TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Tämä Vaasa-aiheinen kaupunkiblogi on avoin myös Sinun asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi tai ruotsiksi. Kaikki tekijäinoikeudet & vastuut kirjoittajilla ja kuvaajilla! Ota yhteyttä sivuston ylläpitoon/Aimo.





tiistai 30. heinäkuuta 2019

Rojekti X = Päivitys 7/2019

Nyt on käynyt niin, ettei heinäkuun 2019 aikana ole rojektiin lisätty ainuttakaan uutta kohde-esittelyä!

Kuukausi on siis mennyt lomaillessa, sekä täällä kotipuolessa, että muuallakin. Eli Rojekti X= hankkeen kokonaislista on sama kuin kesäkuun lopussa.

Rojekti X= hankkeen päivityslista 7/2019 löytyy täältä
.
Katso lopusta myös kuukauden leikkimielinen tunnistamistehtävä!

https://rojektixon.blogspot.com/


Rojektissamme on 30.7.2019 esiteltynä 155 vaasalaista julkista patsasta, muistomerkkiä, muistolaattaa.

Listaa päivitetään edelleen kuukausittain vuoden 2019 loppuun asti. Pysy siis mukana!


Voit myös käydä tykkäämässä facebookissa tämän jo loppumetreillä olevan hankkeen sivustoa!
 
https://www.facebook.com/rojektixon/

Myös kaupungin karttapalvelun sovellus paranee vielä! 

Tulevina viikkoina siihen lisätään Vähänkyrön reitti, yhteensä 6 + 6 kohdetta. Myös jo julkaistuille seitsemälle reiteille on tulossa muutamia lisäyksiä.

Sovellukseen pääset tutustumaan osoitteessa

https://kartta.vaasa.fi/patsaat/


Tästä karttasovelluksesta saat lisätietoa Vaasan patsaista, muistomerkeistä ja muistolaatoista ja niiden historiasta. Jokaisen muistomerkin tiedoista löytyy valokuva, teoksen nimi, julkistusajankohta, sijainti ja lyhyt esittelyteksti. Linkki ohjaa myös vaasaennenjanyt blogiin, josta löytyy suomeksi lisätietoa kohteesta.


Rojekti X=:n koontilistan julkaiseminen netissä tällä vaasaennenjanyt sivustolla kuukausittain päivittyvänä blogikirjoituksena on kaikkien asiasta kiinnostuneiden luettavissa ja myös hyödynnettävissä ei kaupallisiin tarkoituksiin. Kunhan teksti- ja kuvalähteet mainitaan asiaan kuuluvalla tavalla.

Rojektin syyskauden 2019 tavoitteita

- Listan täydentäminen mahdollisimman kattavaksi (uusiakin kohteita voi vielä löytyä)
- Muutaman tiedossa olevan, edelleen puuttuvan kohteen esittelyt tässä blogissa
- mahdollisesti kaupungin karttapalveluun laaditaan vielä uusiakin reittikokonaisuuksia:
1. Vaasan keskusta-alueen pidempi reitti (City reitti jo on)
2. TOP 21 kohdetta
3. 100 + 1 (Sata merkittävintä +Suomen Vapaudenpatsas) kuvakavalkadin kokoaminen (jokaisesta kohteesta sekä yleiskuva, jossa kohde näkyy kokonaan, että lähi- ja erikoislähikuvia)


Kuvasafareitakin, eli yhteisiä kuvausretkiä on tarkoitus vielä myös järjestää! Voit ehdotella ajankohtaa, aluetta… Porukalla saadaan tallennettua monipuolisempia näkemyksiä kohteista. Jokaisesta patsaasta löytyy aivan varmasti vielä mielenkiintoisia kuvakulmia, ym. visuaalisia hienouksia, jotka ovat jääneet ikuistamatta. Myös ajan jättämät jäljet patsaisiin, vanhimpien teosten osalta siis jopa ylin sadan vuoden ajalta, ovat mielenkiintoisia, siksi myös vanhat valokuvat, albumilöydöt, ovat edelleen ns. jatkuvassa haussa.

Rojektiin olisi hienoa saada koottua eri vuoden- ja vuorokauden aikoina otettuja kuvia Vaasan patsaista ja muistomerkeistä. Kuvia on mahdollista julkaista ”lähes rajattomat määrät” vaasaennenjanyt sivustolla. Tällöin tulee muistaa tekijäinoikeudelliset seikat, ja myös se, ettei julkaistaviksi lähetetyistä kuvista saa korvausta. Rojekti X= hanke on edennyt täysin vapaaehtoisvoimin, eikä tähän ole näköpiirissä minkäänlaista muutosta.

Jos Sinulla on tällaisia valokuvia, ja haluat niitä jakaa tähän Rojekti X= hankkeeseen, olen erittäin kiitollinen, jos vaivaudut ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen. Myös vanhojen valokuvien skannaamisessa, ainakin pienessä määrin, saa minulta apua.


Miksi yksi kuva patsaasta ei yleensä riitä?

Yksikin kuva kertoo toki paljon. Se voi kertoa joskus jopa oleellisimmat seikat, mutta on aina kuitenkin vain ”yhden sekunnin sadasosan totuus”, ja vain yhdeltä suunnalta tallennettu näkymä (vertaa videoon /360°kuvaan). Kuvan rajaamisen, kuvakulmat, zoomaukset ja erilaiset objektiivit voi itse valita, päättää. Sen sijaan esim. vuodenaikaa, eikä aina vuorokauden aikaakaan voi vapaasti valita. Sää ym. olosuhteet on myös hyvä huomioida, kun patsaita ja muistomerkkejä kuvaa. Turistikohteissa eteen tulee myös vaikeus kuvata pelkkää kohdetta, ilman muita turisteja.

Täydellisiä kuvia ei taida olla olemassakaan, ei mistään aihepiiristä. Monesti sattumakin antaa erinomaisia tuloksia. Siksi suosittelen olemaan ahkera kuvaaja, ja myös liikkeellä leikkimielellä, - kannattaa kokeilla uusiakin niksejä, eikä aina vaan kuvata ”suorilta jaloilta” ja suurin piirtein kohti kohdetta.

Yksi mahdollinen tapa monipuolistaa omia patsaskuvaus rutiinejaan, on ottaa kohteesta useamman kuvan kokonaisuus, jossa käyttää eri kuvakokoja: LK lähikuva, PK puolikuva, KK kokokuva, YK yleiskuva


LK: Merenkulkua, purjelaiva


LK: Metsäteollisuuden kuvausta, tukinuittajia




PK:  2 kpl, Vaasan seudun elinkeinoja vuosikymmeniä ja vuosisatoja sitten



KK: Katuosoite ja upea kiveen hakattu teos kokonaan nähtynä.



YK: Tähän kuvaan on jäänyt ylimääräisiä asioita, jotka kyllä häiritsevät kuvanlukemista. Ainakin jos tarkoitus on esitellä Suomen Pankin korkokuvat -teosta.

Yllä olevat kuvat: AN, 29.7.2019. LK lähikuva, PK puolikuva, KK kokokuva, YK yleiskuva Suomen pankin korkokuvasta Kirkkopuistikon ja Hovioikeudenpuistikon risteyksessä.






Faktatietoja kohteesta lisää täältä

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/03/suomen-pankin-korkokuvat-vaasa.html



Pidetään yhteyttä

Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tällainenkin patsas Vaasassa on




Kuvat: AN 29.7.2019.

Eikö näytä tutulta?

Niinpä. Nämä kuvat ovat teoksen takaa ja sivulta, tiukkoja rajauksia, eivätkä ne yhdessäkään kerro enempää kuin veistoksen tekijän (kyse ei siis ole Wickströmin patsaasta), eli Emil Wikström, 1913. Toinen teksti kertoo pronssiveistoksen valun suorittajan ja paikan (ks. keskimmäinen kuva), eli Lauritz Rasmussenin pronssivalimo, Kööpenhamina.

Nämä veistokseen kirjoitetut faktat ovat hyvin luettavissa, edelleen, koska koko teos kunnostettiin v. 2015 konservaattori Lasse Matilan toimesta ja veljekset Gröndahlin säätiön tuella. Sata vuotiaasta merkkiteoksesta on Vaasassa haluttu pitää hyvää huolta.



Kuvat: AN 29.7.2019. Myös veistoksen merkityksellinen jalusta on asianmukaisessa kunnossa.

Kyseessä on siis Zachris Topeliuksen patsas

Perehdy lisää
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/05/zacharias-topelius-22-toukokuuta-1915.html




Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Kuvisope, eläkkeellä, rojekti X= hankkeen inspiraattori

aimonyberg(at)gmail.com

maanantai 29. heinäkuuta 2019

Neljä aamukuvaa

Sunnuntaina olin aikaisin liikkeellä. Jos haluaa saada jonkinmoisia lintukuvia, niin on oltava aamuvirkku.

1. Nuori lokinpoikanen hankkii ruokansa jo itse


2. Tässä meriharakka vilvoittelemassa Kustaanlinnan eli Gustavsborgin uimarannalla


3. Kanadanhanhet uskaltautumassa rantaan, nauttimaan aurinkorannasta


4. Tämä kuva vaatiikin sitten jo perusteellisempaa katsomista. Mitä siinä sinun mielestäsi on?


Klikkaa kuvaa suuremmaksi ja katso tarkkaan.

Aihe liittyy teemaan, eli lintuihin. Ellet saa kuvaa suurentamalla selville mistä on kyse, niin paljastan: kuva liittyy merimetsoihin.

Eli käännä päätäsi, tai laitettasi 90 °, niin näet tämän hetkisen tilanteen Juckasgrunnan luodolla, jonne merimetsokolonnat ovat useamman vuoden ajan pesineet. Tänä kesänä jäivät puuhat kesken.

Kaupungin toimesta ryhdyttiin tänä keväänä toimenpiteisiin, jotka siis ovat mitä ilmeisemmin olleet tehokkaita. Luodon puusto on pahannäköistä, mutta kasvillisuus on jo lähtenyt hyvin kasvamaan. Miten käy ensi kesänä, sitä ei kait varmuudella osaa sanoa kukaan.


Kuvat (28.7.2019) ja teksti: Aimo Nyberg


sunnuntai 28. heinäkuuta 2019

Typeryksiä löytyy, valitettavasti





Kuvat: AN, 28.7.2019. ”Catch and release” eli pyydystä ja vapauta -leikkiä? Ei vaan typerää vandalismia. Perhoskuvien alla ko. perhosten alkuperäiset paikat, kivet joihin perhoset oli pultattu tukevasti kiinni.

Viime yönä on tehty ilkivaltaa rannan kävelyreitillä Vaasan keskussairaalan takana. Nämä perhoset kun eivät itsestään lähde ”lentoon”. Ainakin kaksi Vaasan kaupungin viheralueyksikön valmistamaa, ja kaupunkilaisten iloksi kävelyreitin varteen asettavaa piristävää taideteosta, on revitty voimalla irti alkuperäisiltä paikoiltaan, ja ilmeisesti haluttu ”vapauttaa”.

Teoksia on kannettu noin kilometrin matkan Suvilahteen päin, eli porukassa on täytynyt olla ainakin kaksi, mutta voimat ovat sitten loppuneet kesken. Isompi perhonen on jätetty jo pesäpallokentän ja harjoituskentän väliin, vaarallisesti keskelle tietä. Toinen on jaksettu kantaa lähemmäs Hietalahden Villaa, lähelle kuntoilulaitteita, kiven päälle kauniisti aseteltuna.

Aamukävelyllä olleiden aikaisten kuntoilijoiden kanssa puhuimme tällaisesta epäasiallisesta käytöksestä. Aivan törkeänä tällaista touhua pidimme. Hyvin ajattelematonta touhua, oletettavasti hetken päähänpistosta tullut idea, jota ei kukaan mukana olleista osannut / halunnut estää.

Seurauksista en tiedä. Laitoin kuitenkin jo infoa sekä poliisille että Vaasan kaupungin puutarhaan. Sunnuntaista huolimatta ilmeisesti löytyi huoltokuski hakemaan perhoset talteen.

Viime kesänä samalta reitiltä katosi sinisiipi perhonen. Saatiinko syylliset kiinni, sitä en tiedä. Sinisiipi teoksen tilalle kaupungin puutarhan osaajat tekivät uuden, ja se saatiin omalle paikalleen täksi kesäksi.

Nyt on siis taas huoltotöitä tiedossa. Toivotaan, että tällaiseen ”ylimääräistä aikaa” kaupungin puutarhan työntekijöiltä löytyy.

Niin typerää tällainen vandalismi on, että tekisi mieli kehottaa tekijöitä tai siitä jotain tietävien ottavan itse yhteyttä Vaasan kaupungin puutarhaan, ja syyllisten ottavan vastuun yöllisestä riehumisestaan.

Katso myös aikaisempia blogikirjoituksia näistä perhosista ym.

Sudenkorentoja, perhosia ym.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/06/sudenkorentoja-perhosia-ym.html

Hauskoja hienoaja ovat
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/07/hauskoja-hienoja-ovat.html
 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

lauantai 27. heinäkuuta 2019

Aamulla uimaan, illalla uimaan

Nyt piti pistäytyä heti aamusta meressä. Jo aamukävelyllä.

Takuu varmasti kroppa vaatii näillä helteillä myös pitkän pulahduksen mereen illallakin.

Tästä päivästä on tulossa tukala. Kesän kenties kuumin päivä. Tällaiset kelit ovat minulle liikaa, eli on pysyttävä pääasiassa varjossa. Juotava kylmää vettä nestetasapainon ylläpitoon, ja kylmiä suihkuja oloa vilvoittamaan. Eiköhän tässä lämmöstäkin selvitä, tämä on kesää, eli nautitaan nyt tästä.



Kuvat: AN, 27.7.2019. Kustaanlinnan /Gustavsborgin uimarannan infotaulu. Oikeassa laidassa siis myös viimeisimmät mittaustulokset vedenlaadusta.

Vaasan kaupungin sivuilta löytyy tämä tiedote, ja mm. uimavesien yhteenvetotulokset 22.7.2019.

https://www.vaasa.fi/uutinen/vaasan-uimarannat-tayttavat-laatuvaatimukset-mansikkasaari-toistaiseksi-uimakiellossa



Selfiekuva: AN, 27.7.2019.

Laitetaan nyt poikkeuksellisesti tämän blogipostauksen yhteyteen oma kuva. Kännykällä kirkkaassa valossa itse ottamani selfie, - taidan tämän näköinen olla.

On ilmeisesti niin, että olisi hyvä laittaa oma persoona esille, tehdä ainakin naama tutuksi vieraillekin, jos ja kun haluaa tällaista blogia kirjoitella, ylläpitää vuodesta toiseen.

Voi olla, että entistä persoonallisemmalla otteella, voisimme näin yhdessä saada tälle sivustolle uudenlaisen, seuraavan kehitysvaiheen alkuun. Ts. tälle sivustolle tulisi monenlaista sisältöä useilta kirjoittajilta/ kuvaajilta / piirtäjiltä (esim. kaupunkikuvia, pilapiirroksia…)

Nähdään, pidetään yhteyttä

Aimo

aimonyberg(at)gmail.com

Ps. Tänään on siis Ylen valtakunnallinen tempaus, saunapäivä. 

https://yle.fi/aihe/saunapaiva

Vaasasta mukana on mm. Edvininpolun korsusauna.

perjantai 26. heinäkuuta 2019

Mihin tänään mentäis?

Miksi tämän Vaasa ennen ja nyt -blogin sivuilla ei mainosteta, ei edes kerrota ajankohtaisista kiinnostavista päivän tapahtumista?

Tämä minulle eilen esitetty kysymys esitettiin vilpittömästi, ja ei mitenkään syytävään sävyyn.

Hyvä kysymys.

Laitan vastauksen nyt tähän yhdeksi blogikirjoitukseksi, kaikkien luettavaksi.

Vastaus 

Satunnaisesti ennakkoinformaatiota ”vähän kaikesta” on kyllä ollut. Tosin vain lähinnä sellaisista tilaisuuksista, tapahtumista, jotka ovat herättäneet allekirjoittaneen oman kiinnostuksen. Ja vaikka utelias olenkin, niin valtaosa Vaasan tapahtumakalenterien tarjonnasta menee tottakai minulta ohi.

Toinen ”pakollinen” mainostettava, tai oikeammin informoitava asiakokonaisuus on ollut tämän blogin taustayhteisön, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n – Invånarföreningen i centrala Vasa rf asiat.

Blogimme perustettiin alun perin tilapäiseksi kanavaksi mainostamaan vanhojen valokuvien iltaa Arbiksella. Ensimmäinen oli jo v. 2011, ja näitä suuren suosion saaneita tilaisuuksia jatkettiin vielä pari vuotta silloisen sihteerimme amanuenssi Meta Sahlströmin johdolla.

Blogimme sai vähitellen muunalaistakin sisältöä, ja tästä muodostui pikkuhiljaa yhdistyksemme epävirallinen sivu, jota allekirjoittanut puheenjohtajan roolissa ylläpiti. Tällä mentiin vuoden 2018 loppuun asti, jolloin yhdistyksemme sai suureksi ilokseni uuden pj:n, vastuun otti tämän vuoden alusta Birgitta Lång.

Kahdeksassa vuodessa on juttuja julkaistu jo yli 1600. Parhaimpina vuosin pitkälti yli 200. Kaupallisista mainoksista on haluttu pysyä kokonaan irti. Ja näin jatketaan, ellei yhdistyksessämme toisin joskus sovita. Täydellinen riippumattomuus, itsenäisyys on ollut ja on edelleen mielestäni tärkeä asia. Taloudellista tai ideologista painostusta ei vapaassa kansalaistoiminnassa tarvita.


Blogia pitää kyllä kehittää 

Miten ja millaiseksi? Tästä kuulisin hyvin mielelläni ihan kenen tahansa neuvoja, vinkkejä, kokemuksia vastaavista sivustoista. Sekä sivujen ulkonäköön, että sisältöön liittyviä kehittämisideoita. Ja kuten jo kovin moneen otteeseen olen esittänytkin, toivoisin kirjoituksia ja kuvia, miksei myös videoita, ihan keltä tahansa teistä, joille tämän tapainen kotiseututyö on tuntunut merkitykselliseltä.

Eli palataan tähän keskustelunaiheeseen, kun nähdään, osutaan kasvokkain kaupungilla. Tai laita tulemaan s-postia.


HUOM!

Arkiset tilannekuvat jostain mitä Vaasassa tässä ja nyt tapahtuu, ovat erittäin tervetulleita! Kuva, kuvia ja muutama rivi tekstiä mistä on kyse. Näitä on sitten helppo julkaista, vaikka joka päivä!


Kesän kuuminta päivää kohti

Aimo

aimonyberg(at)gmail.com


Wikipediassa blogi määritellään näin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Blogi

Lainaus

” Blogi (engl. blog, sanasta weblog) on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit, videot, diat tai muu sisältö ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogin kirjoittaja on bloggari, bloggaaja tai blogisti. 

Blogissa voidaan julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Tiedon esittämisessä blogeille tunnusomaista muihin www-sivuihin verrattuna on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus. Muita blogien tyypillisiä piirteitä ovat kommentointimahdollisuus, kirjoitusten pysyvät verkko-osoitteet (engl. permalinks) ja RSS- tai Atom-syötteet, joiden avulla voidaan helposti seurata ja levittää blogin sisältöä ohjelmallisesti. 

Mikään yksittäinen piirre ei ole välttämätön tai tee blogista blogia, mutta mitä useampi niistä toteutuu, sen ”blogimaisempi” se on. Sana blogi on lainattu suomeen englannin kielestä, jossa blog on typistymä sanasta weblog ’verkkoloki’. Sana on peräisin 1990-luvun lopulta. Blogi alkaa olla vakiintunut nimitys tällaisille sivustoille; muita käytössä olevia nimiä ovat weblogi, verkkoblogi, netlog, loki, verkkopäiväkirja ja nettipäiväkirja, vaikkakin kaksi viimeistä sopivat paremmin nimeksi vain sille blogien alalajille, jossa kirjoittaja kirjoittaa päivittäin omasta elämästään. Sanalla ”vlog” tarkoitetaan videomuodossa olevaa blogia. Tämä ilmaisu on yhdistelmä sanoista video ja blog."

Lainaus päättyy


Kuva: AN 17.7. 2019, aamupäivän sateen jälkeen.

Tänään tässä kuumuudessa kaipaan jo vettä, vettä, sateita…

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg


keskiviikko 24. heinäkuuta 2019

Who was Kilroy?


Kuva: AN 24.7.2019. Tiilitehtaankujalta löytyviä Kilroy ym. töherryksiä.


Googlettamalla löytää tänä päivänä vastauksia lähes mistä aiheesta tahansa, ainakin jonkinlaista tekstiä ja kuvia. Ovatko halutulokset luotettavaa tietoa tai ei, siitä ei kylläkään voi olla varma. Eli vastuu faktojen paikkaansa pitämisen arvioinnista on meillä itsellämme. Lähdekritiikkiä tarvitaan ihan kaikessa mitä silmiemme eteen tulee luettavaksi, katsottavaksi, kuten myös korviemme kuultavaksi erilaisista medioista.

Ennen kuin googletan nimen Kilroy (Kilroy was here), havahdun vielä ihmettelemään tätä käsittämätöntä muutosta, jota me tämän päivän eläkeläiset olemme saaneet todistaa. Omana elinaikanamme, etenkin tämän uuden vuosituhannen puolella, on tiedonhankinta ja perehtyminen asioihin muuttunut valtavasti.

Ajatusleikkinä jotkut tulevaisuudentutkijat ovat käyttäneet juuri sanaa googlettaminen/ Google. Internetin hakukone, jota käytämme jokainen lähes päivittäin kaikenlaiseen tiedon etsimiseen, olisi ollut aivan mahdoton ilmiö selitettäväksi vielä opiskeluaikoinammekin. Emme mitenkään olisi löytäneet sanoja kuvaamaan tällaista koko ajan jopa mukanamme kulkevaa, ja vieläpä ilmaista ”vastauskonetta”.

Nykylapsille, nuorille, meille kaikille internet, kaikkine mausteineen, on jo ”saavutetulta edulta” maistuva herkku, josta olisi todella tuskallista luopua. Karttapalvelut, sijaintipalvelut, kielestä toiseen kääntämiset, kasvojen tunnistamiset ym. viimeisimmät sovellukset, kuten myös jo vanhemmatkin keksinnöt, teksti- ja kuvaviestit, olivat vielä parikymmentä vuotta sitten mahdollisia vain fantasiakirjallisuudessa. Kuten Harry Potter -kirjoissa, joita kilpaa lastemme kanssa aikoinaan luimme.

Nyt hallitusohjelmissakin ylistetty ajan kärkiteema, digiloikka, on toden totta hyppy uuteen aikaan, historialliseen ajanjaksoon. Paluuta entiseen ei todennäköisesti ole. Vuosisatojen perinteet muovautuvat varmasti ainakin osittain uusiksi, kun työn muodot, ammatit, vauraus eri muodoissaan väistämättä kokevat suuria muutoksia tulevaisuudessa. Historiankirjoittajat tulevat kuvaamaan vuotta noin 2000 aikainkäänteeksi, jolle lähin vertauskohta muutosten merkittävyydellä mitattaessa on ollut renessanssin synty yli 500 vuotta sitten.

Google on meillä Suomessa hyvin suosittu hakukone. Muitakin hakukoneita on, mutta nimenomaan Google hallitsee markkinoita ainakin länsimaissa. Sensuuria harjoittavissa maissa Google ei ole saavuttanut samanlaista asemaa.

Google on perustettu 7.9.1998. Kymmenessä vuodessa se valtasi internetin, ja on nyt haalinut itselleen monia maailman johtavia tuotemerkkejä täydentämään palvelujaan. Mikä mahtaa olla tilanne 5 – 10 vuoden kulutta, sitä ei oma mielikuvitukseni mitenkään riitä arvuuttelemaan.

Googlea on pidetty varsinkin sen alkuaikoina ”messiaanisena” yhtiönä, bittiaikakautemme ”jumalana”, jolla on kyky parantaa ihmiskunnan elämänlaatua ihmisten tiedonmäärää lisäämällä. On sanottu kyseessä olevan jopa tiedon demokratisoinnista: ”Haluamme järjestää maailman kaiken tiedon maailman kaikkien ihmisten saataville” (Philipp Schindler, kesäkuu 2008 / Helsingin Sanomat 31.9.2008)

Ihan kritiikittömästi tätäkään lausuntoa ei pidä todesta ottaa. Määrän lisäksi merkittävää on tietenkin aina myös laatu. Aika näyttänee, kuinka tässä digivallankumouksessa jatkossa käy?


Mutta nyt siis googletan: Who was Kilroy?

Wikipediasta ei saa ”lopullista” tietoa. Jotain kuitenkin.
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kilroy_was_here

Lainaus ”Kilroy was here (suom. Kilroy oli täällä tai Kilroy kävi täällä) on yleinen graffiteissa käytetty englanninkielinen ilmaus, joka on lähtöisin Yhdysvalloista. Sen yhteydessä esiintyy usein tyylitelty piirros aidan takaa kurkistavasta ihmishahmosta. Lauseen kirjoittaminen yllättäviin paikkoihin muodostui suosituksi toisen maailmansodan aikana, mutta sen alkuperää ei tunneta varmuudella.”

Englanninkielellä wikipediasta, ja muualtakin voi yrittää saada lisäselvyyttä asiasta. Totuus taitaa jossain määrin elää, uusiakin variaatioita varmaankin yhä edelleen syntyy.


Loppuun totean vielä tämän

Itselleni, ja olen vakuuttunut, että hyvin suurelle joukolle ainakin meitä yli viisikymppisiä, graffitit, tagit, erilaiset seinätöherrykset (mukaan lukien Kilroy was here tekstit ja kurkisteleva Chad-hahmo) ovat ei-toivottavaa ”katutaidetta”. Niitä ei tarvita kaupunkejamme elävöittämään.

Kuvataidetta 34-vuotta opettaneena, ja kuvien tärkeyden hyvin ymmärtäen, rohkaisen kaikkia toki tekemään kuvia, eri tekniikoilla, ja vaikkapa graffitejakin, mutta vain luvallisiin paikkoihin. Ts. omille papereille, kankaille, maalauspohjille, digitaalisesti koneilla jne. mutta ei rakennusten ym. seiniin, luonnonkiviin, puidenrunkoihin ym. sopimattomiin paikkoihin.

Omaisuudelle aiheutettujen vahinkojen korvausvelvollisuus, merkinnät poliisien rekistereissä, pelko kiinni jäämisestä, salailun ja valehtelun kierteeseen joutuminen, näiden ei luulisi olevan vähäpätöisiä seikkoja, kun nuori tai vähän vanhempikin miettii omia harrastusvalintojaan.

Kaunista, hyvää kesän jatkoa kaikille,

t. Aimo, kuvisope, eläkkeellä

perjantai 19. heinäkuuta 2019

Totikiven maisemissa

Näin heinä-elokuussa tulee liikuttua enemmän muuallakin kuin täällä kotikaupungissa. Spontaanisti, ilman suunnitelmia ja aikatauluja. Tästä syystä tämä harrastukseni, tehdä näitä blogijuttuja Vaasasta, jää ajoittain ns. paussille.

Matkoillakin juttuja tulee joskus tehtyä, jos aineistoja on mukana, tai sitä saa muilta. Pikaisestikin kirjoituksia ja kuvia tähän blogiin saavat julkaista kaikki muutkin halukkaat kuin allekirjoittanut. Tätä olen kovasti toivonut, ja toivon edelleen.

Monipuolisemmaksi tätä kaupunkiblogia saadaan vain, jos myös teiltä, arvoisat lukijat, alkaa tulla juttuja ja kuvia kauniista kotikaupungistamme, vaikka vain muutamia silloin tällöin pitkin kalenterivuotta, luonnonkierron eri vaiheista, ajatuksia, mietteitä, tunnelmia…

Tällä hetkellä nämä omat juttuni taitavat jo toistaa itseään, olla ainakin osittain jo ”uusintoja”. Tuttu ilmiö sinänsä. Suurissakin medioissa, telkkarin osalta ainakin, taitaa vaivata sama tauti.

Piristä siis Sinä tätä blogia! Laita kuvia ja kirjoituksia tulemaan, niin saadaan uutta otetta tähän jo yli 8 vuotiaaseen kaupunkiblogiin. Yhteystiedot tämän jutun lopussa.


Totikiven maisemissa 


Kuva: AN, 17.7.2019.

Hietalahden Villan puistoa on jälleen tänä kesänä kunnostettu entistä komeammaksi. Jo monena vuonna toteutetut toimet nostavat tämän Vaasan historiallisen puiston nyt uuteen kukoistuskauteen!

Kaiken kaikkiaan Hietalahden Villan myyminen, siirtyminen Vaasan kaupungilta Kiinteistö Oy Hietalahden Villan omistukseen muutama vuosi sitten, ja Vaasan kaupungin viheralueyksikön satsaukset alueelle ovat olleet erinomainen asia.

Tutustu: Villa Sandviken
http://www.villasandviken.fi/ 

”Vuodesta 1880 eteenpäin Villa kuului Vaasan kaupungille, kunnes Kiinteistö Oy Hietalahden Villa osti huvilan vuonna 2016. Seuraavana vuonna alkunsa sai ravintolatoiminta, joka päätti villan vuosien hiljaiselon.”

Perehdy perusteellisemmin

HIETALAHDEN VILLAN JA BRAGEN ALUEEN KULTTURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2014

https://www.vaasa.fi/sites/default/files/liite_4_hietalahden_villa_ja_bragen_alue_kulttuuriympristselvitys_2014_ruusa_viljanen_rossi.pdf

Totikivi, eli Villan puiston ”pöytäkivi” on esitelty tässä blogissa (Rojekti X= hanke)
  
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/05/totikivi-1-toukokuuta-1843.html


JAA KUVIA, TUNTEMUKSIASI, AJATUKSIASI

- Totikiven luona

- Hietalahden Villan alueella

- muissa Vaasan puistoissa

- jne.

Lähetä kuvat, kirjoitukset s-postilla: aimonyberg(at)gmail.com



Kuva: AN, 17.7.2019. Rait Pärgin Myötätuulessa veistos Vaasassa, Hietalahden Villan puistossa olevassa Pärnun ystävyyskaupunkipuistossa.

Pärnun ystävyyskaupunkipuiston taideteos on paljastettu 2. lokakuuta 2011. Pärnu Park, Pärnun puisto on perustettu lokauussa 1988.

Myötätuulessa, on yksi Hietalahden Villan ympäristössä olevista veistoksista ja muistolaatoista.

Kokonaisuus eli kaikki 8 kohdetta on koottu reitiksi myös Vaasan kaupungin karttapalveluun (julkaistu kesäkuussa 2019, täydentyy vielä ainakin Vähänkyrön kohteilla loppukesästä).
 
https://kartta.vaasa.fi/patsaat/


Hyvää kesän jatkoa kaikille!

Aimo Nyberg

Yllätys metsässä

Etelä-Suomessa sain jo maistella metsän antimista mielestäni herkullisinta. Täällä Vaasan seudulla kannattaa vielä odotella jokunen aika, viikkojakin ehkä.

Kuva AN: 17.7. Hietalahti, pieni metsäalue pesäpallokentän ja Hietalahden Villan välissä.




Kuva AN: 17.7. 2019. Hyönteishotelleja metsän keskellä.

Aika kiva yllätys! Nämä ovat luultavimmin Vaasan kaupungin viheralueyksikön tekemiä, en ole asiasta kylläkään täysin varma. Pitää kysellä heiltä ja myös kiittää taas ideasta ja toteutuksesta!

Joka tapauksessa hieno juttu. Hyönteisten vähentymisestä on oltu kovasti huolissaan viime aikoina. Ja aiheesta. Pölyttäjiä, ja kaiken maailman pieneliöitä oikeasti tarvitaan. Sukupuuttoon kadonneita, ja uhanalaisia lajeja on jo aivan liikaa.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

lauantai 13. heinäkuuta 2019

Vaasa kuvia: Ennen ja NYT

Niin, tämän blogin nimi on Vaasa ennen ja nyt. Vuosikausia painopiste on pysynyt aika lailla sanan ENNEN puolella. Eikä se tietenkään ole mitenkään huono juttu. Vanhat asiat kiinnostavat, sen huomaa erityisen hyvin monilla sosiaalisen median keskustelupalstoilla, joilla keskustellaan sinne jaetuista vanhoista valokuvista, ja selvitellään keitä kuvissa on, mistä ja milloin kuvat on otettu. Tämä, että saa jakaa muille omia kotialbumikuviaan, ja kuulla muilta niistä mahdollisesti jotain uutta, on näitä tämän ajan suurimpia ihmeellisyyksiä.

Meille, joille tällainen ei kuulunut omaan nuoruuteen, digiaikakauden mahdollisuudet ovat nyt jotenkin niin hienoa, upeaa uudenlaista elämää, hämmästyttävää edistystä, että tästä kaikesta olisi jo hyvin hankalaa luopua.

Vaasa ennen ja nyt on kaupunkiblogi, joka voisi parhaimmillaan olla isommankin yhteisön jakelukanava niin kuville kuin erilaisille kirjoituksillekin. Eli rohkenen pyytää teiltä apua!

Blogi on toki jakelukanavana erilainen kuin esim. facebook, jossa voi kommentoida reaaliajassa, pysyä asiassa tai hypätä asian viereen. Moderaattori, ylläpitäjä on facebook ryhmilläkin aina oltava.

Allekirjoittanut on tämän blogin ylläpitäjä. Nyt esitän toiveen saada julkaistavaksi Sinun ottamiasi kuvia Vaasasta. NYT, kesällä 2019!

Aiheet siis täysin Sinun kiinnostuksesi mukaan! Jokin yhteys Vaasaan on kuitenkin oltava. Kyse ei ole valokuvakilpailusta, eikä kuvien julkaisemisesta myöskään makseta korvausta. Kyse on siis oikeasti vain jakamisen ilosta, itselle ja meille muille. Tekijäinoikeudet ovat aina kuvaajalla, ja siksi kuvan yhteyteen tulee kuvaajan nimi, ja kuvasta perusfaktat: aika, paikka…

Jos kuvia saadaan näin kokoon, niitä julkaistaan kuvakoosteina elokuun alussa, syyskuun alussa jne. 

Laita kuvia tulemaan!

S-postiin: aimonyberg(at)gmail.com


Vaasa aiheisia postikortteja




Kuva: Alice Stolpen kokoelmat. Ilmakuva Vaasan Kauppatorilta.

Kuva on valitettavasti niin tiukasti liimattu kiinni taustapahviin, ettei kortin taustan tietoa ole käytettävissä. Onko jollain tämä sama kortti kokoelmissaan, ja mahdollisesti tiedot ajankohdasta, kuvaajasta? Ota yhteyttä, niin lisätään faktat tähän.



Kuvat skannattuja postikortteja yksityishenkilön kokoelmista. Skannaus: AN.

Kuvapuolella teksti: Wasa – Promotion 1909.
Kortin kääntöpuolella teksti: UNION POSTALE UNIVERSELLE CARTE POSTALE
Grand-DuchénFiland Serie A. No. 7. Harry Schauman´s Bokhandel.

Huom. Tekstissä lukee tosiaan Filand, eikä Finland. Ilmeisesti hauska painovirhe.



Vanhat kuvat Vaasasta eivät kyllästytä, mutta tämän päivän kuvia Vaasasta kannattaa jakaa myös.

Ei mene kuin hujaus, niin nekin ovat vuosien ja vuosikymmenten takaa.

Teksti: Aimo Nyberg

Kuvat ovat A Stolpen ja A Bouchtin postikorttikokoelmista


keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Kuvataiteen päivä

En malta tänään 10.7. olla jakamatta tätä Yle Arkiston videota Helene Schjerfbeckistä, onhan Vaasassakin Pohjanmaan museon kokoelmissa hieno kokoelma hänen töitään.

Varhaisimpien Schjerfbeckin töiden ostojen lisäksi museolla on tämä vähemmän julkisuutta saanut hiilipiirros, taiteilijan myöhäinen omakuva, jonka hankinnasta kerrotaan uutuus kirjassa Taidetta kaupunkiin! /Konst för en stad! (Veljekset Gröndahlin säätiö Vaasassa, toimittaja Pamela Andersson, 2019)

Lainaus Dan Holmin kirjoituksesta, s. 88

” Aurinkoisena aamuna 3.6.2010 löysin Helsingin Sanomista Uppsalan huutokauppamamarin pienen ilmoituksen, jossa oli yksinkertainen hiilipiirros. Kyseessä oli Schjerfbeckin myöhäinen omakuva samoine syvällisine ja eksistentiaalisine ulottuvuuksineen, jotka ovat tyypillisiä tälle taiteilijan kenties omimmalle aihepiirille. Nyt on tilaisuutemme, ajattelin. Veljekset Gröndahlin Säätiö lämpeni idealle, ja antoi meille runsaasti pelivaraa voidaksemme osallistua huutokauppaan. Tein sen puhelimitse työhuoneestani käsin, ja saatuamme voiton kotiin olin lentää tuoliltani. Kiitollisena ajattelin veljeksiä ja säätiötä. Siitä tuli todennäköisesti Suomen kallein piirros. Teoksen lehdistölle esittelyä edeltävänä iltana tajusin, että olimme unohtaneet antaa piirroksen Ateneumin arvovaltaisen asiantuntijan arvioitavaksi. Yhden levottoman yön jälkeen käännyin Leena Ahtola-Moorhousen puoleen, joka sitten tutustuttuaan piirustukseen soitti ja onnitteli.”


Tänään vietetään siis myös kuvataiteen päivää. Ja Helene Schjerfbeckin syntymäpäivää. Päivä on nykyään virallinen liputuspäivä.

Yle Areena / Suomen juhlapäivät Schjerfbeck 4 minuutissa • 3 min • ti 25.6.2019 • toistaiseksi

"Helene Schjerfbeck on yksi merkittävimmistä suomalaistaiteilijoista. Hän oli rohkea, määrätietoinen ja innovatiivinen taidemaalari. Schjerfbeckin töistä maksetaan nykyisin suuria summia. Heinäkuun 10. päivä vietetään Helene Schjerfbeckin ja Suomen kuvataiteen päivää."

https://areena.yle.fi/1-50211585?fbclid=IwAR34jXPCy_u6EedfZFVUbprafUNx_ritF1gPHBUDa96fD0Dko-_JHhfYuo4


Tänään on erinomaisen hyvä päivä käydä taidemuseossa!
(Huom! Näitä Vaasassa olevia Schjerfbeckin teoksia ei nyt ole esillä, ainakaan montaa. Mitä on tänä kesänä mahdollista nähdä, sitä voi kysyä museon infosta).


Suosittelen tutustumaan myös tähän yllä mainitsemaani kirjaan, sitä on myynnissä ainakin Pohjanmaan museossa.



Kirjan kansikuva


Tasan kaksi vuotta sitten tein blogikirjoituksen samasta aiheesta, Schjerfbeckistä ja kuvataiteen päivästä. Katso lisää tietoja Vaasassa olevista Schjerfbeckin 20 teoksesta.  



Mukavaa kuvataiteen päivää kaikille!

Aimo




maanantai 8. heinäkuuta 2019

Tärkeä nosto: Satamatie


Kuva: AN 8.7.2019. Vuonna 2013 upeaan kuntoon laitettu Vaskiluodon silta on osa Sinistä Tietä, Eurooppatie E 12 tieyhteyttä. Valtaväylä Vaasasta länteen, satamaan ja laivalla Uumajaan ja sieltä maailmalle.

http://sininentie.fi/


Vaasan satamatielle, keskusta-alueen ”ohitustielle”, on suuri tarve

Vaasan satamasta tarvitaan tieyhteys Vaasasta etelään ja pohjoiseen meneville valtaväylille, uusi tie, joka ohjaa etenkin raskaanliikenteen ja vaarallisten aineiden kuljetukset pois Vaasan keskustasta.

Vaskiluodon osayleiskaavaluonnoksen käsittelyn nyt alkaessa tämä on ehdottomasti tärkeimpiä asioita, josta Vaasassa pitää nyt keskustella kaikkien tahojen kesken. Päättäjät, virkamiehet, kansalaiset, erilaiset intressitahot, nyt on tärkein hetki kaikkien tuoda esille näkemyksiään, ja antaa oma panoksensa asioiden eteenpäin saamiseksi.

Satamatien toteuttamisen nosti hienosti esille myös eilinen Pohjalainen. (7.7.2019, Mikko Kallionpään pääkirjoitus: Satamatien toteuttamiseen täytyy nyt saada vauhtia)

Lainaus

” Suuri ja väistämätön muutos on kuitenkin jo ovella. Wärtsilän uusi tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskus aloittaa toimintansa noin puolentoista vuoden kuluttua. Se mullistaa elämän saarella, jossa on tällä hetkellä vain muutama sata asukasta. 

Aika kuluu nopeasti. On yksi hujaus, kun Wärtsilä muuttaa Vaskiluotoon. 

Vuodesta 2014 lähtien vireillä ollut ely-keskuksen suunnittelema Vaasan satamatiehanke pitäisi saada nyt vikkelästi eteenpäin.Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltiin aikoinaan viittä eri vaihtoehtoa, joilla liikenne Vaasan satamaan saataisiin sujuvammaksi. 

Tuolloin ei ollut vielä mitään hajua Wärtsilän muuttoaikeista eikä myöskään Vaasan ja Mustasaaren yhteisestä akkutehtaalle tarjottavasta alueesta lentokentän läheisyydessä. 

Tilanne on siis muuttunut merkittävästi noista ajoista. Arviot liikennemääristä ovat moninkertaistuneet, joten satamatielle on huutava tarve. Mitä pitempään hankkeen toteuttamista lykätään, sitä pahemmin Vaasan keskusta ruuhkautuu raskaan liikenteen kuljetuksista lähivuosina. 

Kaikkien Satamatien suunnitteluun kuuluvien osapuolten tulisi mahdollisimman pian valita, mikä vaihtoehdoista on toteuttamiskelpoisin ja koko seudun kannalta järkevin.”

Lainaus päättyy


Perehdytään huolella 

Esillä parhaillaan (heinä-elokuussa 2019) olevasta Vaskiluodon osayleiskaava luonnoksesta kannatta lukea ainakin tämä selvitys: Vaskiluodon liikenneselvitys/SITOWISE 2018, TIIVISTELMÄ

Jos intoa asioihin perehtymiseen löytyy, niin suosittelen käymään läpi kaikki muutkin. Selvityksiä on tehty ainakin näistä aiheista:

- asuntorakentamisen mahdollisuudet Vaskiluodossa
- seveso-selvitys
- luontoselvitys
- kevyen liikenteen yhteystarveselvitys
- kulttuurihistoriallinen selvitys
- liikenneselvitys 
- asukaskyselyn tulokset
- hulevesiselvitys

Klikkaa siis itsesi kaupungin kaavoituksen sivuille, varaa aikaa ja ota asioista selvää.

Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilla viimeistään selviää, että kaupunkisuunnittelu on pitkäjänteistä työtä, jolla pyritään turvaamaan kaupungin ja sen asukkaiden paras mahdollinen tulevaisuus.

https://www.vaasa.fi/vaskiluodon-osayleiskaava-2040


Muutama oma henk.koht. kommentti liikenneselvityksen tiivistelmään
 (Asukasyhdistys VKA ry – ICV rf ottanee kantaa 30.8. mennessä)

Lainaukset liikenneselvityksen tiivistelmästä ”vinoon kirjoitettua tekstiä”.
Kommentointi AN.

”Vaskiluodon liikenneselvitys laadittiin taustaselvityksenä Vaasan Vaskiluodon kaupunginosan osayleiskaavatyötä varten. Selvityksen lähtökohtina on Vaskiluodon kehittäminen teollisen tuotannon, satamatoimintojen, energiahuollon sekä asumisen alueeksi. Alueen työpaikkamäärät kasvavat nykyisestä 650 paikasta 3700 työpaikkaan vuoteen 2040 mennessä. Asukasmäärät kasvavat nykyisestä 350 asukkaasta 3100 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Sokerin asuinalue saaren luoteisosassa laajenee, kuten myös Niemen alue, jos nykyinen leirintäalue siirtyy saaren pohjoisosasta muualle. Eteläosaan Sundomin maantien molemmille puolille on suunniteltu asuin‐ ja työpaikka‐alue Landia.” 

AN: Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf, on koko 25 vuotisen olemassaolonsa ajan halunnut pitää esillä näkökantaa, että Vaskiluoto on edellä lueteltujen toimien: teollisen tuotannon, satamatoimintojen, energiahuollon, asumisen lisäksi myös lähivirkistysalue ja vapaa-ajan harrastusten alue kaupungin ydinkeskustassa asuville, ja laajemminkin koko Vaasan asukkaille.

- purjehdus- ja moottoriveneseurat, muut urheiluun ja liikuntaan liittyvät toiminnat huomioitava
- Vaskiluodon metsä, luonto alueiden monet hyötykäyttö- ja virkistysmahdollisuudet pitää säilyttää
- Vaskiluodossa on sen ainutlaatuisen historian ja monimuotoisen lajistonsa vuoksi rakennussuojelullisia ja luonnonsuojelullisia arvoja, jotka tulee jatkossakin huomioida


”Satamat kehittyvät ja niiden tavoitteena on lisätä laivojen matkustusliikennettä sekä meritse tapahtuvaa tavaraliikennettä. Junaliikenne on ollut vähäistä, mutta sen käyttömahdollisuudet halutaan turvata myös jatkossa eli rataolosuhteet halutaan pitää nykyisellään tai parantaa niitä. Teollisuuden suurin muutos on Wärtsilän siirtyminen keskustan alueelta Vaskiluotoon. Alkuun 1300 työpaikan tulo Vaskiluotoon tuo haasteen liikennejärjestelyille ja liikenteen toimivuudelle. Myöhemmin varaudutaan myös muiden alihankinta‐ ja teollisuustoimintojen laajentumiseen Vaskiluodossa. Myös muulle teollisuudelle ja liiketoiminnalle varataan lisäpaikkoja Vaskiluotoon.” 

AN: Sataman edelleen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää Vaasalle nyt ja tulevaisuudessa. Nykyinen junaraideyhteys on välttämätön monestakin syystä. Nykyisen satamaradan sähköistys, ja mahdollinen uusiratayhteys, ”Vaasan silmukka” eli radan jatkaminen satamasta Sundomin kautta lentokentälle ja logistiikkakeskukseen, ja sitä kautta maailmalle, on toivottavasti vielä joskus totta.


”Maankäytön muutosten seurauksena saaren liikennejärjestelmää on syytä kehittää autoliikenteen sujuvuuden lisäksi jalankulkua ja pyöräilyä suosivaksi niin, että kevyen liikenteen reitit keskustan suuntaan saadaan suoriksi, laadukkaiksi ja turvallisiksi. Vaskiluoto sijaitsee 2‐3 kilometrin etäisyydellä keskustasta, joten työmatkaliikenteestä halutaan suuren osan kulkevan jalan ja pyörällä. Linja‐autoliikenteen reittejä muutetaan kulkemaan asuin‐ ja työpaikka‐alueiden kautta ja mahdollisuuksien mukaan otetaan nykyinen rata tavaraliikenteen lisäksi henkilöliikenteen käyttöön. Palosaaressa on paljon asukkaita, jotka työskentelevät Wärtsilällä ja muilla Vaskiluodon työpaikoilla. Heitä varten on pyrkimys rakentaa kevyen liikenteen kulkuyhteys Palosaaresta Niemen alueelle, mikä lisää pyöräilyliikennettä autoliikenteen sijaan ja palvelee myös vapaa‐ajan liikkumista.” 

AN: Kaikki keinot henkilöautoilun ja raskaan liikenteen vähentämiseksi Vaskiluodon ja Vaasan keskustan välillä ovat tervetulleita. Palosaarelta Pikisaaresta meren yli ideoitu kevyenliikenteen kulkuyhteys tuntuu hankkeelta, jota takuuvarmasti tullaan vastustamaan. Ainakin siihen asti, kunnes maankohoaminen tekee veneilyn mahdottomaksi Vaasan edustalla.


 ”Autoliikenteen sujuvuuden parantamiseksi tehdään Reininkadulta Moottorikadulle uusi yhteys, Ruorikatu. Sahakadun korvaavalle uudelle Ruorikadulle tehdään turvallinen, puolipuomein ja liikennevaloin varustettu radan tasoristeys. Ruorikatu liitetään Moottorikatuun kiertoliittymällä. Niemeläntien ja Ruorikadun liittymät jakavat saaren liikenteen kahteen Moottorikadun liittymään, jolloin liittymien toimivuus voidaan varmistaa. Läntiselle teollisuus‐ ja logistiikka‐alueelle, nykyisen energialaitoksen itäpuolelle, tehdään uusi katuyhteys (Frilundintien jatke), koska Teollisuuskatu on suunniteltu katkaistavaksi välillä Reininkatu ‐ Kaarlentie uuden teollisuusalueen vuoksi. Kylpylä‐alueen (Landia) asuin‐ ja työpaikka‐alueen kasvaessa siirretään Moottorikatu radan viereen, jolloin saadaan yhtenäinen, rakenteellisesti melulta suojattu asuinalue lähipalveluineen lähelle keskustaa. Leirintäalueen poistuttua Niemen alueen katuverkko uusitaan uusien maankäyttömuotojen perusteella. Samoin Sokerin alueelle tulevien asuintojen tarpeeseen tehdään ajoyhteydet tonteille, ilman suurempia verkollisia muutoksia.” 

AN: Autoliikenteen on tulevaisuudessa sujuttava erinomaisesti Vaasan suuntaan, Vaasanpuistikolle päin, mutta vielä tärkeämpi suunta on Sundomin kautta Vikbyhyn ja sieltä etelän ja pohjoisen pääteille toivon mukaan joskus vielä rakennettava Vaasan satamatieyhteys. Leirintäalueen siirto jonnekin muualle vain siksi, että ko. alueelle saadaan merellinen asuntoalue, on väärä ratkaisu. Nykyiselle leirintäalueelle on luotava toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Uusille asuntoalueille Vaskiluodossa / Sundomissa / muualla Vaasassa löytyy kyllä muita vaihtoehtoja aivan riittävästi. Leirintäaluetta on kyllä mahdollista myös kehittää. Alueella voisi hyvinkin olla muutakin kuin vain matkailijoille tarkoitettuja palveluja, ts. ympärivuotista toimintaa, josta kaikki, niin vaasalaiset kuin turistitkin, voisivat nauttia.


”Vaskiluodon katuverkon liittymien toimivuuden varmistamiseksi Moottorikatu/Sininen tie‐liittymä ja Ruori‐katu/Reininkatu‐liittymiä suositellaan kehitettäväksi valo‐ohjattuina liittyminä ja Moottorikatu/Ruorikatu‐ liittymää kiertoliittymänä. Liittymätyyppien muutokset ja esitetyt uudet kaistajärjestelyt huomioiden Vaskiluodon katuverkon liikenne on sujuvaa myös vuoden 2040 ennustetilanteessa.” 

AN: Kokonaisuutta nyt suunniteltaessa on pidettävä mielessä aluevaraukset mahdollisille Vaasan satamatie- ja raidelinjaukselle Sundomin suuntaan.


”Liikennemäärien lisääntyessä Vaskiluodosta keskustan suuntaan parannetaan pienin toimenpitein Vaasanpuistikon ja Koulukadun liittymän välityskykyä. Liittymä on nykytilanteessa kapasiteettinsa äärirajoilla. Liittymän kuormitus tulee kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa, koska lähes kaikki Vaskiluodon ja Sundomin Vaasan keskustaan ja sen ohitse suuntautuva liikenne kulkee sen läpi. Muuttamalla Koulukadun Vaskiluodon pysäköintikaistoja ajokaistoiksi ja liittymän valo‐ohjelmaa muuttamalla liittymä voidaan saada toimimaan myös vuoden 2025 ennustetilanteessa. Vuoden 2040 ennustetilanteessa liittymä on ylikuormittunut myös näiden toimenpiteiden kanssa, mikäli keskustatunnelia ei ole toteutettu.” 

AN: Vaasan satamatie siis oikeasti tarvitaan. Kyllä! Tämän valtion tiehankkeen eteenpäin viemiseksi on Vaasan kaupungin virkamiesten, poliittisten päättäjien, järjestöjen ja yhdistysten tehtävä kaikki voitava asian eteenpäin menon nopeuttamiseksi.


”Vaskiluodon saavutettavuus vuoden 2040 tavoiteverkolla on ajoneuvoliikenteen osalta pääosin hyvä. Ruuhka‐aikoina saavutettavauus Vaasan keskustaan huononee hieman ilman keskustatunnelin rakentamista. Frilundintien jatke Reininkadulle ja Sahakadun korvaava Ruorikatu parantavat Vaskiluodon saavutettavuutta. Kävelyn ja pyöräilyn osalta Vaskiluodon saavutettavuus paranee huomattavasti pyöräilyn pääverkon kehittämisen myötä. Joukkoliikenteeseen esitetyt reittimuutokset parantavat sen palvelutasoa ja myös Vaskiluodon saavutettavuutta.”

AN: Mikään yksittäinen ratkaisu ei riitä. Tarvitaan tekoaja niin yksityisautoilun, henkilöautojen, raskaanliikenteen, joukkoliikenteen kuin myös kevyenliikenteen ts. pyöräilyn ja jalankulkureittien parantamista.


”Liikenneturvallisuuden suhteen liikenneverkon jäsentely, katuverkon nopeusrajoituksen madaltaminen 30‐40 km/h:iin ja pyöräilyreittien selkeyttäminen pienentävät liikenneturvallisuusriskiä, vaikka liikennemäärät kasvavat.” 

AN: Nopeusrajoitukset ja liikennevalot ovat tarpeellisia. Vaskiluodon silta on saatu toimivaksi, mutta se on monien autoilijoiden mielestä ”moottoritietä”, Vaasanpuistikolta alkava Vaasan ohitustie. Tuleva Toriparkin laajennus Vaasanpuistikon alle sisäänajoramppeineen tulee myös entisestään vaikeuttamaan Rantakadun ja Koulukadun risteyksiä Vaasanpuistikolla. Yksi liian vähälle huomiolle jäänyt asia on alueen piha-alueiden ”motittuminen”, ts. niiden pihaparkeista on toisinaan kovin vaikeaa, lähes mahdotonta, päästä ajamaan ulos pihasta muun liikenteen sekaan kadulle.


”Lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvat melu‐ ja tärinähaitat ovat maltilliset tai rakenteellisilla keinoilla minimoitavissa. Moottorikadun nopeusrajoituksen lasku nopeudesta 50 km/h nopeuteen 40 km/h kompensoi lähes täysin liikennemäärien kasvusta aiheutuvan melun kasvun. Muilla kaduilla meluhaitat ovat pieniä alhaisista nopeuksista ja pienistä liikennemääristä johtuen.”

AN: Melu-, tärinä- ja ilmanlaatuongelmat ovat todellisia, ja tilanteen huononemista ei pidä hyväksyä. Asia on otettava vakavasti, ja ratkaisukeinoja on etsittävä yhdessä alueen asukkaiden kanssa sekä Vaskiluodossa että Vaasan keskustassa!


”Liikenteestä aiheutuva tärinäriskialueen leveys, Vaskiluodon kallio‐, moreeni‐ ja savimaaperällä, on radan vaikutusalueella 15‐60 metriä. Autoliikenne ei aiheuta Vaskiluodossa merkittäviä tärinävaikutuksia.”

AN: Edellä mainittujen melu-, tärinä-, ilmanlaatuongelmien lisäksi on syytä todeta, että kaiken kaikkiaan myös monenlainen vaarallisten aineiden kuljettaminen Vaskiluodon ja Vaasan keskustan läpi tulee jatkossa mitä todennäköisemmin kasvamaan huomattavasti. Raskaan liikenteen läpiajo Vaasan Kauppatorin laidalla on jollain aika välillä kyettävä lopettamaan tai ainakin minimoitava, jotta Vaasan ydinkeskustan kehittäminen kaupungin elinvoimaisena ja ihmisten toimintaympäristönä voidaan viedä eteenpäin.

”Vaskiluotoon esitetty maankäytön muutos aiheuttaa liikenteen kasvua, mutta esitetyt toimenpiteet mahdollistavat hyvällä jatkosuunnittelulla toimintojen lisääntymisen Vaskiluodossa ilman suurempia haittoja liikkumiseen, ihmisille tai ympäristölle.” 

AN: Tavoite on haasteellinen. Onnistumiseen on syytä uskoa, ja toivoa osaavien suunnittelijoiden ja myös asioista päättävien olevan tosissaan ratkaisemassa näitä ongelmia.


Yhteenvetona totean

Vaskiluodon tulevat muutokset vaikuttavat toki itse Vaskiluotoon, mutta erittäin suuressa määrin myös Vaasan keskusta-alueeseen. Tästä syystä nyt tehtäviä ratkaisuja on kyettävä näkemään käsittelyssä olevaa kaava-aluetta laajempana kokonaisuutena. Vaasan satamatie asia on ollut vireillä jo yli 10 vuotta. Onko nyt vihdoin mahdollista päästä eteenpäin?

Vaasalla on hyvät edellytykset ottaa seuraava suuri harppaus eteenpäin. On hyvin tärkeää, että Vaasan keskustan osayleiskaavan, ja Vaskiluodon osayleiskaavan käsittelyissä kyetään nyt toimimaan päättäväisesti korkealla osaamisen tasolla, tyytymättä huonoihin ratkaisuihin.

Tämä onnistunee parhaiten yhteistyöhön luottaen, ts. uskoen päättäjien, virkamiesten ja laajaan asianosallisten, eri intressiryhmien vastuunkantoon. Pitkäjänteinen, demokraattinen asioiden eteenpäin vieminen on paras onnistumisen tae, myös meillä Vaasassa.

Aimo Nyberg
varapuheenjohtaja
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – ICV rf