkureittejä, aukioita, ja rantakatujen varsille kenties myös uutta rakentamista.
Suunnittelijoiden ja tietenkin myös kaupungin päättäjien tulee mielestäni varjella sitä kaunista ja hyvää, mitä aikaisemmat sukupolvet ovat saanet aikaan, ja täydentää olemassa olevaa sopusoinnussa menneiden aikojen arvoja kunnioittaen. Uuden ja vanhan ristiriitaa ei voi kokonaan välttää, aikojen myötä syntyvä kaupunkikuvan kerroksellisuus on kuitenkin rikkaus, joka voi syntyä vain pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä, osaavien ammattilaisten toimesta, ei poukkoilemalla tyylistä toiseen, hätiköiden ja mahdollisimman halvalla tehdyllä työllä.
Vaasa on erikoisen kaunis kaupunki, ja sen tiedämme kyllä itsekin. Tämän totuuden kuulee tosin useammin muilta kuin vaasalaisilta itseltään.
Toivottavasti C.A. Setterbergin 200-vuotissyntymäpäivä ja syksyn mittaan pidettävät tilaisuudet nostavat kaupunkimme esille myönteisenä esimerkkinä historian ja nykyajan yhdistävästä kaupunkiarkkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta.
Laitan tähän loppuun vielä lainauksen Wikipediasta:
”Arkkitehdiksi Setterberg opiskeli Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa 1834 – 1841. Valmistuttuaan hänet nimitettiin Gävleborgin läänin rakennusmestariksi. Siellä hän ehti työskennellä 10 vuotta, kunnes kuuli Vaasan palosta ja kiinnostui jälleenrakentamisen tarjoamista mahdollisuuksista. Vaasassa (Nikolainkaupunki 1855 – 1917) olikin lääninarkkitehdin virka avoinna, johon Setterberg haki. Vuonna 1853 hänet nimitettiin virkaan määräaikaisena, tehtyään vaikutuksen kuvernööri Berndt Federleyyn. Virka vakinaistettiin vuonna 1855, kun Setterbergistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan kansalainen. Setterbergistä tuli myös Vaasan kaupunginarkkitehti vuonna 1854.
Vaasan palon (1852) jälkeen Vaasa siirrettiin Klemetsön niemelle, noin 7 kilometriä luoteeseen vanhasta sijainnistaan, lähemmäksi meren rantaa. Kaupunginarkkitehtina Setterberg sai suunniteltavakseen uuden Vaasan (Nikolainkaupunki) asemakaavan. Siitä tuli moderni ruutuasemakaava, jossa otettiin huomioon paloturvallisuuden lisäksi myös edustavuus. Asemakaavassa kaupungin jakoivat osiin leveät puistokadut ja keskustan kortteleita jakoivat palokadut. Näin Setterberg pyrki minimoimaan uuden suurpalon mahdollisuuden.
Setterbergin suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Vaasan tullikamari 1856, A. A. Levónin talo (Vaasan höyrymyllyn konttorirakennus) 1861, Uusi hovioikeudentalo 1862, Vaasan kirkko (Pyhän kolminaisuuden kirkko) 1862, Raatihuone (myöhemmin ruotsalainen lyseo) 1864, Maaherrantalo 1865, Vaasan kruununmakasiini 1868. Näiden lisäksi Setterberg suunnitteli yli 150 yksityisrakennusta. Rakennusten määrä on mittava ja Setterbergillä oletetaankin olleen useita piirtäjiä alaisinaan. Tähän viittaa ainakin 12 piirustustaulua, jotka ovat löytyneet hänen jäämistöstään.
Setterberg piirsi asemakaavan viiden puistikon varaan, jotka kulkivat kaupungin läpi pohjois-eteläsuunnassa ja itä-länsisuunnassa jakaen kaupungin kahdeksaan kaupunginosaan. Uusi Vaasa edustaa tyypillistä 1800-luvun puolivälin rakentamisihannetta, joka suosi viheralueita ja puistikkokatuja. Puistikot eivät ainoastaan kaunistaneet kaupunkia, mutta niiden tehtävänä oli myös erottaa eri kaupunginosat toisistaan ja estää mahdollisia tulipaloja leviämästä näiden välillä.
Setterberg kuoli Vaasassa 7. tammikuuta 1871 pitkän sairauden jälkeen.”
Kuvat: AN, 14.8.2012. Merenkurkun koulun edustalla oleva muistomerkki on vaasalaisen kuvanveistäjä Tea Helenelundin (1917 -2010) tekemä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti