torstai 16. toukokuuta 2024

Sankarihaudoilla on kerrottavaa

 

Kaatuneitten muistopäivänä kirkkoon ja vanhalle hautuumaalle

Kaatuneitten muistopäivänä 19.5.2024 jumalanpalveluksen päätteeksi lähetetään Vaasan kirkosta seppelpartio sankarihaudoille.

Tehtävään lähetettävää seppelpartiota sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen lippulinnaa odottaa Vaasan vanhalla hautausmaalla 381 haudan sankarihauta-alue kuvanveistäjä Armas Tirrosen suunnittelemine Pyhä puisto -muistomerkkeineen.

Saatesanat ja seppelpartion lähettämisen jumalanpalveluksen päätteeksi toimittaa professori emeritus Ilkka Virtanen.

 






Kuvat: AN 16.5.2024. Sankarihauta-alue, Vaasan vanha hautausmaa


 

Tätä blogikirjoitusta on täydennetty tapahtuman jälkeen: Ilkka Virtasen puhe kirkossa ja kuvia seppelpartion lähettämisestä sankarihaudoille sekä seppeleiden laskemisesta muistomerkille.

 

Sankarihaudoilla on kerrottavaa

Saatesanat Vaasan kirkossa 

Kaatuneitten muistopäivänä 19.5.2024

lähetettäessä seppelpartio sankarihaudoille

 

Saimme kolme viikkoa sitten nauttia hienoista veteraanijuhlallisuuksista, kun Vaasa oli toistamiseen saanut järjestettäväkseen Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen pääjuhlan. Veteraanipäivää on vietetty vuodesta 1987 alkaen muistutuksena yli 5 vuotta kestäneen sotakauden päättymisestä ja rauhanajan alkamisesta Lapin sodan päättymisen myötä 27.4.1945. Nimikkopäivä on kunnianosoitus niille 500 000 miehelle ja 100 000 naiselle, jotka rintamapalveluksen muodossa osallistuivat yhteisiin sotaponnistuksiin isänmaamme itsenäisyyden ja vapauden turvaamiseksi.

Näiden 600 000 rintamapalvelukseen osallistuneen joukossa oli 90 000 sellaista, jotka eivät päässeet itse näkemään, että heidän ponnistelunsa maamme itsenäisyyden säilyttämiseksi eivät menneet hukkaan. Heidän paluunsa sodasta tapahtui ennen sodan päättymistä, puuarkussa. Heidän uhrauksensa isänmaan hyväksi oli uhrauksista suurin ja jaloin, heidän oma henkensä.

Kaatuneiden sotilaiden omaisten ja heidän aseveljiensä vahva tahto sai aikaan, että kaatuneitten huolto hoidettiin uuden ainutlaatuisen suomalaisen ratkaisun mukaisesti. Kaatuneita ei haudattu taistelupaikkojen läheisyyteen perustettaviin sotilashautausmaihin, kuten sotaväen pitkä perinne oli ollut, vaan heille perustettiin kunnissa olevien hautausmaiden yhteyteen omat sankarihauta-alueet. Näin kaatuneet saivat viimeisen leposijansa kotiseutunsa mullassa. Maahamme syntyi 630 sankarihautausmaan verkosto. Seurakunnat pitävät näitä yhä yllä ja huolehtivat niiden hoidosta.

Maassamme matkaileva voi todeta, että jokaisella paikkakunnalla sankarihautausmaa on tutustumisen arvoinen nähtävyys. Yhtenäiset hautakivirivistöt, yhtenäiset hyvin hoidetut kukkaistutukset ja kuvanveistäjien taidokkaat muistomerkit muodostavat aina harmonisen ja mieltä ylentävän kokonaisuuden.

Sankarihaudoilla on myös kerrottavaa, jopa vierailijalle. Osallistuin muutama viikko sitten hautajaistilaisuuteen Karijoen kirkossa, jota en entuudestaan tuntenut. Siunaustilaisuutta edeltänyt kierrokseni kirkkoa ympäröivällä hautausmaalla johti myös sankarihaudoille. Silmiin pisti heti sankarihautojen suuri lukumäärä, 130 hautaa, onhan kyseessä varsin pieni kunta. Lähempi tutustuminen hautakivien kertomaan antoi asialle selityksen. Suuressa joukossa hautakiviä vainajan kuolinpaikaksi oli merkitty Äyräpää, eteläpohjalaisten sotilaiden tuhoisin kohtalonpaikka Talvisodassa.

On selvää, että jokaiseen yksittäiseen sankarihautaankin liittyy oma tarinansa. Yksittäistapauksissa ne ovat voineet olla yleisesti tiedossa, mutta valtaosaltaan vain lähiomaisten tuntemia, aina ei edes heidänkään. Kaatuneet eivät olleet niistä itse kertomassa ja monet veteraanit eivät halunneet sotatapahtumista liiemmälti kertoa. Nykytekniikka on luonut mahdollisuuden yleisemminkin tutustua sotakohtaloihin.

Tietoverkostossa on avattu vapaaseen käyttöön Sotasampo- ja Sotapolku-tietokannat, jotka sisältävät laajat kirjallisten sotadokumenttien ja -kuvien kokoelmat. Tietoja yhdistelemällä pystyy saamaan hyvän kuvan jokaisen rintamapalvelukseen osallistuneen vaiheista sodan kestäessä, niin kaatuneista kuin Suomea jälleenrakentamaan selvinneistä. 

Olen laatinut Sotasampo-tietokannan ja siihen perustuvan karttapohjaisen Sotapolku-työalustan perusteella isäni sotapolun. Se koostuu yhteensä 45 osiosta alkaen 9.10.1939 tapahtuneesta rintamapalvelukseen astumisesta, joukkojen siirtymisistä ja tärkeimmistä taisteluista päättyen juhannusaaton 23.6.1944 taisteluihin Viipurin maalaiskunnassa. Tuolloin vihollisen kranaatti haavoitti isääni Näätälän Kollivuoren taistelussa niin, että hän menehtyi vielä samana päivänä kenttäsairaalassa. Isäni oli siis yksi noista 90 000 sodasta elossa kotiin palaamattomasta, äitini yksi 30 000 sotaleskestä ja minä yksi 50 000 sotaorvosta.

Toukokuun kolmas sunnuntai on omistettu sodissa kaatuneiden muistolle vuodesta 1940 alkaen. Heti Talvisodan päättymisen jälkeen ylipäällikkö Mannerheim päätti, että toukokuun 16. päivänä vietetyn Puolustusvoimain lippujuhlapäivän sijasta ryhdytään silloin viettämään Kaatuneitten muistopäivää. Käytännön syistä 16.5. päivän sijasta muistopäivä sijoitettiin läheiseen toukokuun kolmanteen sunnuntaihin. 

Ilmaisemme yhteisen kunnianosoituksemme ja kiitoksemme henkensä uhraamaan joutuneille sotilaillemme suorittamalla kunniakäynnin ja seppeleenlaskun sankarihaudoille välittömästi tämän jumalanpalveluksen jälkeen. Täältä tehtävään lähetettävää seppelpartiota sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen lippulinnaa odottaa Vaasan vanhalla hautausmaalla 381 haudan sankarihauta-alue kuvanveistäjä Armas Tirrosen suunnittelemine Pyhä puisto -muistomerkkeineen.

Ilkka Virtanen

 


 


 










Kuvat: AN 19.5.2024 Vaasan kirkko ja vanha hautausmaa

...

 

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com


 

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...