Vapun riehat ja mm. Topeliuksen patsaan lakitus lähenee taas!
Kerrataan tässä hieman tuon patsaan tekijän, kuvanveistäjä Emil Wikströmin muitakin teoksia. Täältä Vaasasta ja Pohjanmaalta niitä löytyy useitakin.
Tämä Ilkka Virtasen, samoin kuin lopussa olevat linkit aikaisempiin blogikirjoituksiini ovat vuodelta 2022.
Ilkka Virtanen
Pohjanmaan Maanpuolustuskilta
Emil Wikström maamme itsenäistymisen ja maanpuolustuksen kuvaajana
Kuvanveistäjä Emil Wikström edustaa 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kahta puolta vallinnutta suomalaiskansallista taidesuuntaa, jolla oli merkittävä vaikutus itsenäisyyteen pyrkineen ja sen lopulta saavuttaneen kansakunnan kansallishengen vahvistumiseen. Wikström nousi aikansa johtavan kuvanveistäjän asemaan saatuaan toteutettavakseen Säätytalon päätykolmion veistosryhmän 1893 (työ valmistui 1903) ja Elias Lönnrotin Helsingin patsaan 1899 (patsas paljastettiin 1902).
Wikströmin muita veistotaiteen kansallisia monumentaalitöitä ovat mm. Mikael Agricolan puolivartalopatsas Viipuriin 1908 ja sen jälkivalos Turun tuomiokirkon Unikankareelle 1910, Kansallismuseon Graniittikarhu 1910, Tampereen Näsinkallion suihkulähteen kolmiosainen patsasryhmä 1913, Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajat 1914, Zacharias Topeliuksen patsas Vaasaan 1915 ja J.V. Snellmanin patsas Helsinkiin 1916. Wikström oli lisäksi suosittu muotokuvataiteilija, hautamuistomerkkien tekijä sekä tuottelias mitalitaiteilija.
Asumisensa ja työskentelynsä suhteen Wikström toimi kuten muut saman ajan huomattavimmat taiteilijat, hän rakennutti taiteilijakotinsa ja ateljeensa maaseudun rauhaan. Wikströmille sopiva sijainti löytyi Sääksmäen Visavuoresta. Visavuori toimii nykyään museona. Visavuoressa toimii myös Wikströmin tyttärenpojan Kari Suomalaisen museo.
Keskityn tässä kirjoituksessani Wikströmin tuotantoon siltä osin kuin se suoraan liittyy maamme itsenäistymistapahtumiin ja maanpuolustukseen sekä kertoo samalla tapahtumista tai henkilöistä Pohjanmaalla, erityisesti Vaasassa.
Wikströmin monumentaaliteokset Pohjanmaalla
Topeliuksen patsas Vaasassa
Uudenkaarlepyyn Kuddnäsissä 1818 syntynyt Zacharias Topelius oli erittäin monipuolinen toimija: toimittaja, kirjailija ja yliopistomies (Helsingin yliopiston historian professori ja rehtori). Hänen vaikutuksensa suomalaisen kansallisen identiteetin muodostumiseen ja tietoisuuden maastamme leviämiseen oli merkittävä. Vuonna 1875 ilmestynyt Maamme -kirja oli oppikirjana kouluissa aina 1940-luvulle asti. Topelius ajoi myös voimakkaasti maallemme omaa lippua jo autonomian aikana, hän oli ensimmäisiä sinivalkoisten lippuvärien kannattajia. Helsinkiläistymisestään huolimatta Topeliukselle Pohjanmaa ja isänmaalliset pohjalaiset olivat aina tärkeitä. Tämä käy ilmi mm. hänen sanoittamastaan maamme toiseksi vanhimman maakuntalaulun, Vaasan marssin, toisen säkeistön kertosäkeestä (suomenkielinen teksti Alpo Noposen):
Att bära gladt
din fanas skatt,
att kämpa med i främsta led,
var fäders bragd, var Vasa sed.
Jos vainomies sun
sulkis ties,
niin kuolemaan me taistellaan,
kuin Vaasan urhot ainiaan.
Ensimmäinen Topeliuksen patsas pystytettiin Vaasaan v. 1915. Kuvanveistäjä Emil Wikström on valinnut aiheeksi Topeliuksen roolin Suomen lasten ”Satusetänä”, patsaassa Topelius on lasten ympäröimänä. Patsaan sijainti on keskeisellä paikalla Vaasassa, kahden puistikon, Kirkkopuistikon ja Hovioikeudenpuistikon, risteyksessä Vaasan kirkkoa vastapäätä.
Kaatuneiden muistomerkki Nivalassa
Wikströmin tuotantoon kuuluu runsaasti hautamuistomerkkejä. Pääosin ne ovat yksityishenkilöiden haudoille toteutettuja. Julkista hautausmaamuistomerkkiä edustaa vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki Nivalassa (1918).
Pohjanmaan museon pronssiovet
Pohjanmaan museon intendentti, professori Karl Hedmanin toiminnan ansiosta museo sai v. 1930 uudet modernit toimitilat. Arkkitehti Eino Forsmanin suunnitteleman rakennuksen pääsisäänkäynti oli varustettu Emil Wikströmin massiivisilla pronssikoristeisilla ovilla. Ovien pronssiset korkokuvat kertovat viitenä kuvaparina Pohjanmaan historian huomattavimmat tapahtumat.
Ylin kuvapari liittyy viikinkiaikaan ja perustuu islantilaisen Snorren satuihin. Viikinkikuningas Agne saapuu joukkoineen Suomeen, käy voitollisen taistelun ja surmaa täkäläisen päällikön ja ryöstää hänen tyttärensä vaimokseen. Vaimo kuitenkin kostaa isänsä surmaajalle riistämällä tämän hengen jo hääyönä. Kuvista toinen kertoo viikinkien saapumisesta ja toinen heidän lähdöstään.
Toinen kuvapari liittyy keskiaikaan. Korsholman linnan päällikkö Erik Puke on joukkoineen lähdössä puolustamaan Ruotsia tanskalaisia vastaan ja toisessa kuvassa Pohjanmaan talonpojat ovat kääntyneet Kaarle Herttuan puoleen kokemiensa vääryyksien vuoksi, kuva ennakoi Nuijasotaa..
Kolmas kuvapari kertoo Nuijasodasta. Ensimmäinen kuva on Santavuoren taistelusta 1597 ja toisessa kuvassa Johannes Messenius on maanpaossa Kajaanin linnassa.
Neljännen kuvaparin ensimmäinen kuva kertoo Pietari Brahen vierailusta Vaasassa 1648 ja toinen Napuen taistelusta 1714. Vaasassa toimi muiden kaupunkien tapaan 1600-luvun alkupuolelta lähtien kaupungin turvaksi perustettu porvariskaarti. Sen ylläpidosta vastasi kaupungin porvaristo. 1700-luvun alussa kaartin vahvuus oli kaksi n. 120 miehen komppaniaa. Porvariskaartit eivät yleensä osallistuneet kaupungin ulkopuolella käytäviin sotiin, mutta Napuen taistelu oli poikkeus, toinen Vaasan porvariskaartin komppanioista oli siellä mukana. Komppania tuhoutui taistelussa lähes kokonaan, menetys oli n. 100 miestä. Lisäksi venäläiset ryöstivät kaartin lipun, jonka kaarti oli saanut v. 1703. Taistelua kuvaavassa reliefissä lippu on keskeisellä sijalla. Reliefin lipussa on nähtävissä köynnöskehän keskellä Vaasain lyhde. Teksti Benignitatis fundatoris (Perustajan hyväntahtoisuudella) sen sijaan ei erotu. Lipun kopio oli myöhemmin Vasa Skyddskårin lippuna ja myös Pohjanmaan Maanpuolustuskilta on valinnut lipukseen Porvariskaartin lipun näköislipun.
Viimeinen kuvapari kertoo kuningas Kustaa III:n perustaman Vaasan Hovioikeuden vihkiäisistä v. 1776 sekä kaupungin lähes kokonaan tuhonneesta tulipalosta v. 1852.
Wikström itsenäistymisestä kertovana mitalitaiteilijana
Emil Wikströmin tuotantoon sisältyy 39 julkiseksi miellettävää muisto- tai juhlamitalia. Mitaleista yhdeksän liittyy Suomen itsenäistymistapahtumiin tai niihin ratkaisevasti vaikuttaneisiin henkilöihin. Seuraavassa luetellaan nämä mitalit niiden lyöntiajankohdan mukaisessa järjestyksessä.
Hämeenlinnan plaketti. Hämeenlinnan kaupunki lyötti mitalin v. 1919. Mitalitekstinä ”Vapautensa vartijoille kotiseutu antoi 1918”.
Tampereen valtaus 1918. Tampereen kaupunginvaltuuston v. 1920 lyöttämä nauhassa kannettava muistomitali. Mitalista on valettu myös isompikokoisia reliefejä.
P.E. Svinhufvud 60 vuotta. Hallituskollegioiden v. 1921 lyöttämä mitali. Mitalitekstinä ”Itsenäisyyden ja lain pyhyyden puolesta”.
Suomen itsenäiseksi julistautuminen 1917. Valtioneuvoston v. 1924 lyöttämä muistomitali.
Suomentasavallan hallitusmuoto 1919. Valtioneuvoston v. 1924 lyöttämä muistomitali. Mitalitekstinä ”Yhteisvoimin – Viribvs vnitis”.
Vapaussodan alkaminen – Vaasa valkoisen Suomen pääkaupunkina 1918. Vaasan kaupunginvaltuuston v. 1924 lyöttämä muistomitali. Mitalin läpimitta 59 mm, mitalia lyöty Pariisissa (La Monnaie) 16 hopeista ja 500 pronssista. Mitalitekstit ”Ad nobilem a MCMXVIII memoriam cvdent cvr Wasa vrbs” (Kunniakkaan vuoden 1918 muistoksi Vaasan kaupungin lyöttämä) ja ”Omni spe legvm fracta cvm dedecvs instat en patriae vindex exoritvr popvlvs” (Alt’ alennuksen, epätoivostaan, nous’ isäin maata kansa suojaamaan). Mitali on esillä Vaasan Sotaveteraanimuseossa.
Jääkärien saapuminen Saksasta Suomeen 1918 – Jääkäripataljoona 27. Vaasan Senaatti teki päätöksen mitalin lyöttämisestä v. 1918, mutta toteutus viivästyi ja mitalin lyötti Valtioneuvosto v. 1925. Mitalin läpimitta 72 mm, mitalia lyöty Pariisissa (La Monnaie) 1350 kpl jääkäreille jaettavaksi ja 300 kpl myyntiin. Mitalitekstit ”Ei ennen uhkamme uupua voi kuin vapaa on Suomen kansa” ja ”Suomen jääkäreille kiitollinen isänmaa – Tilla Finlands jägare av tacksamt fosterland”. Mitali on esillä Vaasan Sotaveteraanimuseossa.
Rudolf Walden 60 vuotta. Suomen Puunjalostusteollisuuden v. 1938 Waldenin 60-vuotispäivän kunniaksi lyöttämä mitali. Mitalista on kaksi versiota, siviili- ja sotilasversiot. Mitaliteksti ”Sortoa vastaan – Itsenäisyyden puolesta – Teollisuuden nousua kohti – Yhteisen kansan menestykseksi”.
C.G.E. Mannerheim 1867 – 1942. Valtioneuvoston v. 1942 Mannerheimin 75-vuotispäivän kunniaksi lyöttämä mitali. Mitalitekstit ”Candida pro causa ense candido” (Puhtain asein puhtaan asian puolesta) ja ”Turvattu ehyt kansa”.
Wikströmin tuotantoon kuuluu myös lukuisa määrä mitalityyppisiä, suurikokoisia hautamuistomerkkeihin kiinnitettyjä henkilömuotokuvia.
Muita Wikströmin töitä Vaasassa
Emil Wikströmin varhaisin työ Vaasassa on liikemies, pankkiiri ja säätyvaltiopäivien porvarissäätyedustaja Joachim Kurténin v. 1908 paljastettu rintakuva Kaupungintalon puistikossa.
Wikströmin käsialaa on myös hovioikeudenneuvos ja liikemies Oskar Rewellin hautamuistomerkki Vaasan Vanhalla hautausmaalla. Haudasta tuli sittemmin Rewellien sukuhauta.
Emil Wikströmin varsin suurta Vaasaan sijoittuvaa teosmäärää selittänee osaltaan se, että hänellä oli sukulaisuussiteitä Vaasaan. Wikströmin tytär Anna-Liisa oli avioliitossa Oskar Rewellin pojan Ilmarin kanssa.
Ilkka Virtanen
Pohjanmaan Maanpuolustuskilta
Katso myös nämä linkit:
Emil Wikström ja Vaasa
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2022/09/emil-wikstrom-ja-vaasa.html
Emil Wikströmin Visavuori 1
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2022/09/emil-wikstromin-visavuori-1.html
Emil Wikströmin Visavuori 2
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2022/09/emil-wikstromin-visavuori-2.html
Kuvalainaus Visavuori esitteestä: Kodista kotimuseoksi
Esite on perustietopaketti Visavuoresta. Sitä myydään paikan päällä Kari-paviljongissa, jossa on myös lipunmyynti koko alueelle.
Tähän loppuun haluan laittaa kaikille suosituksen käydä tulevana kesänä Visavuoressa!
Emil Wikströmin ja Kari Suomalaisen elämään ja tuotantoon voi tutustua myös netissä
Lainaus sivuilta
TULOSSA: Rosa- ruusuista taidetta (Julkaistu: 2.4.2024)
Kesän taidenäyttely ”Rosa – ruusuista taidetta” avautuu Kari-paviljongissa 1.5.2024. Näyttely on rakkaudenosoitus kuvanveistäjä Emil Wikströmille, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 160 vuotta. Emil Wikström rakasti puutarhanhoitoa, hänellä oli iso kasvihuone ja ateljeen yhteydessä talvipuutarha ja hän kokeili kasvattaa 1900-luvun alussa Visavuoressa noin 20 eri ruusulajiketta.
”Rosa – ruusuista taidetta”-näyttely esittelee paitsi Emil Wikströmin ruusuharrastusta, myös kattauksen hyvin erilaisia taideteoksia, joissa ruusu on jossakin osassa. Asetelmia näyttelyssä on vain muutama, mutta sen sijaan ruusu on saattanut piiloutua vaatteeseen, tapettiin tai muuttua jopa abstraktiksi ruusun määritelmäksi.
”Rosa – ruusuista taidetta” Visavuoren museossa 1.5.2024-22.9.2024.
Visavuori on avoinna:
1.5.-31.5. ja 1.9.-22.9. ke-su klo 12-16.
1.6.-31.8.2024 joka päivä klo 11-17.
Blogipostauksen koonnut
Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti