Suosikkipuistoni Vaasassa

Tämä on lähin puistoni, ja kuntoratani, ja vielä lähimetsänikin (pienen pieni, mutta upea). Niin, ja merenrantamaisema myös. 

Totikiven ympäristöön Hietalahden Villan puistossa on viime vuosien aikana, ja vielä nyt alkukesänä 2020 tehty hienot käytävät viheriöiden keskelle, reitit meidän kaikkien rauhassa kulkea ja nauttia luonnon rauhasta, ympärillä olevan alueen, puiden, meren, kaiken kauneudesta.  Puistossa on myös uusia istutuksia, alueelta löytyy sopivasti penkkejä istuskeluun, pysähtymiseen tai pidemmäksikin aikaa.

Kuvat: AN, 5.6.2020. Totikivi Hietalahden Villan puistossa

Totikiveä on käytetty kesäjuhlien paikkana ainakin Villan valmistumisesta v. 1845 alkaen.

Tänä päivänä Hietalahden Villan puisto on yksi kaupungin puistoalueista, ja meidän jokaisen käytössä. mikä ettei vaikka pienen picnicin tai jopa totien kilistelyn merkeissä.

Bragen museoalue aivan Hietalahden Villan puiston vieressä.

Museo on auki vasta juhannuksen jälkeen, 24.6. – 2.8.2020.

Katso Bragen museon kotisivuilta tarkemmat tiedot tulevista tapahtumista.

https://www.vasabrage.fi/sv/

 

Kuva AN, 1.7.2018 Tie Bragen museoalueelle

Kulttuurihistoriallinen arvio

”Minna Turusen inventointia lainaten: ”Ulkomuseon alueella on kulttuurihistoriallista arvoa mm. Vaasan Brage-yhdistyksen toiminnan ja sotavuosien tapahtumien kautta. Siirrettynäkin Harfin tilan rakennukset muodostavat rakennushistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Rakennuksissa on
hienoja yksityiskohtia mm. ovissa ja listoituksissa, sekä nurkkasalvosten koristelussa. Itse siirtotyö
on tehty huolellisesti ja siitä on olemassa runsaasti arkistoaineistoa, rakennukset on mm. valokuvattu Harfin tilalla ennen siirtoa. Kaikki tilan rakennukset on siirretty, jopa huussi, ja ne on pyritty sijoittelemaan alueelle alkuperäistä vastaaville paikoille. Osa päärakennuksen huoneista in sisustettu alkuperäisen mallin mukaan, mm. takkauuni ja suuri osa huonekaluista on siirretty rakennuksen mukana.” 


Linkki, josta voit lukea alueen kulttuuriympäristöselvityksen kokonaan. Alkuosa käsittelee hienosti Hietalahden Villan aluetta, ja Bragen osuus on vasta selvityksen lopussa.

HIETALAHDEN VILLA JA BRAGEN ALUE, Kulttuuriympäristöselvitys, Ruusa Viljanen Rossi, Pohjanmaan museo 2014.

https://docplayer.fi/47878628-Hietalahden-villa-ja-bragen-alue.html

Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

 

 

Sisäsataman Terassi kuohuttaa taas mieliä

Kuva: AN, 5.6.2020 Sisäsatama Vaasa. Kuntsin modernin taiteen museon merenpuoleinen piha.

 

Aimo Nyberg

Tässä kommenttini Sinikka Terenius-Heikkilän kirjoitukseen Ilkka-Pohjalaisessa 5.6.2020 Lukijoilta: Vastaus kaupungin virkamiehille (kirjoitus on kokonaan luettavissa tämän blogijutun lopussa).

Erinomainen, asiallinen ja terassiasian ytimeen osuva kirjoitus! Kiitos Sinikka Terenius-Heikkilälle asian esille tuomisesta, ja viimekesäisen keskustelun uudelleen nostamisesta julkisuuteen.

Somessa ei näitä asioita tietenkään ratkota. Silti keskusteluja on tärkeää käydä, erilaisia mielipiteitä perusteluineen on ihan jokaisen syytä herkällä korvalla kuunnella.

Win-win tilanne ko. terassitoiminnan ja kulttuurilaitoksen kesken on toivottavasti mahdollista, yhteistyö on oikea tapa hoitaa asioita.

Itsestään selvää on, että kaiken toiminnan Kuntsin modernintaiteen museon yhteydessä on oltava  sen johdolla ja ehdoilla tapahtuvaa. Terassialueet ym. tilapäiset toiminnot ja rakennelmat alueella eivät voi nousta alueen tärkeimmiksi, kaupunkikuvassa näkyviksi ja kuuluviksi kohteiksi. Saatikka sitten jäädä paikoilleen ikuisesti, kun ovat ensin paikan ”vallanneet”.

Ottamatta kantaa siihen kuinka paljon uusia Sisäsataman Terassin tapaisia palveluja nykyisten lisäksi vielä tarvitaan Vaasan kantakaupungin ranta-alueelle, totean vain tämän: kaikkien lupien ja niiden myöntämismenettelyiden tulee olla kunnossa, ja kenen tahansa tarkistettavissa. Tälläkin alueella on voimassa monimutkainen kaavatilanne. Muutoksia tehtäessä nykytilanteeseen kyse on sekä Vaasan kaupungin että myös valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön mukaisten lakien ja säädösten huomioonottamisesta.

Poikkeuksellisen koronakevään aikanakaan ei mitä tahansa ole saanut tehdä. Jos tulossa on muutosideoita esim. uuden pysyvän WC-tilan rakentamiseksi Kuntsin modernintaiteen museon viereen, palvelemaan lähinnä tilapäisen kesäterassin asiakkaita, niin tämä rakennus vaatii luvan. Lupaa rakentaa ei voi saada vain ilmoittamalla asiasta kaupungille. Ensin pitää muuttaa alueen kaavamerkintöjä. Se taas edellyttää pitkää prosessia, jossa mm. on kuultava asianosallisia. Myös lähialueen asukkaita, muita alueen yrittäjiä, pelastustointa ym. viranomaisia.  

Aimo Nyberg

Varapuheenjohtaja/Vice-ordförande
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf

Suosittelen perehtymään

Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä. Oheinen muistio on laadittu ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä tänä keväänä 2020.

https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulttuuriymparisto/RKY_menettelytapamuistio_2020.pdf  

Katso myös Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1709

 

Katso ja kertaa kaikki Vaasan kohteet (kirjoita hakukenttään Vaasa)

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_list.aspx

 

Koska kaikilla ei ole mahdollisuutta lukea Ilkka-Pohjalaista, tai sen digilehteä, lainaan tähän loppuun poikkeuksellisesti koko kirjoituksen, jota olen yllä blogikirjoituksessani kommentoinut.

Lainaus IP-lehdestä 5.6.2020

Lukijoilta: Vastaus kaupungin virkamiehille

Kiitos kaupungin virkamiehille vastauksesta mielipidekirjoitukseeni. Osaan kysymyksistäni sain vastauksen, osa jäi vastaamatta. Oli kovin sekavaa tekstiä.

Kritiikkini kohde on nykyisen terassin ulkonäkö ja se miten lupa kyseisen rakennelman toteuttamiseen on syntynyt. Kirjoituksenne ei avaa päätöksentekoprosessia, kuka päätti, koska ja mitä. Olen pyrkinyt hakemaan tietoa Vaasan kaupungin sivuilta lautakuntien pöytäkirjoista ja virkamiespäätöksistä. Valitettavasti tietoa löytyi vasta kesäkuulta 2018.

Olen samaa mieltä kanssanne siitä, että ranta-alue on vaasalaisille arvokas ja tärkeä ja sen kehittämisessä tämä on otettava huomioon.

Kirjoitatte, että 2017 Kuntsin modernin taiteen museoon etsittiin yrittäjää kahvilan pitämiseen museon sisällä julkisen hakumenettelyn kautta ja kun se ei tuottanut tulosta, päädyttiin neuvottelumenettelyyn. Vaasan silloinen museotoimenjohtaja Green allekirjoitti yrittäjän kanssa sopimuksen kahvila- ja terassipalveluiden tuottamisesta 5.1.2018, liite sopimukseen allekirjoitettiin 23.5.2018.

Nykyinen museotoimenjohtaja Bonelius esitti kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle sopimuksen ja liitteen uusimista 5.11.2019. Ravintolanpitäjä vuokraa nyt Kuntsin modernin taiteen museon keittiön palvelutiskeineen sekä pienen varaston ja saa käyttöoikeuden tiettyyn sosiaalitilaan. Tätä tarkoittanee kirjoituksessanne kohta: ”vaikkakin museokahvilan pidosta on sittemmin luovuttu”. Perusteita palvelukonseptin muuttamiselle kesken sopimuskauden ette avaa. Kokemuksesta voin sanoa, että museokahvilan taso ja palvelu eivät olleet omiaan nostamaan museon imagoa.

Tekstinne mukaan yrittäjä on lähtenyt kehittämään toimintaansa. Hyvä niin, mutta uudenkin sopimuksen liitteessä mainitaan ravintolanpitäjän velvollisuudesta hyväksyttää mahdolliset terassimuutokset... myös Vaasan kaupungin museoilla, sekä sopeuttaa terassi, terassin kalusteet ja myyntipiste museon yleisilmeeseen. Tämä velvoite sopimuksen liitteessä kertoo, että museolla on sanansa sanottavana terassin sopivuudesta nykyiseen miljööseen.

Tässäkö on vastaus kysymykseeni kuka, koska ja mitä?

Ei kuitenkaan pidä unohtaa rakennus- ja ympäristölautakunnan ja suunnittelujaoston vastuuta hyvän ympäristö- ja kaupunkikuvan luomisessa ja kehittämisessä.

Toteatte kirjoituksessa että terassi ei kaikilta osin vastaa ”luvalla ollutta”. Tämä asia tutkitaan myöhemmin. Tilapäisen luvan myöntämisessä kyse oli siitä, kuinka terassi toimii yhdessä museon toimintojen kanssa. Yrittäjä mainostaa terassiaan ”uudenlaiseksi, moderniksi viihdeterassiksi kaupungin parhaalla sijainnilla”. Miten tämä melko perinteinen kaljaterassi tukee modernin taiteen museon toimintaa? Tällä en tarkoita sitä, että vastustaisin perinteisiä kaljaterasseja, tai terasseja yleensä, kunhan ne asettuvat sujuvasti ympäristöönsä sekä estetiikkansa että toimintojensa puolesta.

Veistospuisto asettuu kirjoituksessa alisteiseen asemaan suhteessa terassiin. Veistospuiston ”toteuttamiseen vaikuttaa luonnollisesti se, minkälaiseksi terassialueen pysyvä lupa tulee muotoutumaan”. Minusta näitä kahta ei pidä asettaa vastakkain, vaan miettiä millainen terassi Veistospuistoon sopii. Moderneilla veistoksilla ja modernin taiteen museolla on elävä yhteys toisiinsa. Terassi on toiminnassa vain muutaman kuukauden vuodessa, Veistospuisto elävöittäisi rantaa läpi vuoden.

Kirjoituksesta jää hyvin epämääräinen tunne. Ymmärrän haparoinnin, kun ette voi sanoa tuleeko pysyvä terassi vai ei ja kokonaisvastuu ei tunnu kuuluvan kenellekään. Joistakin kohdista tekstiä saa käsityksen, että terassi tulee ja mietitään jo wc-tiloja ja asemakaavan muutosta.

Kun kirjoitatte pysyvästä luvasta terassille, niin toivottavasti tarkoitatte koko konseptin avaamista; kunnon ideakilpailua ja terassin suunnittelua siten, että se todella tukee modernin taiteen museon toimintaa ja sopii yhteen uusrenessanssia edustavan 1879 rakennetun vanhan tullipakkahuoneen ja Sisäsatama-alueen − kuten toteatte − ”valtakunnallisesti arvokkaan ympäristön” kanssa.

Sinikka Terenius-Heikkilä
Vaasa

 

Kiva päästä taas museoihin!

Seuraavalla Etelä-Suomen reissulla käyn tutustumassa tähän näyttelyyn!

https://koski.fi/taidemuseo/


Yrjö Liipolan Taidemuseo 50-vuotta näyttely 2.6.- 27.9.2020 

Yrjö Liipolan taidekokoelma käsittää noin 210 teosta, joista vanhimmat ovat vuodelta 1900. Lisäksi museossa säilytetään Liipoloiden kulttuurikodin harvinaisuuksia; huonekaluja, porsliinia, valokuvia, maalauksia, kunnia- ja asiakirjoja sekä lehtileikkeitä. Näyttelyssä on esillä Liipolan tekemiä veistoksia museon kokoelmista ja ryijyjä Liipolan elämän varrelta.

Pysyvien prof. Yrjö Liipolan teosten ohessa museossa pidetään vaihtuvia näyttelyitä.


Kesäkuussa pääsee taas museoihin!

Poikkeuksellisen koronakevään jälkeen on ilo taas päästä nauttimaan kulttuurista, monipuolisesti muustakin kuin kuvataiteista, kunhan näitä poikkeusajan rajoitteita saadaan kumottua. Toivotaan parasta, ettei uutta toista koronaviruksen aiheuttamaa tautiaaltoa enää tule.


Yrjö Liipola on Suomen Vapaudenpatsaan tekijä. Liipolan Taidemuseolla on esillä mm. alkuperäiset luonnokset ja pienoismallit v. 1938 valmistuneeseen Vaasan kauppatorille pystytettyyn vapaudenpatsaaseen. Aivan alkuperäisten ideoiden mukaan ei silloin kuitenkaan patsaskokonaisuutta toteutettu.

Näistä mielenkiintoisista vaiheista on tärkeää saada lisää faktaa, mahdollisesti jopa löytää kirjeenvaihtoa tuon ajan päätöstentekijöiden ja kuvanveistäjä Yrjö Liipolan välillä.

Katsotaan minkälaista kuva- ym. materiaalia löytyy, ja mitä niistä saadaan irti. Tämä tutkimusreissu liittyy osana allekirjoittaneen vetämään Rojekti X= hankkeeseen, jossa esitellään Vaasan julkisia patsaita ja muistomerkkejä.

Tulossa siis vielä kesäkuun aikana tälle vaasaennenjanyt blogisivustolle kirjoituksia ja kuvia itse taiteilijasta, professori Yrjö Liipolasta, ja hänen merkittävimmästä työstään (ainakin meidän vaasalaisten mielestä) Suomen Vapaudenpatsaan syntyvaiheista.

Aikaisempi kirjoitus aiheesta

Suomen Vapaudenpatsaan tekijä: Yrjö Liipola

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/12/suomen-vapaudenpatsaan-tekija-yrjo.html



Kuvalainaus netistä

Teksti: Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä, historian harrastaja

Urban Green Plan – myös Vaasaan!

Pystyvätkö Vaasan päättäjät ja virkamiehet ottamaan tämän EU-komission haasteen vastaan?

Toivottavasti. Eikä vasta kymmenen vuoden päästä vaan tässä ja nyt! Nopeimmat toimijat saavat aina myönteisintä julkisuutta, niin uskon käyvän tässäkin asiassa.

Tulossa on noin vuoden päästä Vaasan ja Uumajan välille maailman ympäristöystävällisin laiva, - mielikuvaa täydentäisi erinomaisesti myös päättäväiset toteutettavat teot ympäristömme puolesta upealla maailmanperintörannikollamme, mielellään Merenkurkun molemmin puolin.


EU-komission tuore ehdotus biodiversiteettistrategiaksi ehdottaa jokaiselle yli 20.000 asukkaan kaupungille omaa "Urban Greenin Plania", jolla lisätään metsien, puiden ja kaupunkiviljelyn määrää sekä virkistysalueiden saavutettavuutta kaupungeissa.

EU Biodiversity Strategy for 2030 

https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal/actions-being-taken-eu/EU-biodiversity-strategy-2030_en?fbclid=IwAR1IbV1pmOi_gY2_4IN_HgB06aY9iuXxKmueKOhkemFSZ6UpaYUWnooA-E4

Ursula von der Leyen, President of the European Commission 

“Making nature healthy again is key to our physical and mental wellbeing and is an ally in the fight against climate change and disease outbreaks. It is at the heart of our growth strategy, the European Green Deal, and is part of a European recovery that gives more back to the planet than it takes away.”

- Climate change, the unprecedented loss of biodiversity, and the spread of devastating pandemics are sending a clear message: it is time to fix our broken relationship with nature. 

- The Biodiversity Strategy will put Europe’s biodiversity on the path to recovery by 2030, for the benefit of people, climate and the planet. 

 - Nature restoration means direct and indirect local jobs that bring life back to local communities. 

Lue lisää yllä olevasta linkistä


Kuvalainaus (maapallosydän) yllä mainitulta nettisivulta

Tekstin koonti: Aimo Nyberg