perjantai 5. kesäkuuta 2020

Sisäsataman Terassi kuohuttaa taas mieliä


Kuva: AN, 5.6.2020 Sisäsatama Vaasa. Kuntsin modernin taiteen museon merenpuoleinen piha.

 

Aimo Nyberg

Tässä kommenttini Sinikka Terenius-Heikkilän kirjoitukseen Ilkka-Pohjalaisessa 5.6.2020 Lukijoilta: Vastaus kaupungin virkamiehille (kirjoitus on kokonaan luettavissa tämän blogijutun lopussa).


Erinomainen, asiallinen ja terassiasian ytimeen osuva kirjoitus! Kiitos Sinikka Terenius-Heikkilälle asian esille tuomisesta, ja viimekesäisen keskustelun uudelleen nostamisesta julkisuuteen.

Somessa ei näitä asioita tietenkään ratkota. Silti keskusteluja on tärkeää käydä, erilaisia mielipiteitä perusteluineen on ihan jokaisen syytä herkällä korvalla kuunnella.

Win-win tilanne ko. terassitoiminnan ja kulttuurilaitoksen kesken on toivottavasti mahdollista, yhteistyö on oikea tapa hoitaa asioita.

Itsestään selvää on, että kaiken toiminnan Kuntsin modernintaiteen museon yhteydessä on oltava  sen johdolla ja ehdoilla tapahtuvaa. Terassialueet ym. tilapäiset toiminnot ja rakennelmat alueella eivät voi nousta alueen tärkeimmiksi, kaupunkikuvassa näkyviksi ja kuuluviksi kohteiksi. Saatikka sitten jäädä paikoilleen ikuisesti, kun ovat ensin paikan ”vallanneet”.

Ottamatta kantaa siihen kuinka paljon uusia Sisäsataman Terassin tapaisia palveluja nykyisten lisäksi vielä tarvitaan Vaasan kantakaupungin ranta-alueelle, totean vain tämän: kaikkien lupien ja niiden myöntämismenettelyiden tulee olla kunnossa, ja kenen tahansa tarkistettavissa. Tälläkin alueella on voimassa monimutkainen kaavatilanne. Muutoksia tehtäessä nykytilanteeseen kyse on sekä Vaasan kaupungin että myös valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön mukaisten lakien ja säädösten huomioonottamisesta.

Poikkeuksellisen koronakevään aikanakaan ei mitä tahansa ole saanut tehdä. Jos tulossa on muutosideoita esim. uuden pysyvän WC-tilan rakentamiseksi Kuntsin modernintaiteen museon viereen, palvelemaan lähinnä tilapäisen kesäterassin asiakkaita, niin tämä rakennus vaatii luvan. Lupaa rakentaa ei voi saada vain ilmoittamalla asiasta kaupungille. Ensin pitää muuttaa alueen kaavamerkintöjä. Se taas edellyttää pitkää prosessia, jossa mm. on kuultava asianosallisia. Myös lähialueen asukkaita, muita alueen yrittäjiä, pelastustointa ym. viranomaisia.  

Aimo Nyberg

Varapuheenjohtaja/Vice-ordförande
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf

Suosittelen perehtymään

Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen huomioon ottaminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä. Oheinen muistio on laadittu ympäristöministeriön, Museoviraston ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä tänä keväänä 2020.

https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulttuuriymparisto/RKY_menettelytapamuistio_2020.pdf  

Katso myös Vaasan rantapuistovyöhyke julkisine rakennuksineen ja Vaasan Höyrymylly

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1709

 

Katso ja kertaa kaikki Vaasan kohteet (kirjoita hakukenttään Vaasa)

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_list.aspx

 

Koska kaikilla ei ole mahdollisuutta lukea Ilkka-Pohjalaista, tai sen digilehteä, lainaan tähän loppuun poikkeuksellisesti koko kirjoituksen, jota olen yllä blogikirjoituksessani kommentoinut.

Lainaus IP-lehdestä 5.6.2020

Lukijoilta: Vastaus kaupungin virkamiehille

Kiitos kaupungin virkamiehille vastauksesta mielipidekirjoitukseeni. Osaan kysymyksistäni sain vastauksen, osa jäi vastaamatta. Oli kovin sekavaa tekstiä.

Kritiikkini kohde on nykyisen terassin ulkonäkö ja se miten lupa kyseisen rakennelman toteuttamiseen on syntynyt. Kirjoituksenne ei avaa päätöksentekoprosessia, kuka päätti, koska ja mitä. Olen pyrkinyt hakemaan tietoa Vaasan kaupungin sivuilta lautakuntien pöytäkirjoista ja virkamiespäätöksistä. Valitettavasti tietoa löytyi vasta kesäkuulta 2018.

Olen samaa mieltä kanssanne siitä, että ranta-alue on vaasalaisille arvokas ja tärkeä ja sen kehittämisessä tämä on otettava huomioon.

Kirjoitatte, että 2017 Kuntsin modernin taiteen museoon etsittiin yrittäjää kahvilan pitämiseen museon sisällä julkisen hakumenettelyn kautta ja kun se ei tuottanut tulosta, päädyttiin neuvottelumenettelyyn. Vaasan silloinen museotoimenjohtaja Green allekirjoitti yrittäjän kanssa sopimuksen kahvila- ja terassipalveluiden tuottamisesta 5.1.2018, liite sopimukseen allekirjoitettiin 23.5.2018.

Nykyinen museotoimenjohtaja Bonelius esitti kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle sopimuksen ja liitteen uusimista 5.11.2019. Ravintolanpitäjä vuokraa nyt Kuntsin modernin taiteen museon keittiön palvelutiskeineen sekä pienen varaston ja saa käyttöoikeuden tiettyyn sosiaalitilaan. Tätä tarkoittanee kirjoituksessanne kohta: ”vaikkakin museokahvilan pidosta on sittemmin luovuttu”. Perusteita palvelukonseptin muuttamiselle kesken sopimuskauden ette avaa. Kokemuksesta voin sanoa, että museokahvilan taso ja palvelu eivät olleet omiaan nostamaan museon imagoa.

Tekstinne mukaan yrittäjä on lähtenyt kehittämään toimintaansa. Hyvä niin, mutta uudenkin sopimuksen liitteessä mainitaan ravintolanpitäjän velvollisuudesta hyväksyttää mahdolliset terassimuutokset... myös Vaasan kaupungin museoilla, sekä sopeuttaa terassi, terassin kalusteet ja myyntipiste museon yleisilmeeseen. Tämä velvoite sopimuksen liitteessä kertoo, että museolla on sanansa sanottavana terassin sopivuudesta nykyiseen miljööseen.

Tässäkö on vastaus kysymykseeni kuka, koska ja mitä?

Ei kuitenkaan pidä unohtaa rakennus- ja ympäristölautakunnan ja suunnittelujaoston vastuuta hyvän ympäristö- ja kaupunkikuvan luomisessa ja kehittämisessä.

Toteatte kirjoituksessa että terassi ei kaikilta osin vastaa ”luvalla ollutta”. Tämä asia tutkitaan myöhemmin. Tilapäisen luvan myöntämisessä kyse oli siitä, kuinka terassi toimii yhdessä museon toimintojen kanssa. Yrittäjä mainostaa terassiaan ”uudenlaiseksi, moderniksi viihdeterassiksi kaupungin parhaalla sijainnilla”. Miten tämä melko perinteinen kaljaterassi tukee modernin taiteen museon toimintaa? Tällä en tarkoita sitä, että vastustaisin perinteisiä kaljaterasseja, tai terasseja yleensä, kunhan ne asettuvat sujuvasti ympäristöönsä sekä estetiikkansa että toimintojensa puolesta.

Veistospuisto asettuu kirjoituksessa alisteiseen asemaan suhteessa terassiin. Veistospuiston ”toteuttamiseen vaikuttaa luonnollisesti se, minkälaiseksi terassialueen pysyvä lupa tulee muotoutumaan”. Minusta näitä kahta ei pidä asettaa vastakkain, vaan miettiä millainen terassi Veistospuistoon sopii. Moderneilla veistoksilla ja modernin taiteen museolla on elävä yhteys toisiinsa. Terassi on toiminnassa vain muutaman kuukauden vuodessa, Veistospuisto elävöittäisi rantaa läpi vuoden.

Kirjoituksesta jää hyvin epämääräinen tunne. Ymmärrän haparoinnin, kun ette voi sanoa tuleeko pysyvä terassi vai ei ja kokonaisvastuu ei tunnu kuuluvan kenellekään. Joistakin kohdista tekstiä saa käsityksen, että terassi tulee ja mietitään jo wc-tiloja ja asemakaavan muutosta.

Kun kirjoitatte pysyvästä luvasta terassille, niin toivottavasti tarkoitatte koko konseptin avaamista; kunnon ideakilpailua ja terassin suunnittelua siten, että se todella tukee modernin taiteen museon toimintaa ja sopii yhteen uusrenessanssia edustavan 1879 rakennetun vanhan tullipakkahuoneen ja Sisäsatama-alueen − kuten toteatte − ”valtakunnallisesti arvokkaan ympäristön” kanssa.

Sinikka Terenius-Heikkilä
Vaasa

 

torstai 4. kesäkuuta 2020

Kiva päästä taas museoihin!

Seuraavalla Etelä-Suomen reissulla käyn tutustumassa tähän näyttelyyn!

https://koski.fi/taidemuseo/


Yrjö Liipolan Taidemuseo 50-vuotta näyttely 2.6.- 27.9.2020 




Yrjö Liipolan taidekokoelma käsittää noin 210 teosta, joista vanhimmat ovat vuodelta 1900. Lisäksi museossa säilytetään Liipoloiden kulttuurikodin harvinaisuuksia; huonekaluja, porsliinia, valokuvia, maalauksia, kunnia- ja asiakirjoja sekä lehtileikkeitä. Näyttelyssä on esillä Liipolan tekemiä veistoksia museon kokoelmista ja ryijyjä Liipolan elämän varrelta.

Pysyvien prof. Yrjö Liipolan teosten ohessa museossa pidetään vaihtuvia näyttelyitä.


Kesäkuussa pääsee taas museoihin!

Poikkeuksellisen koronakevään jälkeen on ilo taas päästä nauttimaan kulttuurista, monipuolisesti muustakin kuin kuvataiteista, kunhan näitä poikkeusajan rajoitteita saadaan kumottua. Toivotaan parasta, ettei uutta toista koronaviruksen aiheuttamaa tautiaaltoa enää tule.


Yrjö Liipola on Suomen Vapaudenpatsaan tekijä. Liipolan Taidemuseolla on esillä mm. alkuperäiset luonnokset ja pienoismallit v. 1938 valmistuneeseen Vaasan kauppatorille pystytettyyn vapaudenpatsaaseen. Aivan alkuperäisten ideoiden mukaan ei silloin kuitenkaan patsaskokonaisuutta toteutettu.

Näistä mielenkiintoisista vaiheista on tärkeää saada lisää faktaa, mahdollisesti jopa löytää kirjeenvaihtoa tuon ajan päätöstentekijöiden ja kuvanveistäjä Yrjö Liipolan välillä.

Katsotaan minkälaista kuva- ym. materiaalia löytyy, ja mitä niistä saadaan irti. Tämä tutkimusreissu liittyy osana allekirjoittaneen vetämään Rojekti X= hankkeeseen, jossa esitellään Vaasan julkisia patsaita ja muistomerkkejä.

Tulossa siis vielä kesäkuun aikana tälle vaasaennenjanyt blogisivustolle kirjoituksia ja kuvia itse taiteilijasta, professori Yrjö Liipolasta, ja hänen merkittävimmästä työstään (ainakin meidän vaasalaisten mielestä) Suomen Vapaudenpatsaan syntyvaiheista.

Aikaisempi kirjoitus aiheesta

Suomen Vapaudenpatsaan tekijä: Yrjö Liipola

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/12/suomen-vapaudenpatsaan-tekija-yrjo.html



Kuvalainaus netistä

Teksti: Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä, historian harrastaja

tiistai 2. kesäkuuta 2020

Urban Green Plan – myös Vaasaan!

Pystyvätkö Vaasan päättäjät ja virkamiehet ottamaan tämän EU-komission haasteen vastaan?

Toivottavasti. Eikä vasta kymmenen vuoden päästä vaan tässä ja nyt! Nopeimmat toimijat saavat aina myönteisintä julkisuutta, niin uskon käyvän tässäkin asiassa.

Tulossa on noin vuoden päästä Vaasan ja Uumajan välille maailman ympäristöystävällisin laiva, - mielikuvaa täydentäisi erinomaisesti myös päättäväiset toteutettavat teot ympäristömme puolesta upealla maailmanperintörannikollamme, mielellään Merenkurkun molemmin puolin.


EU-komission tuore ehdotus biodiversiteettistrategiaksi ehdottaa jokaiselle yli 20.000 asukkaan kaupungille omaa "Urban Greenin Plania", jolla lisätään metsien, puiden ja kaupunkiviljelyn määrää sekä virkistysalueiden saavutettavuutta kaupungeissa.

EU Biodiversity Strategy for 2030 

https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-green-deal/actions-being-taken-eu/EU-biodiversity-strategy-2030_en?fbclid=IwAR1IbV1pmOi_gY2_4IN_HgB06aY9iuXxKmueKOhkemFSZ6UpaYUWnooA-E4

Ursula von der Leyen, President of the European Commission 

“Making nature healthy again is key to our physical and mental wellbeing and is an ally in the fight against climate change and disease outbreaks. It is at the heart of our growth strategy, the European Green Deal, and is part of a European recovery that gives more back to the planet than it takes away.”


- Climate change, the unprecedented loss of biodiversity, and the spread of devastating pandemics are sending a clear message: it is time to fix our broken relationship with nature. 

- The Biodiversity Strategy will put Europe’s biodiversity on the path to recovery by 2030, for the benefit of people, climate and the planet. 

 - Nature restoration means direct and indirect local jobs that bring life back to local communities. 

Lue lisää yllä olevasta linkistä


Kuvalainaus (maapallosydän) yllä mainitulta nettisivulta

Tekstin koonti: Aimo Nyberg

sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Kuntalaisten osallistuminen ollut paussilla

Paluu uuteen normaaliin on alkamassa, ensi askelia otetaan meillä Suomessakin kesäkuukausien aikana. Selvää kuvaa tulevasta ei ole. On selvää, että viime kuukausien tapahtumien kulusta, koronan takia tehdyistä päätöksistä, määräyksistä, suosituksista jne. tullaan keskustelemaan aivan varmasti vielä pitkään.

Suomessa on mielestäni asiat hoidettu Sanna Marinin hallituksen johdolla hyvin. Tilanne on ollut hallinnassa, ja uhkaan on osattu suhtautua kuten kuuluu, panikoitumatta, laillisuusnäkökulmaa korostaen ja myös yhteisvastuullisuuteen luottaen. Ja aina mahdollisimman ajantasaisen faktan mukaan edeten.

Poikkeusolosuhteilla on tietenkin ollut monia vaikutuksia, hyvin erilaisia ikä- ym. ryhmien kannalta asioita katsoen. Todella kovat ajat koronakaranteeni aiheutti yli 70-vuotiaille, riskiryhmäläisille, joiden kontaktit läheisiin suorastaan estettiin. Traumaattisia kokemuksia varmasti on koettu kaikissa sukupolvissa.

Kokoontumisrajoitukset ovat estäneet myös normaalin kansalaisten osallistumisen kuntademokratiaan.

Taloyhtiöiden kokoukset ovat siirtyneet, samoin pienten ja suurtenkin yhdistysten asioiden hoitaminen. Myös kaupunkien vuorovaikutus asukkaiden kanssa vaikeutui oleellisesti, kun yli 70 -vuotiaat eristettiin, ja yli 10 henkilön kokoontumiset kiellettiin.

Haluan nostaa esiin tämän vähemmän esillä olleen seurauksen poikkeusoloista.

Paikymmentä vuotta sitten kaavoitusta koskevia oikeussääntöjä muutettiin merkittävästi. Tällöin valtion vaikuttamista kuntien kaavapäätöksiin vähennettiin. Tilalle luotiin osallistumisjärjestelmä, jonka tarkoitus on ollut turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, vuorovaikutteisuus ja avoin tiedottaminen. Kaupunkien velvollisuudeksi tuli aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laatia suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelyistä (OAS) sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

Osallistumisjärjestelmä on toiminut hyvin. Kunnat ovat täyttäneet lain tarkoituksen järjestämällä kaavoituksen alkuvaiheessa kyseisellä alueella kokouksia, joissa kaavan tarkoitusta ja pääpiirteitä on selostettu, ja asukkaille on annettu mahdollisuus esittää kysymyksiä ja mielipiteitä. Asukkaat ja asukasyhdistykset on aktivoitu vuorovaikutukseen oman elinympäristönsä kehittämisessä.

Nyt kevään 2020 poikkeuskuukausina tämä osallistumisjärjestelmä oli ”paussilla” koronaviruspandemian takia. Tarpeelliset kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset ovat menneet kaiken edelle.

Perustuslain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä hallintolain vaatimukset kansalaisten oikeudesta vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja tasapuolisesta kohtelusta eivät siis poikkeusoloissa voineet toimia.

Kesäkuun alusta tulee voimaan joitakin lievennyksiä kokoontumisille.

Jää nähtäväksi miten pian uusi normaali taipuu mm. maankäyttö- ja rakennuslain osallistumisjärjestelyjen mukaisten tilaisuuksien pitämiseen.

Katsellaan, kuulostellaan. Kesä on edessä, ja sen jälkeen kenties hyvinkin toimelias syyskausi.




Kuvituskuva: Havainnekuva 2016 Vaasan kaupunginsivuilta. Torin kehittämisideat olivat ajankohtaisia, suunnitelmia esiteltiin, niistä keskusteltiin ja lausuntoja annettiin.

Teksti: Aimo Nyberg

VKA ry:n vara pj.
aimonyberg at gmail.com

Lähimetsät tärkeitä kaupunkilaisille


Kaupunkien, kuntien ja seurakuntien omistamia pieniä ja suurempiakin metsäalueita löytyy Vaasan seudultakin. Vaasan kaupungissakin ihan merkittäviä hehtaarimääriä.

Suurin osa on suojelemattomia maita. Metsät halutaan nähdä kuntataloudessa ensisijaisesti tuottoa antavina resursseina, joita on siis myös hoidettava.

Virkistysmetsien hoitotarpeesta ja -toimista on erilasia näkemyksiä. Kuluja hoidosta syntyy kaikesta mitä metsissä tehdään; siistitään ryteikköjä, poistetaan kaatuneita tai ihmisille vaaraksi olevia puita, tehdään kulkureittejä jne. Ja nämä kulut pyritään rahoittamaan aika ajoin tehtävillä suurillakin hakkuilla, jopa hehtaarien suuruisilla avohakkuilla. Ei ole poikkeuksellista sekään, että myös muiden kuntasektoreiden miinus merkkisiä taseita paikataan, tai suuria uusia hankkeita järjestetään ”kerralla kuntoon” kaatamalla metsää. Käytetään siis meidän kaikkien kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta päättäjiemme keskenään sopimiin tarkoituksiin.

Jos lähimetsiä kaupungeissa ja niiden liepeillä haluaa ajatella luonnon monimuotoisuuden kannalta, niin lähes aina helpoin ja paras ratkaisu olisi vähentää hoitotoimet aivan minimiin. Ihmisille vaaraksi olevat puut voisi kaataa, mutta jättää ne maastoon maalahopuiksi. Näin ei kuitenkaan, ainakaan toistaiseksi, ole haluttu tehdä.

Kuntiin laaditaan metsänhoitosuunnitelmia, noin kerran vuosikymmenessä

Kuntalaisten pitäisi voida vaikuttaa kuntametsien hoitoon. Kysehän on verorahojemme käytöstä. Metsänhoitosuunnitelmissa, jotka siis kaupungin rattaissa kyllä käsitellään, on ongelmana niiden suurpiirteisyys, ne tehdään aika vapaamuotoisiksi ja tilanteeseen jos toiseenkin sopiviksi. Jos vertaa tätä esim. kaavahankkeiden käsittelyyn ja julkisuuteen, niin vuorovaikutus kuntalaisten kanssa jätetään hyvin usein ja tietoisesti mielellään nollaan. Kun asukkaat sitten heräävät yllätyksiin, niin valitusoikeuttakaan ei ole, jos ja kun on toimittu hyväksytyn metsänhoito-ohjelman mukaisesti.

Missä mennään nyt?

Viheralueista tietoa kyllä löytyy netistäkin, mutta uusittavana olevasta Vaasan metsienhoito-ohjelmasta löytyy kaupungin sivuilta kovin heikosti tietoja. Ennen vuodenvaihdetta lisäaikaa saaneelle uuden metsienhoito-ohjelmien julkiselle käsittelylle toivoisi vielä löytyvän aikaa ja asiaankuuluvat menettelytavat.

Viheralueiden hoitoluokista

https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/puistot-ja-viheralueet/viheralueiden-hoitoluokat/

Lainaus

”Vaasan kaupungin viheralueet on jaettu valtakunnallisen viheralueiden hoitoluokituksen mukaan erilaisiin hoitoluokkiin alueen käyttötarkoituksen, käyttäjien, luonnonolojen sekä viheralueen laatu- ja kustannustavoitteiden mukaan. Hoitoluokitus määrittelee laatutason, jonka mukaan alue hoidetaan. Hoitotaso ja hoitomenetelmät vaihtelevat suuresti eri hoitoluokissa. Esimerkiksi korkeatasoiset kaupungin edustusviheralueet tarvitsevat hoitoa päivittäin ja taajamametsiä hoidetaan muutamien vuosien välein.”


Tutustu tähän

Laura Räsäsen ja Keijo Savolan kirjoitukseen. Se kertoo mahdollisuuksista palauttaa kaupunkien ja kuntien metsäalueet asukkaiden ja luonnon keitaiksi. (Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri)

https://www.sll.fi/app/uploads/2018/10/KM-30-valmis-1.01.pdf



Laitan tähän loppuun vielä puolen vuoden takaisen blogijuttuni (28.10.2019)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/10/metso-ohjelmasta-keskustelua-nyt.html


Koronaeristyksen yksi selkeimpiä vaikutuksia meihin kaupunkilaisiin on ollut tämä: lähdetään ulos luontokohteisiin, mennään vaellusreiteille, luontopoluille ja ihan vaan lähimetsiin, rannoille jne.

Kun kiire unohtuu ja silmiä tulee pidettyä auki ja ajatukset ovat avoimina, niin oivallus kaiken ykseydestä ja ihmisen olemisesta osa kokonaisuutta muuttuu mielissämme itsestäänselvyydeksi.

Kuvalainaus: Vaasan ympäristöseuran fb-sivulta

Teksti: Aimo Nyberg

Kesän 2020 kukkaistutukset Vaasassa

Tältä Vaasan kaupungin sivulta pääset avaamaan kaupungin viheralueyksikön KESÄKUKAT ja RYHMAKASVIT 2020 -lehtisen!

Edellisvuosien tapaan on taas tehty upeat suunnitelmat, keksitty hyvä teema ja värimaailma!

Ole utelias, kannattaa katsoa!

https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/puistot-ja-viheralueet/kesakukat-ryhmakasvit-vaasassa/

(siirry sivulta eteenpäin sivulle Kesäkukkia- Sommarblommor 2020)


Vaasan keskusta-alueen kaunistamiseen kukkaistutuksilla on satsattu osaavien tekijöiden toimesta jo vuosikaudet. Nautitaan taas tästä! Maltetaan aina silloin tällöin istahtaa alas puistojen penkeille, levähtää ja katsella maailmaa ympärillämme.

Kesä on täällä!



Kuva: AN. 23.5.2020. Tämä suihkulähdekin on ollut jo jonkun aikaa toiminnassa Tiklaspuistossa hautausmaan kohdalla.

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

perjantai 29. toukokuuta 2020

Svedjehamn toukokuun lopulla 2020

Olemme vaimoni kanssa tänä keväänä liikkuneet paljon ulkona kahdestaan. Havaintojemme mukaan luonnossa liikkuminen on kasvattanut suosiotaan. Tämä on aivan ymmärrettävää ja perusteltua nyt poikkeuskeväänä. Koronaviruksen uhkaan on haluttu löytää ”lääkettä” luonnosta, raikkaasta ulkoilmasta, auringonvalosta, aistien avaamisesta väreille, tuoksuille, äänille, liikkumisesta erilaisissa maastoissa, kosketeltavista luonnonmateriaaleista jne. Metsien, puiden elinvoiman näkeminen, kokeminen näin kasvukauden alkaessa on avannut luontoon halunneiden silmät, ja toisilla jopa sylit, kun on tehnyt mieli kietoa kätensä jonkun puun ympärille.





Yksi suosikkikohteistamme on ollut jo vuosikausia Raippaluodon Svedjehamn. Kohde on yksi Maailmanperintöalueen helpoimmin saavutettavista kohteista. Näkötorni Saltkaret on jo tuttu paikka monille vaasalaisille, ja turistejakin siellä on viime vuosina käynyt todella paljon.




Metsähallituksen rakentamalla näkötornilla on erinomaiset opasteet.

Kävelemiseen on tehty aivan upeita reittejä, lyhyitä ja esteettömiäkin, ja tietenkin myös pidempiä ja vaativampiakin.

Lintujen bongaus ja myös lintukuvaus kuuluvat vaimon ja minun harrastuksiin. Nyt pesintäaikaan on erityisen tärkeää kunnioittaa luontoa, sen kaikkien lajien etuoikeutta omiin elinympäristöihinsä.

Kävelyreiteillä pysyminen on tärkeää. Niin reipas ulkoilu kuin rauhallinen kasvien, lintujen, luonnonilmiöiden tarkkailukin kyllä onnistuu näiltä meitä ihmisiä varten tehdyillä kävelyreiteillä.

Minulla on lähes aina myös kamera mukana. Lintukuvaus on mielenkiintoista, joskin kovin haasteellista. Eilen aamupäivällä oli Bodvatnetin kävelyreitillä erinomaiset olosuhteet. Lintujen laulua kuului kaikkialta, mutta niiden näkeminen on silti kovin vaikeaa. Ne kun ovat liikkeissään erittäin nopeita, ja vaikkei puissa vielä ole kuin pienet hiirenkorvalehdet, niin aina tuntui jonkun pienen lehden tai oksan peittävän juuri linnun pään tai muun tärkeän tunnistamiskohdan. Eivätkä nuo pienet ystävämme puiden oksilla tottele kuvaajan ajatuksia kääntymisestä parhaaseen mahdolliseen kuvauskulmaan.

Laitan tähän muutaman lintukuvan. Emme vaimoni kanssa nyt uskalla tehdä lintujen lajimäärittelyä, eli varmuudella sanoa mitä näimme ja kuvasin. Otamme mielellään vastaan apua lajimäärittelyssä.

Pajusirkku, pajulintu…nokikana, kalalokki?







Kuvat: AN, 28.5.2020 


Kotimaanmatkailu, lähimatkailu on tämän kesän teema.

Ideoita kohteista, kokemuksia ja kuviakin voisimme jakaa toisillemme entistä enemmän. Somen kanavat ovat tähän erinomaisia. Ja oikeasti myös tämä vaasaennenjanyt blogi!

Jos Sinulla on kiinnostusta pienen kuva + tekstijutun tekemiseen tähän blogiin, niin ota yhteyttä!

Svedjehamn on mahtava kohde ympäri vuoden. Tässä yksi aikaisempi blogijuttuni lokakuulta 2017.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/10/samoilla-paikoilla-lokakuu.html

Perehdy lisää: Svedjehamn
 
http://www.merenkurkku.fi/koe-merenkurkku/kayntikohteet/svedjehamn/

Merenkurkun saaristo
https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/merenkurkun-saariston-info/

Unescon maailmanperintökohde, Merenkurkun saaristo

http://www.merenkurkku.fi/maailmanperintoalue/hallinto/maailmanperintosopimus/maailmanperintoluettelo/suomen-maailmanperintokohteet/


Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
aimonyberg at gmail.com

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...