TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




maanantai 1. toukokuuta 2017

Totikivi, 1. toukokuuta 1843


Kuva: AN. Talvinen kuva Villan puistosta ja Totikivestä 2.2. 2016.


Kuva: AN. Totikivi keväällä 24.4. 2017.

Hietalahden Villan historiaa 

Hietalahden Villa on ollut kartano, huvila, ravintola ja tv-studio. 172 vuotta sitten (vuonna 1845) puiston keskelle valmistuneen huvilan piirsi uumajalainen J.A. Linder.

Lue lisää: Peku Sommerfeldtin ansiokas kirjoitus (Pohjalainen 16.1.2006)

http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Villa_arvokas_osa_Vaasan_historiaa


Juuri nyt, Vappuna 2017 Villa Sandviken avataan taas yleisölle!

Villa Sandviken on uudistunut, ja on kuin tuhkasta noussut Feniks-lintu!

Tutustu ensin netissä, ja sitten tietenkin vielä livenä!

http://www.villasandviken.fi/

Sivuilta löytyy myös ko. alueesta historian havinaa…

http://www.villasandviken.fi/tarinamme/villan-historia/

Lainaus:

 ”Villa Sandviken eli Hietalahden Villa Vaasan Hietalahden puistossa valmistui vuonna 1845. Se rakennettiin hienostohuvilaksi, jonne aikansa merkkihenkilöt kokoontuivat kesäisin. Juomalaulut raikasivat puistossa, kun kulttuuriväki ja korkeat virkamiehet juhlistivat suvea kirjavin kokoonpanoin. Villassa viihtyivät niin Runeberg, Sibelius, Järnefelt kuin balettitanssija Pavlovakin, ja taidepitoista ohjelmaa riitti sirkusseurueista teatteriesityksiin ja laulujuhliin. 

Noista ajoista kertova muistomerkki seisoo yhä Villan kaakkoispuolella. Villan rakennuttaja herra Boy kumosi vieraidensa kanssa kuumia totijuomia tasaisen luonnonkiven päältä. Nykyisin kivi tunnetaankin nimellä Totikivi, ja se lukeutuu Vaasan historiallisiin muistomerkkeihin. Kiven äärellä seurusteltiin, kohotettiin maljoja ja laulettiin. Tarinan mukaan vuonna 1851 Vaasassa vieraillut Runeberg toimi illanvietoissa kuiskaajana kun laulunsanat unohtuivat, sillä laulaminen ei lukeutunut runoilijamestarin kykyihin. 

Villa on komeasti kerrostunut kokonaisuus eri aikakausien tyylipiirteitä. Näyttävä rakennus ympäröivine puistoalueineen oli valmistumisensa jälkeen yksityiskäytössä useita vuosikymmeniä. Vuodesta 1880 eteenpäin Villa kuului Vaasan kaupungille, kunnes Kiinteistö Oy Hietalahden Villa osti huvilan vuonna 2016. Seuraavana vuonna alkunsa sai ravintolatoiminta, joka päätti villan vuosien hiljaiselon. 

1845 

Hovioikeudenasessori Carl Johan Boy rakennutti Hietalahden Villan. 

1894 

Hietalahden puistossa järjestettiin laulu-ja soittojuhlat, joiden kunniavieraana oli Sakari Topelius ja esiintyjinä Jean Sibelius, Robert Kajanus ja taidemaalari Eero Järnefelt. 

2017 

Villa on jälleen täynnä elämää, kun ravintola Villa Sandviken avaa ovensa vappuna, kevään juhlana."


Vaasan kaupungin sivuilta löytyy tämä perusteellinen tietopaketti

HIETALAHDEN VILLAN JA BRAGEN ALUEEN KULTTURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2014

https://www.vaasa.fi/sites/default/files/liite_4_hietalahden_villa_ja_bragen_alue_kulttuuriympristselvitys_2014_ruusa_viljanen_rossi.pdf

Omia mietteitäni



Kuvat: 28.4.2017. Kävin Totikiveä taas katsomassa ja ihmettelemässä.

Ei taida olla mahdollista selvittää kuka tai ketkä ovat aikoinaan (milloin?) tätä kiveä halunneet muotoilla, enemmän neliönmuotoiseksi, ja miksi?

Toinen ajatukseni liittyi itse puistoon, maisemaan. 170 vuotta sitten alue oli kait juuri ja juuri ”merestä kohonnut”. Maa kohoaa Vaasan alueella lähes yhden cm vuodessa, eli meri on nyt jotakuinkin 1,5 m alempana kuin 1.5.1843.

Myös rantaviiva on siirtynyt maankohoamisilmiön vuoksi. Vanhat kartat avaavat tätä kysymystä, jos niihin vaan on aikaa perehtyä.

Totikivi kuuluu Vaasan historiallisiin muistomerkkeihin.

Päivämäärä 1.5.1843 liittyy siihen, että Hovioikeudenasessori Carl Johan Boy osti Villan alueen ko. päivänä, siis 174 vuotta sitten. Myyjä oli kaupunginlääkäri Fredrik Gabriel Sanmark. Hietalahden puiston asemakaavapiirroksessa 1850-luvun ajalta totikivi on merkitty Villaan puistoon. Totikivi on ollut ahkerassa käytössä kesäaikaan. (Lähde: Vaasan patsaat ja muistomerkit 2008).


Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voi seurata myös facebookissa!

Tule mukaan tietojen etsimiseen, keräämiseen, kommentoi, keskustele aiheesta: Vaasan julkiset patsaat ja muistomerkit

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope