TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Tämä Vaasa-aiheinen kaupunkiblogi on avoin myös Sinun asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi tai ruotsiksi. Kaikki tekijäinoikeudet & vastuut kirjoittajilla ja kuvaajilla! Ota yhteyttä sivuston ylläpitoon/Aimo.





lauantai 13. heinäkuuta 2019

Vaasa kuvia: Ennen ja NYT

Niin, tämän blogin nimi on Vaasa ennen ja nyt. Vuosikausia painopiste on pysynyt aika lailla sanan ENNEN puolella. Eikä se tietenkään ole mitenkään huono juttu. Vanhat asiat kiinnostavat, sen huomaa erityisen hyvin monilla sosiaalisen median keskustelupalstoilla, joilla keskustellaan sinne jaetuista vanhoista valokuvista, ja selvitellään keitä kuvissa on, mistä ja milloin kuvat on otettu. Tämä, että saa jakaa muille omia kotialbumikuviaan, ja kuulla muilta niistä mahdollisesti jotain uutta, on näitä tämän ajan suurimpia ihmeellisyyksiä.

Meille, joille tällainen ei kuulunut omaan nuoruuteen, digiaikakauden mahdollisuudet ovat nyt jotenkin niin hienoa, upeaa uudenlaista elämää, hämmästyttävää edistystä, että tästä kaikesta olisi jo hyvin hankalaa luopua.

Vaasa ennen ja nyt on kaupunkiblogi, joka voisi parhaimmillaan olla isommankin yhteisön jakelukanava niin kuville kuin erilaisille kirjoituksillekin. Eli rohkenen pyytää teiltä apua!

Blogi on toki jakelukanavana erilainen kuin esim. facebook, jossa voi kommentoida reaaliajassa, pysyä asiassa tai hypätä asian viereen. Moderaattori, ylläpitäjä on facebook ryhmilläkin aina oltava.

Allekirjoittanut on tämän blogin ylläpitäjä. Nyt esitän toiveen saada julkaistavaksi Sinun ottamiasi kuvia Vaasasta. NYT, kesällä 2019!

Aiheet siis täysin Sinun kiinnostuksesi mukaan! Jokin yhteys Vaasaan on kuitenkin oltava. Kyse ei ole valokuvakilpailusta, eikä kuvien julkaisemisesta myöskään makseta korvausta. Kyse on siis oikeasti vain jakamisen ilosta, itselle ja meille muille. Tekijäinoikeudet ovat aina kuvaajalla, ja siksi kuvan yhteyteen tulee kuvaajan nimi, ja kuvasta perusfaktat: aika, paikka…

Jos kuvia saadaan näin kokoon, niitä julkaistaan kuvakoosteina elokuun alussa, syyskuun alussa jne. 

Laita kuvia tulemaan!

S-postiin: aimonyberg(at)gmail.com


Vaasa aiheisia postikortteja




Kuva: Alice Stolpen kokoelmat. Ilmakuva Vaasan Kauppatorilta.

Kuva on valitettavasti niin tiukasti liimattu kiinni taustapahviin, ettei kortin taustan tietoa ole käytettävissä. Onko jollain tämä sama kortti kokoelmissaan, ja mahdollisesti tiedot ajankohdasta, kuvaajasta? Ota yhteyttä, niin lisätään faktat tähän.



Kuvat skannattuja postikortteja yksityishenkilön kokoelmista. Skannaus: AN.

Kuvapuolella teksti: Wasa – Promotion 1909.
Kortin kääntöpuolella teksti: UNION POSTALE UNIVERSELLE CARTE POSTALE
Grand-DuchénFiland Serie A. No. 7. Harry Schauman´s Bokhandel.

Huom. Tekstissä lukee tosiaan Filand, eikä Finland. Ilmeisesti hauska painovirhe.



Vanhat kuvat Vaasasta eivät kyllästytä, mutta tämän päivän kuvia Vaasasta kannattaa jakaa myös.

Ei mene kuin hujaus, niin nekin ovat vuosien ja vuosikymmenten takaa.

Teksti: Aimo Nyberg

Kuvat ovat A Stolpen ja A Bouchtin postikorttikokoelmista


keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

Kuvataiteen päivä

En malta tänään 10.7. olla jakamatta tätä Yle Arkiston videota Helene Schjerfbeckistä, onhan Vaasassakin Pohjanmaan museon kokoelmissa hieno kokoelma hänen töitään.

Varhaisimpien Schjerfbeckin töiden ostojen lisäksi museolla on tämä vähemmän julkisuutta saanut hiilipiirros, taiteilijan myöhäinen omakuva, jonka hankinnasta kerrotaan uutuus kirjassa Taidetta kaupunkiin! /Konst för en stad! (Veljekset Gröndahlin säätiö Vaasassa, toimittaja Pamela Andersson, 2019)

Lainaus Dan Holmin kirjoituksesta, s. 88

” Aurinkoisena aamuna 3.6.2010 löysin Helsingin Sanomista Uppsalan huutokauppamamarin pienen ilmoituksen, jossa oli yksinkertainen hiilipiirros. Kyseessä oli Schjerfbeckin myöhäinen omakuva samoine syvällisine ja eksistentiaalisine ulottuvuuksineen, jotka ovat tyypillisiä tälle taiteilijan kenties omimmalle aihepiirille. Nyt on tilaisuutemme, ajattelin. Veljekset Gröndahlin Säätiö lämpeni idealle, ja antoi meille runsaasti pelivaraa voidaksemme osallistua huutokauppaan. Tein sen puhelimitse työhuoneestani käsin, ja saatuamme voiton kotiin olin lentää tuoliltani. Kiitollisena ajattelin veljeksiä ja säätiötä. Siitä tuli todennäköisesti Suomen kallein piirros. Teoksen lehdistölle esittelyä edeltävänä iltana tajusin, että olimme unohtaneet antaa piirroksen Ateneumin arvovaltaisen asiantuntijan arvioitavaksi. Yhden levottoman yön jälkeen käännyin Leena Ahtola-Moorhousen puoleen, joka sitten tutustuttuaan piirustukseen soitti ja onnitteli.”


Tänään vietetään siis myös kuvataiteen päivää. Ja Helene Schjerfbeckin syntymäpäivää. Päivä on nykyään virallinen liputuspäivä.

Yle Areena / Suomen juhlapäivät Schjerfbeck 4 minuutissa • 3 min • ti 25.6.2019 • toistaiseksi

"Helene Schjerfbeck on yksi merkittävimmistä suomalaistaiteilijoista. Hän oli rohkea, määrätietoinen ja innovatiivinen taidemaalari. Schjerfbeckin töistä maksetaan nykyisin suuria summia. Heinäkuun 10. päivä vietetään Helene Schjerfbeckin ja Suomen kuvataiteen päivää."

https://areena.yle.fi/1-50211585?fbclid=IwAR34jXPCy_u6EedfZFVUbprafUNx_ritF1gPHBUDa96fD0Dko-_JHhfYuo4


Tänään on erinomaisen hyvä päivä käydä taidemuseossa!
(Huom! Näitä Vaasassa olevia Schjerfbeckin teoksia ei nyt ole esillä, ainakaan montaa. Mitä on tänä kesänä mahdollista nähdä, sitä voi kysyä museon infosta).


Suosittelen tutustumaan myös tähän yllä mainitsemaani kirjaan, sitä on myynnissä ainakin Pohjanmaan museossa.



Kirjan kansikuva


Tasan kaksi vuotta sitten tein blogikirjoituksen samasta aiheesta, Schjerfbeckistä ja kuvataiteen päivästä. Katso lisää tietoja Vaasassa olevista Schjerfbeckin 20 teoksesta.  



Mukavaa kuvataiteen päivää kaikille!

Aimo




maanantai 8. heinäkuuta 2019

Tärkeä nosto: Satamatie


Kuva: AN 8.7.2019. Vuonna 2013 upeaan kuntoon laitettu Vaskiluodon silta on osa Sinistä Tietä, Eurooppatie E 12 tieyhteyttä. Valtaväylä Vaasasta länteen, satamaan ja laivalla Uumajaan ja sieltä maailmalle.

http://sininentie.fi/


Vaasan satamatielle, keskusta-alueen ”ohitustielle”, on suuri tarve

Vaasan satamasta tarvitaan tieyhteys Vaasasta etelään ja pohjoiseen meneville valtaväylille, uusi tie, joka ohjaa etenkin raskaanliikenteen ja vaarallisten aineiden kuljetukset pois Vaasan keskustasta.

Vaskiluodon osayleiskaavaluonnoksen käsittelyn nyt alkaessa tämä on ehdottomasti tärkeimpiä asioita, josta Vaasassa pitää nyt keskustella kaikkien tahojen kesken. Päättäjät, virkamiehet, kansalaiset, erilaiset intressitahot, nyt on tärkein hetki kaikkien tuoda esille näkemyksiään, ja antaa oma panoksensa asioiden eteenpäin saamiseksi.

Satamatien toteuttamisen nosti hienosti esille myös eilinen Pohjalainen. (7.7.2019, Mikko Kallionpään pääkirjoitus: Satamatien toteuttamiseen täytyy nyt saada vauhtia)

Lainaus

” Suuri ja väistämätön muutos on kuitenkin jo ovella. Wärtsilän uusi tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskus aloittaa toimintansa noin puolentoista vuoden kuluttua. Se mullistaa elämän saarella, jossa on tällä hetkellä vain muutama sata asukasta. 

Aika kuluu nopeasti. On yksi hujaus, kun Wärtsilä muuttaa Vaskiluotoon. 

Vuodesta 2014 lähtien vireillä ollut ely-keskuksen suunnittelema Vaasan satamatiehanke pitäisi saada nyt vikkelästi eteenpäin.Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltiin aikoinaan viittä eri vaihtoehtoa, joilla liikenne Vaasan satamaan saataisiin sujuvammaksi. 

Tuolloin ei ollut vielä mitään hajua Wärtsilän muuttoaikeista eikä myöskään Vaasan ja Mustasaaren yhteisestä akkutehtaalle tarjottavasta alueesta lentokentän läheisyydessä. 

Tilanne on siis muuttunut merkittävästi noista ajoista. Arviot liikennemääristä ovat moninkertaistuneet, joten satamatielle on huutava tarve. Mitä pitempään hankkeen toteuttamista lykätään, sitä pahemmin Vaasan keskusta ruuhkautuu raskaan liikenteen kuljetuksista lähivuosina. 

Kaikkien Satamatien suunnitteluun kuuluvien osapuolten tulisi mahdollisimman pian valita, mikä vaihtoehdoista on toteuttamiskelpoisin ja koko seudun kannalta järkevin.”

Lainaus päättyy


Perehdytään huolella 

Esillä parhaillaan (heinä-elokuussa 2019) olevasta Vaskiluodon osayleiskaava luonnoksesta kannatta lukea ainakin tämä selvitys: Vaskiluodon liikenneselvitys/SITOWISE 2018, TIIVISTELMÄ

Jos intoa asioihin perehtymiseen löytyy, niin suosittelen käymään läpi kaikki muutkin. Selvityksiä on tehty ainakin näistä aiheista:

- asuntorakentamisen mahdollisuudet Vaskiluodossa
- seveso-selvitys
- luontoselvitys
- kevyen liikenteen yhteystarveselvitys
- kulttuurihistoriallinen selvitys
- liikenneselvitys 
- asukaskyselyn tulokset
- hulevesiselvitys

Klikkaa siis itsesi kaupungin kaavoituksen sivuille, varaa aikaa ja ota asioista selvää.

Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilla viimeistään selviää, että kaupunkisuunnittelu on pitkäjänteistä työtä, jolla pyritään turvaamaan kaupungin ja sen asukkaiden paras mahdollinen tulevaisuus.

https://www.vaasa.fi/vaskiluodon-osayleiskaava-2040


Muutama oma henk.koht. kommentti liikenneselvityksen tiivistelmään
 (Asukasyhdistys VKA ry – ICV rf ottanee kantaa 30.8. mennessä)

Lainaukset liikenneselvityksen tiivistelmästä ”vinoon kirjoitettua tekstiä”.
Kommentointi AN.

”Vaskiluodon liikenneselvitys laadittiin taustaselvityksenä Vaasan Vaskiluodon kaupunginosan osayleiskaavatyötä varten. Selvityksen lähtökohtina on Vaskiluodon kehittäminen teollisen tuotannon, satamatoimintojen, energiahuollon sekä asumisen alueeksi. Alueen työpaikkamäärät kasvavat nykyisestä 650 paikasta 3700 työpaikkaan vuoteen 2040 mennessä. Asukasmäärät kasvavat nykyisestä 350 asukkaasta 3100 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Sokerin asuinalue saaren luoteisosassa laajenee, kuten myös Niemen alue, jos nykyinen leirintäalue siirtyy saaren pohjoisosasta muualle. Eteläosaan Sundomin maantien molemmille puolille on suunniteltu asuin‐ ja työpaikka‐alue Landia.” 

AN: Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf, on koko 25 vuotisen olemassaolonsa ajan halunnut pitää esillä näkökantaa, että Vaskiluoto on edellä lueteltujen toimien: teollisen tuotannon, satamatoimintojen, energiahuollon, asumisen lisäksi myös lähivirkistysalue ja vapaa-ajan harrastusten alue kaupungin ydinkeskustassa asuville, ja laajemminkin koko Vaasan asukkaille.

- purjehdus- ja moottoriveneseurat, muut urheiluun ja liikuntaan liittyvät toiminnat huomioitava
- Vaskiluodon metsä, luonto alueiden monet hyötykäyttö- ja virkistysmahdollisuudet pitää säilyttää
- Vaskiluodossa on sen ainutlaatuisen historian ja monimuotoisen lajistonsa vuoksi rakennussuojelullisia ja luonnonsuojelullisia arvoja, jotka tulee jatkossakin huomioida


”Satamat kehittyvät ja niiden tavoitteena on lisätä laivojen matkustusliikennettä sekä meritse tapahtuvaa tavaraliikennettä. Junaliikenne on ollut vähäistä, mutta sen käyttömahdollisuudet halutaan turvata myös jatkossa eli rataolosuhteet halutaan pitää nykyisellään tai parantaa niitä. Teollisuuden suurin muutos on Wärtsilän siirtyminen keskustan alueelta Vaskiluotoon. Alkuun 1300 työpaikan tulo Vaskiluotoon tuo haasteen liikennejärjestelyille ja liikenteen toimivuudelle. Myöhemmin varaudutaan myös muiden alihankinta‐ ja teollisuustoimintojen laajentumiseen Vaskiluodossa. Myös muulle teollisuudelle ja liiketoiminnalle varataan lisäpaikkoja Vaskiluotoon.” 

AN: Sataman edelleen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää Vaasalle nyt ja tulevaisuudessa. Nykyinen junaraideyhteys on välttämätön monestakin syystä. Nykyisen satamaradan sähköistys, ja mahdollinen uusiratayhteys, ”Vaasan silmukka” eli radan jatkaminen satamasta Sundomin kautta lentokentälle ja logistiikkakeskukseen, ja sitä kautta maailmalle, on toivottavasti vielä joskus totta.


”Maankäytön muutosten seurauksena saaren liikennejärjestelmää on syytä kehittää autoliikenteen sujuvuuden lisäksi jalankulkua ja pyöräilyä suosivaksi niin, että kevyen liikenteen reitit keskustan suuntaan saadaan suoriksi, laadukkaiksi ja turvallisiksi. Vaskiluoto sijaitsee 2‐3 kilometrin etäisyydellä keskustasta, joten työmatkaliikenteestä halutaan suuren osan kulkevan jalan ja pyörällä. Linja‐autoliikenteen reittejä muutetaan kulkemaan asuin‐ ja työpaikka‐alueiden kautta ja mahdollisuuksien mukaan otetaan nykyinen rata tavaraliikenteen lisäksi henkilöliikenteen käyttöön. Palosaaressa on paljon asukkaita, jotka työskentelevät Wärtsilällä ja muilla Vaskiluodon työpaikoilla. Heitä varten on pyrkimys rakentaa kevyen liikenteen kulkuyhteys Palosaaresta Niemen alueelle, mikä lisää pyöräilyliikennettä autoliikenteen sijaan ja palvelee myös vapaa‐ajan liikkumista.” 

AN: Kaikki keinot henkilöautoilun ja raskaan liikenteen vähentämiseksi Vaskiluodon ja Vaasan keskustan välillä ovat tervetulleita. Palosaarelta Pikisaaresta meren yli ideoitu kevyenliikenteen kulkuyhteys tuntuu hankkeelta, jota takuuvarmasti tullaan vastustamaan. Ainakin siihen asti, kunnes maankohoaminen tekee veneilyn mahdottomaksi Vaasan edustalla.


 ”Autoliikenteen sujuvuuden parantamiseksi tehdään Reininkadulta Moottorikadulle uusi yhteys, Ruorikatu. Sahakadun korvaavalle uudelle Ruorikadulle tehdään turvallinen, puolipuomein ja liikennevaloin varustettu radan tasoristeys. Ruorikatu liitetään Moottorikatuun kiertoliittymällä. Niemeläntien ja Ruorikadun liittymät jakavat saaren liikenteen kahteen Moottorikadun liittymään, jolloin liittymien toimivuus voidaan varmistaa. Läntiselle teollisuus‐ ja logistiikka‐alueelle, nykyisen energialaitoksen itäpuolelle, tehdään uusi katuyhteys (Frilundintien jatke), koska Teollisuuskatu on suunniteltu katkaistavaksi välillä Reininkatu ‐ Kaarlentie uuden teollisuusalueen vuoksi. Kylpylä‐alueen (Landia) asuin‐ ja työpaikka‐alueen kasvaessa siirretään Moottorikatu radan viereen, jolloin saadaan yhtenäinen, rakenteellisesti melulta suojattu asuinalue lähipalveluineen lähelle keskustaa. Leirintäalueen poistuttua Niemen alueen katuverkko uusitaan uusien maankäyttömuotojen perusteella. Samoin Sokerin alueelle tulevien asuintojen tarpeeseen tehdään ajoyhteydet tonteille, ilman suurempia verkollisia muutoksia.” 

AN: Autoliikenteen on tulevaisuudessa sujuttava erinomaisesti Vaasan suuntaan, Vaasanpuistikolle päin, mutta vielä tärkeämpi suunta on Sundomin kautta Vikbyhyn ja sieltä etelän ja pohjoisen pääteille toivon mukaan joskus vielä rakennettava Vaasan satamatieyhteys. Leirintäalueen siirto jonnekin muualle vain siksi, että ko. alueelle saadaan merellinen asuntoalue, on väärä ratkaisu. Nykyiselle leirintäalueelle on luotava toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Uusille asuntoalueille Vaskiluodossa / Sundomissa / muualla Vaasassa löytyy kyllä muita vaihtoehtoja aivan riittävästi. Leirintäaluetta on kyllä mahdollista myös kehittää. Alueella voisi hyvinkin olla muutakin kuin vain matkailijoille tarkoitettuja palveluja, ts. ympärivuotista toimintaa, josta kaikki, niin vaasalaiset kuin turistitkin, voisivat nauttia.


”Vaskiluodon katuverkon liittymien toimivuuden varmistamiseksi Moottorikatu/Sininen tie‐liittymä ja Ruori‐katu/Reininkatu‐liittymiä suositellaan kehitettäväksi valo‐ohjattuina liittyminä ja Moottorikatu/Ruorikatu‐ liittymää kiertoliittymänä. Liittymätyyppien muutokset ja esitetyt uudet kaistajärjestelyt huomioiden Vaskiluodon katuverkon liikenne on sujuvaa myös vuoden 2040 ennustetilanteessa.” 

AN: Kokonaisuutta nyt suunniteltaessa on pidettävä mielessä aluevaraukset mahdollisille Vaasan satamatie- ja raidelinjaukselle Sundomin suuntaan.


”Liikennemäärien lisääntyessä Vaskiluodosta keskustan suuntaan parannetaan pienin toimenpitein Vaasanpuistikon ja Koulukadun liittymän välityskykyä. Liittymä on nykytilanteessa kapasiteettinsa äärirajoilla. Liittymän kuormitus tulee kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa, koska lähes kaikki Vaskiluodon ja Sundomin Vaasan keskustaan ja sen ohitse suuntautuva liikenne kulkee sen läpi. Muuttamalla Koulukadun Vaskiluodon pysäköintikaistoja ajokaistoiksi ja liittymän valo‐ohjelmaa muuttamalla liittymä voidaan saada toimimaan myös vuoden 2025 ennustetilanteessa. Vuoden 2040 ennustetilanteessa liittymä on ylikuormittunut myös näiden toimenpiteiden kanssa, mikäli keskustatunnelia ei ole toteutettu.” 

AN: Vaasan satamatie siis oikeasti tarvitaan. Kyllä! Tämän valtion tiehankkeen eteenpäin viemiseksi on Vaasan kaupungin virkamiesten, poliittisten päättäjien, järjestöjen ja yhdistysten tehtävä kaikki voitava asian eteenpäin menon nopeuttamiseksi.


”Vaskiluodon saavutettavuus vuoden 2040 tavoiteverkolla on ajoneuvoliikenteen osalta pääosin hyvä. Ruuhka‐aikoina saavutettavauus Vaasan keskustaan huononee hieman ilman keskustatunnelin rakentamista. Frilundintien jatke Reininkadulle ja Sahakadun korvaava Ruorikatu parantavat Vaskiluodon saavutettavuutta. Kävelyn ja pyöräilyn osalta Vaskiluodon saavutettavuus paranee huomattavasti pyöräilyn pääverkon kehittämisen myötä. Joukkoliikenteeseen esitetyt reittimuutokset parantavat sen palvelutasoa ja myös Vaskiluodon saavutettavuutta.”

AN: Mikään yksittäinen ratkaisu ei riitä. Tarvitaan tekoaja niin yksityisautoilun, henkilöautojen, raskaanliikenteen, joukkoliikenteen kuin myös kevyenliikenteen ts. pyöräilyn ja jalankulkureittien parantamista.


”Liikenneturvallisuuden suhteen liikenneverkon jäsentely, katuverkon nopeusrajoituksen madaltaminen 30‐40 km/h:iin ja pyöräilyreittien selkeyttäminen pienentävät liikenneturvallisuusriskiä, vaikka liikennemäärät kasvavat.” 

AN: Nopeusrajoitukset ja liikennevalot ovat tarpeellisia. Vaskiluodon silta on saatu toimivaksi, mutta se on monien autoilijoiden mielestä ”moottoritietä”, Vaasanpuistikolta alkava Vaasan ohitustie. Tuleva Toriparkin laajennus Vaasanpuistikon alle sisäänajoramppeineen tulee myös entisestään vaikeuttamaan Rantakadun ja Koulukadun risteyksiä Vaasanpuistikolla. Yksi liian vähälle huomiolle jäänyt asia on alueen piha-alueiden ”motittuminen”, ts. niiden pihaparkeista on toisinaan kovin vaikeaa, lähes mahdotonta, päästä ajamaan ulos pihasta muun liikenteen sekaan kadulle.


”Lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvat melu‐ ja tärinähaitat ovat maltilliset tai rakenteellisilla keinoilla minimoitavissa. Moottorikadun nopeusrajoituksen lasku nopeudesta 50 km/h nopeuteen 40 km/h kompensoi lähes täysin liikennemäärien kasvusta aiheutuvan melun kasvun. Muilla kaduilla meluhaitat ovat pieniä alhaisista nopeuksista ja pienistä liikennemääristä johtuen.”

AN: Melu-, tärinä- ja ilmanlaatuongelmat ovat todellisia, ja tilanteen huononemista ei pidä hyväksyä. Asia on otettava vakavasti, ja ratkaisukeinoja on etsittävä yhdessä alueen asukkaiden kanssa sekä Vaskiluodossa että Vaasan keskustassa!


”Liikenteestä aiheutuva tärinäriskialueen leveys, Vaskiluodon kallio‐, moreeni‐ ja savimaaperällä, on radan vaikutusalueella 15‐60 metriä. Autoliikenne ei aiheuta Vaskiluodossa merkittäviä tärinävaikutuksia.”

AN: Edellä mainittujen melu-, tärinä-, ilmanlaatuongelmien lisäksi on syytä todeta, että kaiken kaikkiaan myös monenlainen vaarallisten aineiden kuljettaminen Vaskiluodon ja Vaasan keskustan läpi tulee jatkossa mitä todennäköisemmin kasvamaan huomattavasti. Raskaan liikenteen läpiajo Vaasan Kauppatorin laidalla on jollain aika välillä kyettävä lopettamaan tai ainakin minimoitava, jotta Vaasan ydinkeskustan kehittäminen kaupungin elinvoimaisena ja ihmisten toimintaympäristönä voidaan viedä eteenpäin.

”Vaskiluotoon esitetty maankäytön muutos aiheuttaa liikenteen kasvua, mutta esitetyt toimenpiteet mahdollistavat hyvällä jatkosuunnittelulla toimintojen lisääntymisen Vaskiluodossa ilman suurempia haittoja liikkumiseen, ihmisille tai ympäristölle.” 

AN: Tavoite on haasteellinen. Onnistumiseen on syytä uskoa, ja toivoa osaavien suunnittelijoiden ja myös asioista päättävien olevan tosissaan ratkaisemassa näitä ongelmia.


Yhteenvetona totean

Vaskiluodon tulevat muutokset vaikuttavat toki itse Vaskiluotoon, mutta erittäin suuressa määrin myös Vaasan keskusta-alueeseen. Tästä syystä nyt tehtäviä ratkaisuja on kyettävä näkemään käsittelyssä olevaa kaava-aluetta laajempana kokonaisuutena. Vaasan satamatie asia on ollut vireillä jo yli 10 vuotta. Onko nyt vihdoin mahdollista päästä eteenpäin?

Vaasalla on hyvät edellytykset ottaa seuraava suuri harppaus eteenpäin. On hyvin tärkeää, että Vaasan keskustan osayleiskaavan, ja Vaskiluodon osayleiskaavan käsittelyissä kyetään nyt toimimaan päättäväisesti korkealla osaamisen tasolla, tyytymättä huonoihin ratkaisuihin.

Tämä onnistunee parhaiten yhteistyöhön luottaen, ts. uskoen päättäjien, virkamiesten ja laajaan asianosallisten, eri intressiryhmien vastuunkantoon. Pitkäjänteinen, demokraattinen asioiden eteenpäin vieminen on paras onnistumisen tae, myös meillä Vaasassa.

Aimo Nyberg
varapuheenjohtaja
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – ICV rf


keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Askoa kiittäen

In memoriam

Asko Halme, 17.1.1931 – 29.6.2019

Asukasyhdistyksemme perustajajäsen, hallituksemme jäsen Asko Halme nukkui pois rauhallisesti 29.6.2019 seitsemän viikkoa kestäneen sairaalajakson jälkeen.

Äitienpäivänä Pingviinein saunalla saatu sairauskohtauus vei miehen suorilta jaloilta. Toipuminen kohtauksen jälkeen osoittautui mahdottomaksi.

Suru on suuri Askon läheisten joukossa, hyvinkin suuren hänet eri yhteyksistä tunteneiden vaasalaisten ja muualla asuvien lähisukulaisten keskuudessa.

On aika ottaa osaa suruun, muistella ja kiittää Askoa.

Minulla oli ilo tehdä yhteistyötä Askon kanssa vuosikymmeniä. Tutustuin Askoon alun perin hänen vaimonsa, Railin kautta. Raili oli kollegani, kokenut kuvisopettaja ja taiteilija, jolta nuori Vaasaan tullut ope sai paljon kaikenlaista apua.

Toimiessani Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pj:nä vuodet 2009 – 2018 sain valtavasti kokemuksellista ja etenkin arkkitehtuuriin ja kaupunkikuvaan liittyvää tietoa Askolta, olihan hän ollut pitkään Vaasan kaupunginarkkitehtina. Askoa kertoi useasti, että häntä harmittaa kovasti se, ettei hänen jälkeensä ole tätä virkaa enää täytetty.

Askolla oli aina selkeät käsitykset, mielipiteet asiasta kuin asiasta. Vahvoille näkökannoille löytyi myös hyviä perusteluja.

Asko toteutti eläkevuosinaan myös taiteellista puoltaan, tekemällä metalliveistoksia aivan viime vuosiin asti. Pienoisveistoksia syntyi Vaasa Opiston kursseilla, ohjaajana oli ainakin Marko Rautakoski.

Askon veistosideoita on myös toteutettu suurikokoisina veistoksina sekä Vaasassa että muutama muuallakin. Vöyrin srk:n tilaama teos herätti aikamoista keskustelua, - eivätkä Vaasassakaan olevat corten-teräksestä tehdyt veistokset ole välttyneet osittain asiattomaltakin kritiikiltä.

Askon teosten ruskea väri, on teoksiin kuuluvaa, materiaalille ominaista patinaa. ”Säänkestävä teräs eli corten-teräs on kuparilla, kromilla, nikkelillä ja fosforilla niukasti seostettu teräslaatu, jonka pinnalle muodostuu ulkoilmassa hapen ja kosteuden vaikutuksesta oksidikerros. Pintaan muodostuva tiivis oksidikerros estää korroosion jatkumisen syvemmälle.”

Valokuvaaminen, sekä yläilmoista purjelentokoneesta, että maankamaralla kuului Askon harrastuksiin. Hän oli myös luonnon ystävä, monessakin mielessä. Ei vähiten oman kuntoilun ja luonnon hyvää tekevien vaikutusten vuoksi. Vaskiluodossa Asko viihtyi erityisen hyvin. Häntä voidaan kiittää eritoten Vaskiluodon metsän tinkimättömänä puolustajana.

Askon arkkitehtuuriin ja veistostuotantoon voi tutustua myös netissä. Vaasassa voi niitä käydä katsomassa paikanpäälläkin, sekä rakennuksia että niiden yhteyteen kuuluvia veistoksia. Paitsi yhtä veistosta, Teknisen virastotalon sisäpihan teos, seinään alun perin kiinnitettynä ollut Härveli, on ollut rakennuksen katolla kunnostustöiden ajan jo useamman vuoden.

Asko oli mukana muutamalla patsaiden kuvausreissulla, mm. Vähässäkyrössä viime vuoden toukokuussa, ja tietenkin myös niillä reissuilla, kun teimme kuvauksia hänen omien veistostensa esittelyjä varten Rojeti X= hankkeen puitteissa. Näillä ”keikoilla” minulla oli ilo kokea yhdessä Askon kanssa niitä tuntemuksia, joita hänellä on ollut hänen omantyylisiin, konstruktiivisiin veistoksiinsa ja omintakeiseen arkkitehtuuriinsa liittyviä ratkaisuja tehdessään.

Katso video ja kuvia Asko Halmeen arkkitehtuurista ja metalliveistoksista
 
http://www.askohalme.com/


Vaasassa on useita Asko Halmeen veistoksia

Katso suorat linkit tässä Vaasa ennen ja nyt blogissa esiteltyihin teoksiin (julkaistu teosten ”synttäripäivinä”)

LENTO (7.5.) 
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/lento-7-toukokuuta-1992.html

HÄRVELI (30.5) 
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/harveli-30-toukokuuta-1985.html

PYSTYKIERRE (25.9) 
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/pystykierre-25-syyskuuta-1997.html

SAILING CITY (30.9) 
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/sailing-city-30-syyskuuta-2006.html

TIEDON PORTAAT (3.10)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/10/tiedon-portaat-3-lokakuuta-2000.html

MEANDER (12.12)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/meander.html




Kuvat: AN, 3.9.2017 olimme Asko Halmeen kanssa yhteisellä patsas- ja arkkitehtuurikuvausretkellä, tässä Pystykierre-teoksen luona.


Kiitos Asko, pysyt mielissämme,

muistoasi kunnioittaen,

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf


Varapuheenjohtaja Aimo Nyberg


perjantai 28. kesäkuuta 2019

Vaskiluodon osayleiskaavaluonnos nähtävillä

Tätä onkin jo odotettu!

Heti Wärtsilän Smart Technology Hub vaiheen edettyä onnellisesti maaliin, on nyt koko Vaskiluodon kaavoituksessa mahdollista edetä.

Katso missä mennään, kesällä 2019. Materiaalia Vaskiluodosta on nyt luettavissa sellaiset määrät, että muuta kesälukemista voi joutua karsimaan. Jos nimittäin tämä asia kiinnostaa.

Varsinaiset kaavaliitteet ovat perusteelliset, hyvin tehdyt, ja osoittavat kaupunkimme virkamiesten tekevän erinomaista työtä. Selvitykset näyttäisivät olevan pääosin konsulttifirmojen tekemiä tai opinnäytetöitä, näidenkin aineistojen tutustumiseen pitää varata aikaa melkoisesti!

Selvityksiä on tehty ainakin näistä aiheista:

- asuntorakentamisen mahdollisuudet Vaskiluodossa
- seveso-selvitys
- luontoselvitys
- kevyen liikenteen yhteystarveselvitys
- kulttuurihistoriallinen selvitys
- liikenneselvitys
- asukaskyselyn tulokset
- hulevesiselvitys

Lue Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilta
 
https://www.vaasa.fi/vaskiluodon-osayleiskaava-2040

Lainaus

Osayleiskaavaluonnos on nähtävillä 1.7. –30.8.2019 Teknisessä virastossa, Kirkkopuistikko 26 A, 2. kerros, sekä Vaasan kaupungin kotisivuilla: https://www.vaasa.fi/vaskiluodon-osayleiskaava-2040. Pyydämme lausuntoanne kaavaluonnoksesta 30.8.2019 mennessä osoitteeseen Kaavoitus, PL 2, 65101 VAASA, tilapäiseen käyntiosoitteeseen Vaasanpuistikko 17 (6. kerros) tai sähköpostina: kaavoitus@vaasa.fi.

Luonnosvaiheen yleisötilaisuus järjestetään maanantaina 19.8.2019 klo 18–20 pääkirjaston Draama-salissa (osoite Kirjastonkatu 13). Tervetuloa!

Lainaus päättyy

Oma keskikaupungin asukasyhdistyksemme, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa rf. on asianosallinen, eli olemme antaneet lausuntoja, esittäneet mielipiteitä Vaskiluodosta kokonaisuutena (yleiskaava vaiheessa, ja nyt osayleiskaavaan liittyen) ja myös mm. satama-alueen kehittämisestä, ja viimeksi Wärtsilän asemakaavasta ak1091: Smart Technology Hub.

Lukemalla tämän nyt nähtävillä olevan osayleiskaavan LIITTEET: lausunnot ja mielipiteet, saa erinomaisen kokonaiskuvan millaisia näkökulmia asioista on esitetty. Mukana joukossa on siis myös yhdistyksemme mielipide.

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf, on koko 25 vuotisen olemassaolonsa ajan halunnut pitää esillä näkökantaa, että Vaskiluoto on teollisen tuotannon, satamatoimintojen, energiahuollon, asumisen lisäksi myös lähivirkistysalue ja vapaa-ajan harrastusten alue kaupungin ydinkeskustassa asuville, ja laajemminkin koko Vaasan asukkaille.

- purjehdus- ja moottoriveneseurat, muut urheiluun ja liikuntaan liittyvät toiminnat huomioitava
- Vaskiluodon metsä, luonto alueiden monet hyötykäyttö- ja virkistysmahdollisuudet pitää säilyttää
- Vaskiluodossa on sen ainutlaatuisen historian ja monimuotoisen lajistonsa vuoksi rakennussuojelullisia ja luonnonsuojelullisia arvoja, jotka tulee jatkossakin huomioida

Vaskiluodon tulevat muutokset vaikuttavat toki nimenomaan Vaskiluotoon, mutta erittäin suuressa määrin myös Vaasan keskusta-alueeseen. Tästä syystä nyt tehtäviä ratkaisuja on kyettävä näkemään käsittelyssä olevaa kaava-aluetta laajempana kokonaisuutena.

Kysymysmerkeistä suurin liittyy liikenneratkaisuihin, kyse on siis Vaskiluodon kasvun vaikutuksista Vaasan ydinkeskustaan, kaupungin läpiajoliikenteeseen.

Toinen, muttei vähäinen huolen aihe liittyy Vaskiluodon säilymisestä virkistys- ja vapaa-ajan alueena.

Vaasan satamatie asia on ollut vireillä jo yli 10 vuotta. Mainitaan tämäkin tässä, muistutuksena poliittisille päättäjille, vaikka isot tieasiat ovat valtion hankkeita, eivätkä suoranaisesti kuulu Vaskiluodon osayleiskaavassa ratkottaviin asioihin.

Ei ole vaikeaa ennakoida millaisia teemoja nousee keskusteluun, kun tämä Vaskiluodon osayleiskaavaluonnoksen käsittely nyt pääsee vauhtiin. Eli ”ikuisuuskysymyksiä”, jotka olivat huomion kohteena siis jo nyt lainvoiman saaneen yleiskaavan vuosia kestäneessä prosessissa, ei voitane sivuttaa nytkään.

- nykyisen leirintäalueen mahdollinen siirto jonnekin muualle, tilalle tehtäisiin asuntoja
- Niemeläntien länsipuolelle, yleiskaavaan merkitylle virkistysalueelle (V), on suunnitelmissa taas kerrostaloalue (vastoin korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä v. 2014)
- kevyenliikenteen yhteys Palosaaren Pikisaaresta Vaskiluotoon, eli nykyisten purjehdus- ja veneseurojen toiminnan merkittävä hankaloittaminen
- rakennus- ja luonnonsuojelun huomioiminen lakien edellyttämällä tavalla


Vaasalla on mielestäni hyvät edellytykset ottaa seuraava suuri harppaus eteenpäin. On hyvin tärkeää, että Vaasan keskustan osayleiskaavan, ja Vaskiluodon osayleiskaavan käsittelyissä kyetään nyt toimimaan päättäväisesti korkealla osaamisen tasolla, tyytymättä huonoihin ratkaisuihin.

Tämä onnistunee parhaiten yhteistyöhön luottaen, ts. uskoen päättäjien, virkamiesten ja laajaan asianosallisten, eri intressiryhmien vastuunkantoon. Pitkäjänteinen, demokraattinen asioiden eteenpäin vieminen on paras onnistumisen tae, - näin myös meillä Vaasassa.


Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

VKA ry käsittelee asiaa hallituksen kesän kokouksissa, ja virallinen mielipide tehdään elokuun loppuun mennessä.



Kuva: AN. 5.6.2019. Keskiviikkopurjehdus Vaskiluodossa lempeässä kesäsäässä.

Rojekti X = Päivitys 6/2019

Rojekti X = Päivitys 6/2019 

Kesäkuussa tämä patsas- ja muistomerkkihankkeemme sai julkisuutta, kun yhteistyössä Vaasan kaupungin Karttapalvelun kanssa saatiin julkaistua karttasovellus.

Tästä saimme lukea myös kaupungin nettisivuilla, ja paikallislehdetkin tekivät tästä tiedotteesta kirjoituksia. Erityisen hyvän jutun teki Vasabaladetin toimittaja Ida Erikson. (Vasabladet 9.6.2019)

Lainaus kaupungin tiedotteesta

”Karttasovellus paikantaa Vaasan muistomerkit ja patsaat kartalle. Sovellus tarjoaa käyttäjälle lisätietoa muistomerkeistä ja valmiiden reittien avulla käyttäjä voi tutustua eri kaupunginosissa sijaitseviin kohteisiin. Sovellus on toteutettu yhteistyössä kantakaupungin asukasyhdistyksen varapuheenjohtajan Aimo Nybergin kanssa, jonka blogi-teksteihin sovelluksen tiedot perustuvat.” 

”Sovelluksessa on yhteensä jo noin 150 patsasta ja muistomerkkiä, sekä seitsemän valmiiksi suunniteltua reittiä, joiden avulla voi tutustua eri kaupunginosien kohteisiin. Sovellukseen pääset tutustumaan osoitteessa: 
 
https://kartta.vaasa.fi/patsaat/

 ”Sovelluksesta saa lisätietoa muistomerkeistä ja niiden historiasta. Jokaisen muistomerkin tiedoista löytyy valokuva, nimi, julkistusajankohta, sijainti ja lyhyt esittelyteksti. Linkki ohjaa käyttäjän blogiin, josta löytyy suomeksi lisätietoa kohteesta, paikkatietoasiantuntija Eveliina Toivola kertoo.” 

Lainaus päättyy

Kesäkuun aikana valmiiksi saatiin viimeinen aluekokonaisuus, eli Vähänkyrön kohteet. Mukaan valikoitui tässä vaiheessa 12 erillistä kohdetta, 6 keskustassa ja 6 kauempana olevaa hienoa tutustumiskohdetta.

Myös nämä Vähänkyrön patsaat ja muistomerkit on tehty reitiksi, ja tämäkin on tulossa jollain aikataululla mukaan Vaasan kaupungin Karttasovellukseen.


Eikö tässä jo ala olla kaikki?

Ei. Ihan muutama muistomerkki on vielä työn alla.

Vanhan Vaasan hautausmaalla on nälkävuosista kertova kivi. Se on ollut tarkoitus kuvata jo aikaisemmin,  mutta jäi nyt viimeisten töiden joukkoon. Ko. kohde esitellään, kun tästä aiheesta löytyy riittävästi tietoja.

Ja toisena, josta myös tarvitaan lisämateriaalia, faktaa ja kuvia on tämä Söderfjärdenin pelloilla oleva kivipaasi. Se on Venäjän vallan ajoilta, vuodelta 1912. Maanmittausperuskivi on siis kyseessä. Näitä on käytetty kolmiomittauksissa, kun tehtiin Suomen peruskarttaa Venäjän vallan aikana.





Kuvat netistä:

Ylempi kuva: Vaasan kuvia 1900-luvulta fb-ryhmä / SB
Endpunkt (Sirpa Båsk) Maanmittausperuskivi. Toinen samanlainen löytyy Söderfjärdenin toisella puolella 5km:n päässä. Käytetään kolmiomittauksissa. Tästä peruslinjasta lähdettiin liikkeelle, kun tehtiin Suomen peruskartta Venäjän vallan aikana. Siis erittäin tärkeä kivi. Teksti kiven toisella puolella venäjäksi
Alempi kuva:  Kaj Sjöberg, Fotat i maj 2014. Vasa syns i horisonten



Rojekti X= hankkeen päivityslista 6/2019 löytyy täältä. 
Katso lopusta myös leikkimeilinen tunnistamistehtävä!
 
https://rojektixon.blogspot.com/

Rojektissamme on 28.6.2019 esiteltynä 155 vaasalaista julkista patsasta, muistomerkkiä, muistolaattaa.

Listaa päivitetään kuukausittain vuonna 2019. Pysy mukana!
Voit myös käydä tykkäämässä facebookissa tämän jo loppumetreillä olevan hankkeen sivustoa!
 
https://www.facebook.com/rojektixon/

Pidetään yhteyttä

Aimo Nyberg

Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com


Ps. Tämän Rojekti X=:n koontilistan julkaiseminen netissä kuukausittain päivittyvänä blogikirjoituksena on kaikkien asiasta kiinnostuneiden luettavissa. ja myös hyödynnettävissä ei kaupallisiin tarkoituksiin. Kunhan teksti- ja kuvalähteet mainitaan asiaan kuuluvalla tavalla.


NUORUUDENLÄHDE

Nuoruudenlähde, suihkulähde Vaasan keskussairaalan pääsisäänkäynnin edustalla. Paljastettu 29.8. 1986, VKS 30 v. juhlassa.

Sairaalan pääsisäänkäynnin edessä on tehty piha-alueen muutostöitä ja liikennejärjestelyjä, tämän takia Tea Helenelund-Suomisen kaksi veistosta olivat pois paikoiltaan parin vuoden ajan. Piha-alue on saatu valmiiksi kesäkuussa 2019, ja Nuoruudenlähde ja Luonnonpalvoja -veistokset ovat nyt entistä näyttävämmin esillä!







Kuvat 1-5: AN, 16.6.2019

Nuoruudenlähteen ympäristöä on saatu avarammaksi poistamalla puita, ja myös uusilla istutuksilla.


Muutama kuva vuoden 1986 elokuun lopulta





Kuvat: VKS:n arkisto. Teoksen paljastustilaisuus 29.8. 1986 VKS 30 v. juhlassa.


Lainaus Vaasan keskussairaalan Instagram sivuilta


https://imgbars.com/vasa_centralsjukhus

”Nu kan man igen njuta av konst och porlande vatten framför huvudingången. Den fontän som tillfälligt avlägsnades undan för byggarbetena har igen tagits i bruk. Fontänen och den flicka som badar i vattnet har varit en del av centralsjukhusets gatubild från och med år 1986, då den avtäcktes på sjukhusets 30-årsfest. Verket som skapats av Tea Helenelund-Suominen reflekterar, liksom verkets namn Ungdomskällan, ungdomlighet och livsglädje. Förhoppningsvis förmår den skänka det också till alla förbipasserande! 

Pääsisäänkäynnin edessä päästään taas nauttimaan taiteesta ja veden solinasta. Rakennustöiden vuoksi tilapäisesti paikaltaan poissa ollut suihkulähde on jälleen toiminnassa. Suihkulähde ja siinä kylpevä tyttö ovat kuuluneet keskussairaalan katukuvaan jo vuodesta 1986 lähtien, jolloin se paljastettiin sairaalan 30-vuotisjuhlissa. Teos on Tea Helenelund-Suomisen käsialaa ja se kuvastaa Nuoruuden lähde -nimensä mukaisesti nuoruutta ja elämäniloa. Toivottavasti se myös tuo sitä jokaiselle ohikulkijalleen!”

Lainaus päättyy

Wikipediasta löytyy toistaiseksi vain vähän tietoa Tea Helenelund-Suomisesta
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tea_Helenelund
 
Lainaus

Tea Helenelund 

Tea Regina Emilia Helenelund (18. helmikuuta 1917 Sulva – 17. joulukuuta 2010 Vaasa) oli suomalainen kuvanveistäjä. 

Tea Helenelund opiskeli Suomen taideakatemian koulussa vuosina 1944 – 1947. Hän debytoi Helsingissä vuonna 1952. 

Helenelund tunnetaan muun muassa lukuisista lapsiaiheisista pronssipatsaistaan, sekä julkisista veistoksistaan. Vaasassa niitä ovat mm. Kasarmintorin Lottapatsas (2005), Inkerinpuiston Liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki (1955) ja C.A. Setterbergin muistomerkki Kirkkopuistikolla (1996), Vaasan keskussairaalan etupihan teokset Nuoruudenlähde (1986) ja Luonnonpalvoja (1998). 
Hän on tehnyt sotamuistomerkit mm. Vöyrillä ja Raippaluodossa. 
Helenelund teki paljon lapsiaiheisia, pienikokoisia pronssipatsaita. Häneltä tunnetaan yli 300 maalausta tai veistosta. Helenelund toimi myös kuvaamataidonopettajana vuoteen 1973 saakka. Helenelundille myönnettiin Vaasan kaupungin kulttuuripalkinto vuonna 2007. 
Hän oli Kuvanveistäjäliiton varsinainen ja kunniajäsen, sekä Kuvataiteilijaseniorit ry:n kunniajäsen. 


 
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edvard_Helenelund

Vanhemmat: Edvard Helenelund oli varsinaiselta ammatiltaan maanviljelijä. Hänen puolisonsa oli Emilia Helenelund (o.s. Smeds), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1914. Kuvanveistäjä Tea Helenelund (s. 1917) on heidän tyttärensä. Isä oli poliitikko. Hänen puolueensa oli Ruotsalainen kansanpuolue. Hän toimi kansanedustajana kolmeen otteeseen, huhtikuusta 1919 huhtikuuhun 1924, syyskuusta 1927 heinäkuuhun 1929 ja lokakuusta 1930 huhtikuuhun 1945. Hänet valittiin eduskuntaan seitsemissä vaaleissa, 1919, 1922, 1927, 1930, 1933, 1936 ja 1939, Vaasan läänin eteläisestä vaalipiiristä 

Lainaus päättyy


Mistä lisätietoa?

Tea Helenelund – Suomisen taiteesta ja merkityksestä on tehty ainakin tämä Pro gradu tutkielma:

Skulptören Tea Helenelund-Suominen (1917-2010), en aktör på konstfältet i Vasa Pro gradu Sirén, Janna, författare. Åbo Akademi 2014.




Kuva AN

Tämä blogikirjoitus on osa Rojekti X= hanketta.

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Nuoruudenlähde, suora linkki fb-kohteen kommentointiin

TÄÄLLÄ

Rojekti X = sivusto
 
https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

LUONNONPALVOJA

Luonnonpalvoja – Naturdyrkaren -teos on paljastettu taiteilija Tea Helenelund-Suomisen ollessa läsnä Vaasan sairaanhoitopiirin lautakunnan kokouksen yhteydessä 16.12. 1998.

Lainaus

VKS:n kokouspöytäkirjasta 19.11.1998, sivu 10 

”Tammikuussa 1997 Tea Helenelund-Suomisen pitäessä päätösnäyttelynsä Pohjanmaan museossa varattiin Vaasan keskussairaalalle pronssinen patsas sijoitettavaksi sopivaan paikkaan keskussairaalan laajennuksen ja liikennesuunnittelun valmistuttua. Samassa yhteydessä Tea Helenelund-Suominen lahjoitti kaksi kipsipatsasta keskussairaalalle, joista yksi on esillä pääaulassamme. Nyt ajankohtaisen pronssisen patsaan nimi on Luonnon palvoja ja se esittää nuorta tyttöä, joka kumartaa korva maata vasten kuunnellakseen kuinko ruoho itää. 

Olemme taiteilijan kanssa etsineet sopivaa paikkaa pronssiveistokselle, kun lautakunnan 18.6.1997 hyväksymä pysäköinti- ja liikennesuunnitelma ollaan lopultakin toteuttamassa. Mielestämme patsas sopisi liikennejakajaan, joka on rakennettu pääsisäänkäynnin eteen. Patsas sijoitettaisiin kasvot pääsisäänkäyntiä kohti. Sijainti on keskeinen ja patsaan matala profiili sopii ympäristöön. Tea Helenlund-Suominen on itse toivonut, että patsas sijoitettaisiin kivelle. 

Tällöin olisi Vaasan keskussairaalan sisäänkäynnin ja aulan läheisyydessä kolme Tea Helenelund -Suomisen tyttöveistosta, mitkä yhdessä yksinkertaisella tavalla yhdistäisivät toimintapäämääristämme hoidon ja huolenpidon. Ensimmäinen tyttö edustaa leikkiä ja tulevaisuudenuskoa, toinen tyttö uteliaisuutta ja totuuden etsimistä sekä kolmas tyttö vastaa hoidosta ja huolenpidosta.”

Lainaus päättyy




Kuvat: VKS:n arkisto. Teoksen vihkiäisseremonia.


Kuvia Luonnonpalvojasta tänään, kesäkuussa 2019

Sairaalan pääsisäänkäynnin edessä on tehty piha-alueen muutostöitä ja liikennejärjestelyjä, tämän takia Tea Helenelund-Suomisen kaksi veistosta olivat pois paikoiltaan parin vuoden ajan. Piha-alue on saatu valmiiksi kesäkuussa 2019, ja Nuoruudenlähde ja Luonnonpalvoja -veistokset ovat nyt entistä näyttävämmin esillä.



 

Kuvat: AN

Lue myös blogikirjoitus Nuoruudenlähde. Teos on myös Tea Helenlund-Suomisen tekemä, ja tämän Luonnonpalvoja teoksen pariteos. Molemmat siis näyttävästi esillä Vaasan Keskussairaalan etupihan liikenneympyrässä, puistoistutusten keskellä.

osoite


Kuva AN

Tämä blogikirjoitus on osa Rojekti X= hanketta.

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Luonnonpalvoja, suora linkki fb-kohteen kommentointiin

TÄÄLLÄ

Rojekti X = sivusto

https://www.facebook.com/rojektixon/


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

torstai 20. kesäkuuta 2019

Kahville Vähänkyrön Kirkonmäelle!

Lähellä, mutta liian harvalle vaasalaiselle tuttu kohde.

Nyt on hyvä syy kotiseutumatkailulle, ja ajaa 30 km Vaasasta itään päin, Vähänkyrön keskustaan.

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/uutinen/vahankyron-kirkonmaelle-kahvila-ja-museo


Vähänkyrön Kirkonmäelle kahvila ja museo

Vähänkyrön Kirkonmäki on arvokasta kulttuurimaisemaa, jonne on juuri avautunut uusi kahvila vanhaan Kanttorilaan. Myös Pläkkyrimuseo muuttaa samaan pihapiiriin vahvistaen Kirkonmäen kulttuurikeskittymää. 

Vähänkyrön läpi virtaava Kyrönjoki on yksi suomen 27 kansallismaisemasta, ja Vähästäkyröstä löytyy myös kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuurimaisema, Merikaarto ja Kirkonmäki. 

Kirkonmäellä on useita vanhoja rakennuksia, joita on kunnostettu uusiin käyttötarkoituksiin. Savilahti-talon pihapiirissä oleva vanha Kanttorila otettiin jälleen käyttöön, kun Cafe Kanttorila avasi tiloissa ovensa kesäkuun alussa. 

─ Noin 200 vuotias Kanttorila on nyt saanut uuden elämän, ja toimii kahvilana upeasti. Historiallinen miljöö on ihastuttanut vierailijoita, kertoo Vaasan kaupungin aluepalvelupäällikkö Suvi Aho. 

Myös Pläkkyrimuseo muuttaa samaan pihapiiriin syksyllä. Vähänkyrön pläkkyriperinne ulottuu aina
1700-luvulle asti, ja museossa kävijä pääsee näkemään, miten ja millaisilla työkaluilla peltiesineitä, kuten fyrry-lelua tehdään. 

─ Vähässäkyrössä ihastuttavat paitsi kulttuurimaisema, myös käsityöperinteet ja paikalliset maut, joista myös kahvilassa pääsee nauttimaan, Aho kuvailee. 


Lainaus päättyy


Vähänkyrön patsas- ja muistomerkkireitit valmiina! 

Rojekti X= hanke, eli Vaasan julkisten patsaiden, muistomerkkien ja muistolaattojen kartoitus ja esittely on vihdoin edennyt niin pitkälle, että Vähäkyrö on nyt saatu mukaan arvoisellaan tavalla.

Vähäkyrö 1

Kuusi kohdetta on Vähänkyrön keskustassa: Nuijasodan muistomerkki, Vähänkyrön sankarihaudat, Napuen taistelun muistomerkki, Kaavontönkkä, Uhrikupit, Kirkkosaaren muistomerkki.

Vähäkyrö 2

Kuusi kohdetta keskusta-alueen ulkopuolella. Eli auto ja mielellään opas tarvitaan: Onni A. Hanhikosken muistomerkki, Ristimäki, Erik Tulindbergin muistolaatta, Mestooplassi, Kylymä helevetti, Jättiläisten tie.

Täältä löydät kohteiden perusteelliset esittelyt, ja myös kuvat

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/06/vahakyro-1-ja-2.html
 



Edessä ovat kesän parhaat lomailuviikot!

Kahvittelua ja tunti pari Vähänkyrön Kirkonmäellä. Siinä se on, kesäpäivän viettoa upeimmillaan!



Kuva: AN. 26.5.2018. Savilahti-talo.

Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg