Lauantain kolme kohdetta

 

 

Tänään muistiini palautui taas perustelut sille, miksi olen aikoinaan liittynyt useampaankin kotiseututyötä tekevään kulttuurialan yhdistykseen.  

Kyllä oli todella mahtavaa saada olla mukana bussiretkellä tutustumassa ja oppimassa lisää mielenkiintoisista kohteista mukavan porukan mukana.

Pohjanmaan historiallisen museon yhdistys ry järjesti tänään lauantaina 9.10.2021 lähiseutumatkan, jossa vierähti lähes koko päivä. Aamusumussa lähdimme liikkeelle, perinteisesti kaupungintalon edestä klo 9 ja matka suuntautui ensin Meteoriihelle Söderfjärdeniin.Vastassa meitä olivat Matts Andersén, Sundom bygdeförening r.f., hän kertoi meille tietenkin ihan kaikesta, meteoriittikraatterista, uusituista/huolletuista planeettamerkeistä Loisketien varrella, peltoalueen kuivatuksesta yli 100 vuotta sitten, museoiduista maatalouskoneista ja työvälineistä, joita on nähtävänä omassa näyttelytilassa jne. Satu Hietala kertoi uusimmasta geologisesta näyttelystä, joka löytyy alueen upeasta erillisestä rakennuksesta. Kaj Höglund esitteli tähtitieteellisen yhdistyksen Vaasan Andromeda ry:n tiloja, laitteita ja kertoi yhdistyksen toiminnasta vuosien varrella ja nyt. Kaj on toiminut yhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana.

Meteoriiheen pääsee toki tutustumaan aukioloaikoina, mutta tällaista kokonaispaketista ja että kaikkiin paikkoihin on ovet auki, ja paikalla on useita oppaita, pääsee kokemaan parhaiten juuri tällaisissa alueen toimintaa ylläpitävien yhdistysten tilaisuuksissa.

Päivän retki jatkui Tuovilan sillalle, jonka historiasta saimme kuulla vanhempaa ja uudempaakin tutkimustietoa, ja myös käydä kulkemassa sillan yli ja vähän rannoillakin kuvia ottamassa.

Päiväretken päätöskohde ja ruokailu oli Maksamaalla Tottesundin kartanolla.  

Kuvasin retkellämme taas kohtuullisen paljon. Ajattelin jakaa ottamiani kuvia ja vähän juttuakin kolmessa seuraavassa blogikirjoituksessa lähipäivinä.

Tulossa siis lisää kuvia näistä Vaasan seudun kohteista

Kotiseuturetki 9.10.2021

 

 

 

 

 

 

 

Kuvat: AN 9.10.2021

 

Linkkejä

Pohjanmaan historiallisen museon yhdistys ry

https://pohjanmaanhistoriallisenmuseonyhdistys.yhdistysavain.fi/ 

Sundom bygdeförening rf

https://sundom.fi/sv/bygdeforeningen 

Maxmo hembygdsförening r.f. 

https://klemets.fi/ 

Vaasan Andromeda

https://www.ursa.fi/yhd/andromeda/index.php 

Teksti: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Kiinnostaako Sibelius

Janne on ajankohtainen, mutta erityisesti Ainoon kannattaa nyt perehtyä!

Jean Sibeliuksen syntymästä tulee joulukuun 8. päivä kuluneeksi 150 vuotta.

91-vuotiaana vuonna 1957 kuolleen säveltäjämestarin elämänvaiheet liittyvät pieneltä osalta myös Vaasaan. Nimittäin Tottesundin kartanon alasali Vöyrin Maksamaalla oli Aino Järnefeltin ja Jean Sibeliuksen häiden pitopaikkana kesäkuussa 1892.
 
Vasta nyt, tänä vuonna 2015, Aino Sibelius on saanut ensimmäisen hänestä itsestään kertovan, oman näyttelynsä. Järvenpään taidemuseossa on esillä erittäin puhutteleva itse Ainoa ja tuon ajan ihmisiä sekä ajan ilmapiiriä esittelevä kokonaisuus.

Järvenpään taidemuseo

Hieno esittely tästä näyttelystä löytyy esim. Hurmioitunut  – Elämästä, taiteesta, mistä milloinkin –blogissa.

Kuva:Aimo Nyberg, 11.7.2015. Eero Järnefeltin öljymaalaus sisarestaan Aino Sibeliuksesta (taulu on yksityisomistuksessa).

Lainauksia Järvenpään museon näyttelyn kuvateksteistä:

”Ymmärrätkös sinä Aino, että meistä tulee mies ja vaimo 1½ viikon päästä – että saamme suudella toisiamme ja kuinka tahansa ja missä tahansa (!) – ja asua yhdessä ja olla yhteisissä rahoissa – syödä ja keittää kahvit yhdessä – on se ihanaa”.

Janne Ainolle 30.5. 1892

”Rakkaus oli syttynyt molemminpuoliseksi vasta syksyllä 1890, jolloin pari kihlautui.”


”Aino valmistui Kuopion tyttökoulusta 1887, mutta harjoitti kädentaitojaan Kuopion ja myöhemmin myös Vaasan veistokouluissa. Veistokouluissa säätyläistytöt oppivat esimerkiksi piirtämistä, ornamentiikkaa, laskentoa ja kirjanpitoa. Lisäksi hän soitti ahkerasti pianoa ja luki kaunokirjallisuutta.

Musiikki, kirjallisuus ja teatteri pysyivät tärkeinä kiinnostuksen kohteina lopulta läpi elämän. Äiti Elisabethin perustama suomenkielinen kirjallisuuspiiri keräsi perheen kotiin nuoria ylioppilaita ja kulttuuriväkeä ja tutustutti myös Ainoa ajan aatteisiin.”

”Vuonna 1890 Aino muutti äidin kanssa Vaasaan huolehtimaan sieltä kuvernöörinpaikan saaneen isän, August Alexander Järnefeltin taloudesta.

Aino halusi jatkaa opintojaan, mutta perheen elämä vaati hänen osallistumista taloudenhoitoon ja edustustehtäviin. Näin siitäkin huolimatta, että äiti Elisabeth oli osallistunut Suomen Naisyhdistyksen toimintaan ja puolustanut naisten tasda-arvoa. Vaasassa Aino osallistui vastaperustetun Kansallisseuran johtokuntaan vain 19-vuotiaana sekä toimi Musikaliska Föreningen i Wasa -yhdistyksessä. Siskonsa Ellin tavoin hän myös avusti tyttökoulussa pitäen käsityötunteja ja säestämällä.

Vaasan aikana Aino käänsi myös Pohjalainen -lehteen tekstejä, kuten Strindbergin novellin Samvetskval, joka ilmestyi 1892 nimellä Omantunnon vaivat. Vuotta aiemmin myös Päivälehdessä oli ilmestynyt Aino Järnefeltin kirjoitus Kirjansitojan leski nimellä Alma.”

Edellä olevat tekstilainaukset Järvenpään museon kuvateksteistä.

…

Tähän loppuun vielä kuva myös itse isännästä, eli Jean Sibeliuksesta. Tämä näköiskuva löytyy Järvenpään museon edustalta, melko läheltä Järvenpään rautatieasemaa.

Kuva: Aimo Nyberg, 11.7.2015

Jos olet oikein Jean Sibelius fani, niin goolaa vieä netistä kuvahaulla Sibelius monumentti.

Minusta on hyvä, että näistä merkkihenkilöistä on tehty useampiakin patsaita ja muisomerkkejä.

Eila Hiltusen abstraktiteos (1967)korostaa enemmän itse musiikkia ja tämä Erkki Erosen näköiskuva (1964) henkilöhistoriaa.

Sibeliuksen musiikki on takuuvarmasti esillä nyt hänen juhlavuonna, ja tulevinakin vuosina Suomen 100 - vuotisjuhlien lähestyessä.

Tämäkin taiteen puoli avautuu nyt minulle paremmin, kun on perehtynyt asiaan, ja vieraillut Tuusulanjärven taiteilijareitillä myös Ainolassa, Jeanin ja Ainon kotimuseossa.
Tässä vielä linkki Ainolaan.


Aimo Nyberg, kulttuurin kuluttaja