Vaasassa perinteinen itsenäisyyspäivän ohjelma 6.12.2025

 

Katso tapahtumat Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/itsenaisyyspaivaa-vietetaan-vaasassa-perinteita-kunnioittaen-lapsiperheille-ohjelmaa-kaupungintalolla/

Lainaus

Itsenäisyyspäivää vietetään Vaasassa perinteitä kunnioittaen – lapsiperheille ohjelmaa kaupungintalolla 

Perinteinen itsenäisyyspäivän ohjelma 6.12.2025 keskittyy sankarihaudoille, Vaasan ja Vähänkyrön kirkkoihin sekä kaupungintalolle. Vaasan kaupungin järjestämä päiväjuhla suunnataan viime vuosien tapaan vaasalaisille lapsiperheille.

Lapsiperheiden itsenäisyyspäivän juhlaa vietetään lauantaina 6.12.2025 klo 14–16 Vaasan kaupungintalolla. Kolmena viime vuonna järjestetty juhla on vakiinnuttanut asemansa vaasalaisten lapsiperheiden keskuudessa.

Lastenjuhlan ohjelmassa on sirkusryhmä Sweet Circuksen sirkusesityksiä klo 14 ja 15 sekä työpajoja, joissa saa kokeilla sirkusvälineitä ja -temppuja. Lisäksi juhlassa on mahdollisuus kuvata itseään sirkusaiheista seinäkettä vasten.

Tilaisuus on kaikille avoin, maksuton ja siellä on mehutarjoilu. Juhlan järjestää kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut.

jatkuu…

…

Lauantai-illaksi on tarjolla myös taidenäyttelyn avajaiset!

VAASAN TAITEILIJASEURAN VUOSINÄYTTELY

 ”BUFFET”

Vaasan Taidehalli, Taidelainaamo & Myymälä. Aukiolot TI-SU 11-17.
Ilmainen sisäänpääsy

Lämpimästi tervetuloa Vaasan Taidehallille

Suomen itsenäisyyspäivän kulttuurijuhliin!

__

Varmt välkommen till Vasa Konsthallen för

Finlands självständighetsdags kulturfestligheter!

LA | LÖR 6.12.2025

18 - 20

__

Sali | Salen:

BUFFET

Vaasan Taiteilijaseuran vuosinäyttely | Vasa Konstnärsgilles årsutställning

Galleria | Galleri:

Elinvoimasta | Om livskraften

Rozalia Janovic & Kari Paajanen

Valokuvagalleria | Fotogalleri Ibis:

Luonnon hyväilyä | Naturens smek

Taru Rantala

__

Musiikki | Musik

Alexander Storm

Piano

Wasa Sinfonietta:

Finlandia Hymni

Andante Festivo

DJ Sami Juhani Funk

__

Tumma puku, kunniamerkit | Mörk kostym, utmärkelsetecken

__

Kaikille avoin tilaisuus & alkoholiton tarjoilu | Öppet för alla & alkoholfri servering

__

Tilaisuudessa juhlistetaan itsenäisyyden lisäksi taidetta ja kulttuuria, joten luovuus on sallittua myös pukeutumisessa: Halutessasi voit saapua vaikka lempivärisi suurlähettiläänä tai kubismin yli-kenraalina!

__

Förutom att fira självständigheten hyllar vi även konsten och kulturen. Kreativitet är därför välkommen även i klädseln! Vill du kan du komma som ambassadör för din favoritfärg eller kanske som kubismens övergeneral!

BUFFET

 

Vaasan Taiteilijaseuran vuoden 2025 näyttely kokoaa yhteen monipuolisen

taiteilijajoukon teemalla Buffet. Aihe on sekä visuaalisesti että symbolisesti

yltäkylläinen: se tuo mieleen runsauden, valikoiman ja mahdollisuuden valintaan.

 

Mutta mitä buffet merkitsee nykypäivän taiteilijoiden käsissä?

Tässä näyttelyssä buffet toimii peilinä ja tutkimusvälineenä. Se avaa näkymiä

yksilöllisiin muistoihin ja kulttuuri-identiteetteihin, yltäkylläisyydestä niukkuuteen,

jaetusta kokemuksesta intiimiin henkilökohtaisuuteen.

 

Osa taiteilijoista tarkastelee buffettia sosiaalisena tilana – kokoontumisen, jakamisen

ja rituaalien näyttämönä. Toiset puolestaan kyseenalaistavat valinnan politiikan: kuka

saa valita, mitä on tarjolla ja mikä jätetään näkymättömiin?

 

Aikana, jolloin maailma näyttäytyy yhä sirpaleisempana, buffet toimii sekä yhteyksien

että ristiriitojen symbolina. Se nostaa esiin kysymyksiä saavutettavuudesta,

etuoikeuksista, kestävyydestä ja inklusiivisuudesta, mutta myös ihmisyyden

olemuksesta.

 

Näyttely ei tarjoa yhtä määritelmää buffetista, vaan avaa tilan sille, mitä se voisi olla.

Se on kutsu yhteiseen pohdintaan siitä, mitä kokoamme, mitä kulutamme ja mitä

merkitsee olla osa jotakin suurempaa.

 

Näyttelyn on juryttänyt Vaasan Taideyhdistys.

 

*****

 

Lämmin kiitos Vaasan Taiteilijaseuran toiminnan ja vuosinäyttelyn

vuonna 2025 mahdollistaneille tahoille:

 

Vaasan kaupunki, Svenska kulturfonden, Veljekset Gröndahlin säätiö, Hedmanin säätiö, Svensk-Österbottniska samfundet, Aktiastiftelsen sekä Vaasan Taideyhdistys

 

Miltä Suomen Vapaudenpatsas näyttää nyt/2038?

 

Ennen, nyt ja kenties joskus

Suomen Vapaudenpatsas Vaasan kauppatorilla on aihekokonaisuus, josta olen kirjoittanut ja jota olen valokuvannut erityisen paljon. Tämä monumentaalinen muistomerkki on kaupunkimme julkisista patsaista merkittävin. Se on vaasalaisille itsestäänselvyys, mutta valtakunnallisesti edelleen valitettavan vähän tunnettu.

Kuvataiteen opettajana toimiessani ja nyt eläkeläisenä olen luetteloinut ja esitellyt Vaasassa olevia julkisia patsaita, muistomerkkejä, muistolaattoja ja jossain määrin myös muinaismuistomerkkejä. Kohde-esittelyt on julkaistu erillisinä blogikirjoituksina tässä vaasaennenjanyt -blogissa.  Luettelo löytyy netistä Rojekti X= hankkeen sivulta https://rojektixon.blogspot.com/

Suomen Vapaudenpatsas on ollut ”rojektin” merkittävin ja myös työläin kohde. Eikä näytä vielä tänäänkään siltä, että ”homma alkaisi olla hoidettu”.

Siispä nyt tämä kirjoitus: Miltä Suomen Vapaudenpatsas näyttää nyt/ 2038?

Katso myös aikaisempi blogipostaus: Suomen Vapaudenpatsas / The Statue of America - joitakin yhtäläisyyksiä 
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/12/new-yorkin-ja-vaasan-vapaudenpatsaat.html

 

 

NYT (kuvat marraskuulta 2025)

Muistomerkissä ylinnä ovat lakkia heiluttava sotilas takanaan haavoittunut sotilas

Silmillämme näemme hyvin kokonaisuuden. Tuttua kohdetta silmämme ja aivomme havainnoivat asenteella ”tiedän, tunnen sen” - ei minulla ole tarpeen oppia, saada kohteesta lisää informaatiota.”

Kamera tallentaa ihmisen silmiä huomattavasti paremmin yksityiskohtia ja tämä mahdollistaa perusteellisemman tarkastelun.

Yksi tapa lähestyä tätäkin muistomerkkiä on lähestyä sitä teoksesta löytyvien symbolien / allegorioiden kautta. Tässä kuvassa nähdään leijonan pää, Vapaudenristi, etusivun ”otsikkoteksti” ja vuosiluku.

Vapaudenristin keskellä on viisisakarainen heraldinen ruusu

Leijonan etukäpälien alla on voitettu, alistettu lohikäärme

LAKI allegoria: kilpi ja miekka

USKONTO allegoria: katse kohti kirkkoa

TYÖ allegoria: viljatähkät ja korjuuväline eli sirppi 

TULEVAISUUS allegoria

MANNERHEIM joukkoineen 

 

Suomen Vapaudenpatsaan symboliikkaan voi perehtyä lisää esim. näiden linkkien kautta

9.7. (1938) Suomen Vapaudenpatsas, Yrjö Liipola, Jussi Mäntynen, Vaasan Kauppatori http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html

Suomen Vapaudenpatsas, symbolit, allegoriat: Koontilista

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/12/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html

 

 

Vuonna 2038?

Miltä Suomen Vapaudenpatsas näyttää vuonna 2038?

Vuoden 1918 itsenäisyys- ja vapaustaistelun muistomerkin paljastustilaisuus Vaasan kauppatorilla oli heinäkuussa 1938.

Satavuotisjuhliin – kenties juhlavuoteen on enää 12 vuotta.

Torialue uudistunee lähivuosina. Suomen Vapaudenpatsaan keskeinen sijainti torilla säilyy. Ainakin julkisuudessa esitettyjen luonnoskuvien perusteella voi odottaa uudistusten olevan laadukkaita ja vastaavan niin tämän päivän odotuksiin kuin myös ennakoitavissa oleviin käyttötarkoituksiin.

Tällaiseen toteutukseen mielestäni kuuluu myös pian satavuotiaan koko Suomen Vapaudenpatsaan ”kasvojen kohotus”, siis perusteellinen konservointi. Pelkkä sammaleiden harjaus ei ole riittävä toimenpide. Jalustassa kivien saumaukset ovat monin paikoin halkeilleet ja laastia on jo tippunut. Valitettavasti kiviin on aikojen kuluessa tarttunut kaikenlaista niihin kuulumatonta, myös töherryksiä, kirjoitusta, tarroja jne.

Pääaihe eli ylhäällä olevat sotilaat, pronssiveistokset ovat patinoituneet vuosikymmenten saatossa. Kuntotarkistus ja mahdolliset toimet, jotta muistomerkki kestää seuraavat sata vuotta voisi olla hyvä tehdä nyt – siis tulevan 12 vuoden aikaikkunassa. Hetkessä tämä työ ei onnistu, ei ilman ammattiosaajia, mikä mielestäni tarkoittaa sellaisia kuluja, että Vaasan lisäksi kustannuksia kattamaan tulee saada valtakunnan tason rahoitusta. 

Tässäpä taas riittää meille vaasalaisille haastetta! Onnellista olisi tietenkin se, että aloitteita Suomen Vapaudenpatsaan konservoinnista alkaisi jo kuulua muualtakin päin Suomea.

 

 

Sotilaan paljastaessa päänsä ja lakin heiluttamin pään yläpuolella on vahva symboli, merkki:

Alue on vapaa!

Vapaasta Suomesta voimme olla kiitollisia nyt ja myös jatkossa.

Toivotan kaikille oikein hyvää Suomen 108. itsenäisyyspäivää!

 

Teksti ja kuvat

Aimo Nyberg
Kuvisope, eläkkeellä
Kotiseutuhistorian harrastaja
aimonyberg(at)gmail.com

 

 

Tietokirjallisuuden Finlandia ehdokas v. 2025: Veden ajat

 

MAISA

Lukusuositus

Jenni Räinä: Veden ajat – Matka läpi muuttuneen maiseman

Like kustannus

OTAVA 2025

 

Olen kauan ihmetellyt, miten akateemisesti koulutetut ihmiset, jotka luottavat tieteeseen, ovat niin välinpitämättömiä ilmastonmuutoksen suhteen omassa elämässään. Jenni Räinä paljastaa kirjassaan, että syynä on TOTTUMINEN. Totumme nopeasti muuttuneisiin olosuhteisiin, huonoihinkin. Se tapahtuu jo yhden sukupolven aikana.

Kirjassaan Räinä käsittelee vesistöaluetta eli kertoo virran, lähteen, puron, ojan, kosken, järven, sivujoen ja suistoalueen merkityksestä. Muinaisesta merestäkin on oma lukunsa.

Oli kiva miettiä, mitä olen sanonut puroksi ja mitä ojaksi. Mikä ero niillä on? Mielestäni puro lirisee ja ojassa vesi voi seistä paikallaan. Kysyin myös mieheltäni, mitä eroa purolla ja ojalla on. Hän vastasi: Purossa vesi virtaa omaa itse löytämäänsä reittiä. Oja on lapiolla tai kaivinkoneella kaivettu. Minun mielestäni parhaiten mielikuva purosta syntyy tuntureiden ylärinteillä, jossa vesi kerääntyy pieniksi soliseviksi ja liriseviksi noroiksi.

Kauneimmat lähteet olen nähnyt Kankaanpäässä, niissä pohjavesi ajoittain pulppusi ja pyöritti lähteen pohjalla hiekkaa saaden lähteensilmät ikään kuin eläviksi.

Pohjois-Pohjanmaan Kuivajoki on Jenni Räinän kotijoki. Suurin osa seudun joista on valjastettu, mutta kun keskustelu Kuivajoen valjastamisesta alkoi, hanketta ryhdyttiin vastustamaan. Pienestä paikallislehden mielipidekirjoituksesta (Mauri Hakala) lähti liikkeelle laajan joukon kamppailu joen valjastamisen estämiseksi. Lopulta vuonna 1983 joki päätyi koskien suojelulain huomaan, joka vahvistettiin neljä vuotta myöhemmin. Kamppailu kannatti.

Oulunjoella on selvitetty, kuinka Merikosken voimalaitoksen virrasta päästettäisiin pysyvästi virtaamaan viidennes voimalaitoksen ohi ja Oulu saisi takaisin koskensa. Samalla ohivirtaamasta muodostuisi luontainen nousuväylä kaloille.

Vesiä ja metsiä ei voi irrottaa toisistaan. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos haluamme kirkkaan virran ja kalaisat vedet, joudumme muuttamaan tapojamme toimia purojen, lähteiden ja ojien varsilla – eli myös metsissä.

Kirjan teksti on helppolukuista. Mustavalkokuvat ovat minusta tekstiin sopivat. Kuviin joutuu keskittymään enemmän kuin värikkäisiin kuviin. Ne sopivat hyvin tekstiin. Mihin sinulla on kiire? Katso kuvaa huolellisesti ja ajattele mitä kuva kertoo. Tuleeko sinulle mieleen jotain? Oletko mahdollisesti nähnyt vastaavaa esim. koskien kuohuntaa vai etkö ole nähnyt kotimaassa upeita isoja kuohuvia koskia koskaan? Oletko liian nuori, että olisit voinut nähdä kotimaamme upeita kuohuvia koskia?

Luonnossa erilaiset osat, metsät, vedet, kalliot ovat vuorovaikutuksessa eli vaikuttavat toinen toisiinsa. "Vaikuttava teos luonnon katoamisesta, joka tapahtuu silmiemme edessä, mutta jota emme huomaa.”

 

Kuvituskuvat: kirjan etu- ja takakansi

De Geer iltavalaistuksessa 1.12.2025

 

Hitaasti muuttuvia värivaloja

Ihmisen pimeänäkö, vaikka se olisi hyväkin (minulla huono) jää toiseksi, kun sitä vertaa nykypäivän digikameroiden kykyyn tallentaa "näkemäänsä". Kuvauksen ajankohdan, suunnan, rajauksen, kameran säädöt toki valitsee valokuvaaja, mutta lopputuloksen suhteen ei auta kuin olla nöyrää poikaa - pelkillä omilla silmilläni en tätä pysty millään kokemaan, en erottamaan näitä herkkiä värisävyjen vivahteita, en pysäyttämään katsettani tiettyihin muotoihin, yksityiskohtiin, enkä mitenkään ymmärtämään tämän valotaideteoksen ainutlaatuisia hienouksia. 

   

Enemmän kuvia De Geer -veistoksesta voit katsoa kohteen esittelystä Rojekti X = hankkeen sivulta

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2021/11/de-geer.html

Kuvat: Aimo Nyberg

aimonyberg(at)gmail.com

Muistetaan tämä: liikenneympyrä on erityisen vaarallinen paikka.
Kuvata voi oikein hyvin kauempaakin! Oman turvallisuuden lisäksi kuvaaja ei saa aiheuttaa minkäänlaista vaaraa, haittaa liikenteelle. 

Itsenäisyyspäivänä Palosaaren kirkkoon

 

Tiedoksi tämä tilaisuus

Itsenäisyyspäivän tapahtuma Palosaaren kirkossa:

Vaasan suomalainen seurakunta, ALMA opisto, Vox Luminum

SUOMEN TIE ITSENÄISYYTEEN

Jakanut: AN

New Yorkin ja Vaasan Vapaudenpatsaat

 

Yhtäläisyyksiä on – ainakin jotain

Tällaista kuvavertailu en ole aikaisemmin missään nähnyt. Näiden kahden toisella puolella maapalloa olevien vapaudenpatsaiden yhtäläisyyksiä pohtivia symbolitutkimuksiakaan ei taida kovin helpolla löytyä? Tuskinpa millään kielellä. Jos jollain teistä, hyvät lukijani, on aiheeseen liittyvää tietoa, olisin yhteydenotosta erittäin kiitollinen.

Olen kuvataiteen opettajaopintojen yhteydessä opiskellut taidehistoriaa ja taiteentutkimusta Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa (tutkinto silloisessa Taideteollisessa korkeakoulussa). En kuitenkaan pidä itseäni tutkimuksen saralla muuna kuin asioihin uteliaisuudella suhtautuvana ja huolella faktoihin perehtyvänä kuvataiteen opettajana. Toivon, että tämä aihe ja nämä kuvavertailut inspiroisivat ihan oikeita tutkijoita.

 

Kun katson tarkkaan näitä kahta vapaudenpatsasta, niissä on ainakin muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Esitän tässä nyt nämä kuusi kohdetta, kuvanäytettä – ja hieman tekstiäkin. Ajatuksistani voi ihan perusteellisesti olla jotain muutakin mieltä.  

 

SUOMEN VAPAUDENPATSAS

Kuva 1. Havukokardilakkia heiluttava sotilas

Kuva 2. Sotilas paljastaa päänsä 

Kuva 3. Inskriptio ja vuosiluku

Kuva 4. Allegoria LAKI

Kuva 5. Leijona polkee jalkoihinsa lohikäärmeen

Kuvat 6. Vihkiäistilaisuus

Kuvalainaus Yrjö Liipolan Taidemuseon valokuvakokoelmasta, uudelleenkuvaus AN

 

Lainaus suomenkielisestä Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Vapaudenpatsas

Suomen Vapaudenpatsas on Yrjö Liipolan ja Jussi Mäntysen suunnittelema, vuonna 1938 paljastettu monumentaalinen veistoskokonaisuus, joka sijaitsee Vaasan kauppatorilla. Teoksen korkeus jalustoineen on 14 metriä ja jalustan päällä olevan osan korkeus on kuusi metriä. Pronssiveistos painaa 3,6 tonnia.

Monumentin osat

Kokonaisuus koostuu tummasta graniitista tehdyn jalustan lisäksi viidestä mustaan graniittiin veistetystä reliefistä ja leijonasta, sekä pääryhmästä, joka on valettu tummaan pronssiin.

Sivureliefit

Torilta katsottuna jalustan oikealla sivulla Alatorin puolella on kaksi reliefiä. Vasemmanpuoleinen on Työ, jossa on mies, jonka oikeassa kädessä on viljalyhde ja vasemmassa sirppi. Oikealla on Tulevaisuus, jossa on kuvattu äiti ja kaksi lasta. Ylätorin puolella olevissa reliefeissä on Laki, jossa on kuvattu mies käsissään miekka ja kilpi, sekä Uskonto, jossa on nainen, joka on kääntänyt kasvonsa kohti kirkkoa.

Jalustan takasivun reliefissä on kuvattu marsalkka Mannerheim puettuna pitkäviittaiseen sotilastakkiin. Hänen oikeassa kädessään on kiikari. Mannerheimin takana marssii sotilaita ja hänen taustallaan on tykin lavetin pyörä. Sivureliefit veisti Yrjö Liipola.

Leijona

Jalustan etupuolella on Jussi Mäntysen veistämä tyylitelty Suomen Leijona, joka seisoo etujaloillaan maassa makaavan, poljetun lohikäärmeen päällä. Leijonan yläpuolella on versaalikirjaimin "ISÄNMAANSA VAPAUTTAJILLE / ÅT FÄDERNESLANDETS BEFRIARE / 1918". Tekstin yläpuolella on jalustaan veistetty Vapaudenristi.

 

Kuva: AN

 

STATUE OF LIBERTY

Lainaus, teksti ja kuvat suomenkielisestä Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaudenpatsas

Vapaudenpatsas (engl. Statue of Liberty), varsinaiselta nimeltään Vapaus valaisee maailmaa tai Maailmaa valaiseva Vapaus (engl. Liberty Enlightening the World, ransk. La liberté éclairant le monde), on suuri naishahmoa esittävä patsas New Yorkin edustalla Liberty Islandin saarella. Patsas on Ranskan kansan lahja Yhdysvalloille juhlistamaan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta 1776 alkanutta maiden välistä ystävyyssuhdetta. Monumenttia ehdotti ranskalainen Édouard de Laboulaye vuonna 1865, ja hän ja kuvanveistäjä Frédéric Auguste Bartholdi yhdessä suunnittelivat patsaan. Ranskalaiset tekivät itse patsaan kuparista, raudasta ja teräksestä ja vastasivat sen kokoamisesta Yhdysvalloissa, ja yhdysvaltalaiset tekivät jalustan. Vapaudenpatsas paljastettiin 28. lokakuuta 1886.

Vapaudenpatsas esittää Vapauden jumalatarta. Sen vasemmassa kädessä on lakitaulu, jossa lukee Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen päivämäärä, oikeassa kädessä on valistuksen soihtu, ja vasemmalla jalallaan jumalatar talloo rikkoutuneita kahleita. Patsaan naishahmo on 46 metriä korkea ja koko patsas jalustoineen 93 metriä korkea. Patsas tuli tunnetuksi paitsi vapauden symbolina, myös siitä, että se toivotti New Yorkiin vuosina 1886–1924 laivalla saapuneet miljoonat siirtolaiset tervetulleiksi.

Kuva ja alla olevat kuvarajaukset  
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=149005856

Kuva:  https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=154681513

 

Kuva maalauksesta: Edward Moran, Vapaudenpatsaan paljastustilaisuus, 1886.
Museum of the City of New York, Public Domain.

https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=229787

STATUE OF LIBERTY / SUOMEN VAPAUDENPATSAS 

-          Soihtu, jossa kullattu liekki / Lakki, jossa kuusenhavu

-          Vapauden jumalatar päässään kruunumainen sädekehä / Voiton saavuttanut sotilas paljastaa päänsä, heiluttaa yläpuolellaan lakkiaan vapauden merkiksi

-          Lakitaulun kannessa Amerikan itsenäisyysjulistuksen pvm / Vapaudenristin alla teksti: "ISÄNMAANSA VAPAUTTAJILLE / ÅT FÄDERNESLANDETS BEFRIARE / 1918"

-          Patsaan naishahmolla on lakitaulu vasemmassa kädessä ja oikeuden viitta yllään / Klassiseen tyyliin tehty mies oikeassa käsivarressaan LEX-kilpi pidellen käsissään vahvaa miekkaa

-          Murtuneet kahleketjut sandaalien peittämien jalkojen ympärillä / leijonan etukäpälien alla on maahan poljettu lohikäärme

-          Amerikan itsenäisyysjulistuksen päivämäärän (4.7.1776) ja muistomerkki valmistumisen (28.10.1886) välillä on pitkä aika, 110 vuotta / Suomen sisällissota – vapaussota käytiin keväällä 1918 ja muistomerkki valmistui vasta 20 vuotta myöhemmin heinäkuun 9. päivä vuonna 1938

 

Symbolien tulkinnat ovat aina ”muuntuvia, omaa aikaansa heijastavia”. Samankaltaisuuksia voi nähdä, vaikka tapahtumien välillä olisi pitkäkin aika. Mitä on vapaus? – vapauden käsitteeseen kuuluvia asioita, esim. oikeuksia ja velvollisuuksia on aikojen saatossa kirjoitettu kansakuntien perustuslakeihin hyvää elämää edistämään. Vapaus on yksi suurista yläotsikoista, monien mielestä jopa kaikkein tärkein arvo, johtotähti, jota haluaa seurata oman elämänsä isoissa ja pienissäkin asioissa.

 

…

 

 

Tähän loppuun on minun ”paljastettava” mikä sai minut tähän aiheeseen tarttumaan eli inspiroi tekemään tämän tapaisen blogijutun.

Kuvien vertailun lähdeaineistona olen käyttänyt Dan Brownin kirjaa

Salaisuuksien salaisuus

Suomenkielinen laitos

© Jorma-Veikko Sappinen ja WSOY 2025

 

Lainaus sivulta 658–659

”Eikö olekin upea?” Langdon kuiskasi heidän lähestyessään määränpäätä.

Niin hän onkin, Katherinen ajatteli. Minulla ei ollut aavistustakaan…

   Heidän edessään kohosi yli yhdeksänkymmenen metrin korkuinen kolossaalinen hahmo, joka seisoi ylpeästi omalla yksityissaarellaan ja huokui juhlavaa, lähes jumalallista viehkeyttä. Hän oli ojentanut oikean kätensä ja piteli siinä palavaa soihtua, jonka kahdenkymmenenneljän karaatin liekki kimalsi aamuauringossa.

   Kun vettä jauhava lautta lähestyi, Katherine alkoi nähdä yksityiskohtia patsaan kupariruosteessa: murtuneet kahleketjut sandaalien peittämien jalkojen ympärillä, oikeuden viitan herkät poimut, vasemmassa kädessä olevan lakitaulun, johon on kirjoitettu maan perustamispäivä, vakaan katseen ja rohkaisevan katsannon… ja siellä, päälaella, muinaisen symbolin, jota Langdon oli tuonut hänet katsomaan.

   Sädekruunun.

   Kruunumainen sädekehä Yhdysvaltain Vapaudenpatsaan päässä oli täsmälleen sama koriste, joka oli toiminut valaistuneiden mielten kruununa jo tuhansia vuosia. Piikkejä oli seitsemän, niistä jokainen oli lähes kolmen metrin pituinen, ja niiden sanottiin symboloivan valaistumisen säteitä, jotka loistavat ulospäin tuosta nuoresta maasta ja valaisivat kaikki seitsemän mannerta.

   Asia on aivan päinvastoin, Katherine uskoi, sillä hän näki piikit valaistumisen piikit säteinä, jotka virtasivat sisäänpäin ja edustivat seitsemän mantereen kulttuurien, kielten ja ideoiden virtaa, joka juoksi Amerikan mielen muodostamaan sulatusuuniin. Tämä kansakunta oli loppujen lopuksi rakennettu eräänlaiseksi vastaanottimeksi, joka veti puoleensa erilaisia sieluja kaikkialta maailmasta, ja ne virtasivat sisäänpäin kohti yhteistä kokemusta.

   jatkuu…

 

Yllä mainittu lyhyt lainaus on kirjan ihan viimeisiä ajatuksia. Kaiken kaikkiaan lukukokemus oli taas kerran koukuttavan jännittävä. Kuten minusta on ollut joka ikinen kerta aikaisemminkin, kun olen näitä Dan Brownin uutuuskirjoja lukenut. Teksti on pelottavan osuvaa nykymaailman /tulevaisuuden mahdollisten uhkien kuvausta ja niiden kirurgisen tarkkaa analysointia. Tämän teoksensa tekemiseen Dan Brownilla meni pitempään kuin aikaisempien menestysteostensa kirjoittamiseen.  Tulos on tällä kertaa harvinaisen hyvin juuri tämänhetkiseen maailman myllerryksiin ajattelemisen aiheita antava.

 

Aimo Nyberg

Kuvataiteen ope, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com