Sotilaspoikajärjestön laatan juhlava paljastustilaisuus pidettiin Vaasan Perinnemuurilla 29.5.2021.
Laatta on kiinnitetty Joukko-osastojen perinnemuuriin, joka on vihitty käyttöön 23.10. 1976. Muurikokonaisuudessa on yhteensä paikat 30 laatalle, joista tyhjänä on enää muutama.
Sijainti: Korsholmanpuistikon reunalla
Osoite: Korsholmanpuistikko 7
Tämä uusin laatta on sijoitettuna taaimmaiseen, ortodoksikirkon puoleiseen muuriin, kadulta päin katsottuna taustan puolelle.
Laatassa oleva teksti ja kuva: Sotilaspojat – Soldatgossarna 1928 -1944. Tekstin yläpuolella Sotilaspoikien perinnejärjestön logo (katso alempana oleva kuva).
Sotilaspoikien muistolaatta on toteutettu yhdenmukaisena
muurin aikaisempien laattojen kanssa. Sen on valmistanut lahtelainen valimo
M.J. Paasikivi Oy, joka on valmistanut kaikki viimeksi toteutetut Perinnemuurin
laattatäydennykset.
Laatan kiinnityksestä on vastannut Vaasan kaupungin Viheryksikkö.
Laatan hankinnan käytännön toimenpiteistä ovat vastanneet Pohjanmaan
Maanpuolustuskilta ja Vaasan Reserviupseeripiiri.
Bröderna Gröndahls Stiftelse – Veljekset Gröndahlin Säätiön ja
Maanpuolustuskiltojen liiton myöntämät apurahat ovat mahdollistaneet
laattahankkeiden toteuttamisen.
Joukko-osastojen perinnemuurin alue on kokonaisuudessaan suuri ja merkittävä muistomerkki.
Uusin laatta, Sotilaspoika-laatta on tässä muuriosassa ensimmäisenä vasemmalta (yksi paikka vielä tyhjänä sen vasemmalla puolelle).
Ennen paljastusta
Tältä se näyttää – ja hyvin sopii rivin jatkoksi.
Kuvat AN 29.5.2021
Ilkka Virtanen
Tiedote laattahankkeen järjestäjätahojen puolesta
SOTILASPOJILLE MUISTOLAATTA VAASAN KASARMINTORIN PERINNEMUURIIN
Vaasan vanhalla kasarmialueella sijaitsevan Kasarmintorin perinnemuuri on pystytetty v. 1976 muistutukseksi jälkipolville niistä joukko-osastoista ja yksiköistä, jotka ovat rauhan aikana toimineet tai jotka on sotaa varten perustettu Vaasassa. Perustamisen jälkeen muuria on useaan otteeseen täydennetty. Nykyisin kolmiosaisen muurin perustamisesta ja sen täydentämisestä vastasi alkuvuosina erityinen toimikunta, mutta Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf:n aloitettua 1981 toimintansa se on vastannut uusista täydennyshankkeista. Muurissa on varattu paikka kaikkiaan 30 muistolaatalle. Tällä hetkellä laattoja on 26 kpl. Muurin perustamisen jälkeen sen äärellä on nähty ja koettu monet sotilasparaatien ohimarssit ja muut maanpuolustukselliset juhlatilaisuudet seppeleenlaskuineen.
Varsinaisten sotilaallisten joukko-osastojen ja hallintoyksiköiden lisäksi muurissa on mm. yhteinen muistolaatta Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöille. ”Suojeluskuntaperheeseen” katsotaan nykyisin edellä mainittujen järjestöjen lisäksi kuuluneen myös niiden nuoriso-osastot Sotilaspojat ja Pikkulotat (Lottatytöt). Erityisesti sotilaspojilla oli varsinkin sotien aikana hyvin itsenäinen rooli, vaikka virallisesta organisaatiosta ei ollutkaan kysymys. Sotilaspoikien perinnetyö alkoi järjestäytyneenä 30 vuotta sitten ja on edelleen hyvin vireää.
Pohjanmaan Maanpuolustuskillan ja Vaasan Reserviupseeripiirin piirissä toimivilla heräsi ajatus täydentää Perinnemuuria Sotilaspoika-järjestön muistolaatalla. Tällä kunnioitettaisiin sitä merkittävää panosta maanpuolustuksen hyväksi, mikä sotilaspoikien toiminnalla erityisesti sotien aikana oli kotirintamalla mm. ilmavalvonta- ja lähettitehtävissä. Yhteydenotto paikallisiin perinnejärjestöihin (Vaasan Sotilaspoikien Perinnekilta ry ja Svenska Österbottens Soldatgossars Traditionsgille rf) sekä yhdistysten valtakunnalliseen kattojärjestöön Sotilaspoikien Perinneliitto ry:hyn osoitti, että tällaiseen ajatukseen suhtauduttiin erittäin myönteisesti ja toivottiin hankkeen toteutuvan. Perinneliiton puheenjohtajan, prikaatikenraali Hannu Luotolan mukaan muistolaatalla olisi huomattava valtakunnallinenkin merkitys. Vaikka sotilaspoikaosastoilla ei ollut virallista järjestöstatusta, ne toimivat kuitenkin tätä vastaavalla tavalla. Osoituksena tästä oli mm. se, että sotilaspojat mainittiin ja heidän tehtävänsä määriteltiin suojeluskuntajärjestöä koskevissa asetuksissa, ensimmäisen kerran 1928, ja suojeluskuntien ylipäällikkö kenraali Malmberg antoi v. 1941 sotilaspoikia koskevan päiväkäskyn ja määräsi näille everstiluutnanttitasoisen komentajan. Sotilaspoikien toiminta lakkasi 1944 sen seurauksena, että Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöt jouduttiin rauhanehtojen mukaan lakkauttamaan.
Sotilaspoikien muistolaatta on toteutettu yhdenmukaisena muurin aikaisempien laattojen kanssa. Muistolaattoihin erikoistunut lahtelainen valimo M.J. Paasikivi Oy, joka on valmistanut kaikki viimeksi toteutetut Perinnemuurin laattatäydennykset, on toimittanut myös tämän uuden laatan. Laatan kiinnityksestä on vastannut Vaasan kaupungin Viheryksikkö. Laatan hankinnan käytännön toimenpiteistä ovat vastanneet Pohjanmaan Maanpuolustuskilta ja Vaasan Reserviupseeripiiri. Bröderna Gröndahls Stiftelse – Veljekset Gröndahlin Säätiön ja Maanpuolustuskiltojen liiton myöntämät apurahat ovat mahdollistaneet laattahankkeiden toteuttamisen.
Sotilaspoikien laatan paljastustilaisuus on lauantaina 29.5.2021 klo 11 Perinnemuurilla järjestettävässä tilaisuudessa. Päivä on Sotilaspoikien Perinnepäivä ja samalla heidän perinnetyönsä 30-vuotisjuhlapäivä. Tilaisuuden avaa järjestäjien edustajana Pohjanmaan Maanpuolustuskillan puheenjohtaja Arja Rantanen ja paljastuspuheen pitää prikaatikenraali Hannu Luotola. Laatan ottaa kaupungin puolesta vastaan kaupunginjohtaja Tomas Häyry. Airuina ovat sotilaspoikina toimineet Bjarne Hammarström ja Eero Alasuvanto. Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunnalla on juhlassa musiikkiesitys ja Raimo Latvalan johtama maanpuolustusjärjestöjen lippulinna järjestäytyy kunnianosoitukseen paljastustapahtuman ajaksi.
Järjestäjätahojen puolesta
Ilkka Virtanen
Kuvia tilaisuudesta, ohjelma kokonaan
Raimo Latvalan johtama maanpuolustusjärjestöjen lippulinna järjestäytyy kunnianosoitukseen paljastustapahtuman ajaksi
O H J E L M A
Alkumarssi
Jean Sibelius: Jääkärien marssi. Pohjanmaan
Maanpuolustussoittokunta, joht.
kapteeni Sami Salmivuori
Tilaisuuden avaus
ÖFG – PMK:n puheenjohtaja Arja Rantanen
Muistolaatan paljastuspuhe
Prikaatikenraali Hannu Luotola
Muistolaatan paljastus
Sotilaspojat Bjarne Hammarström ja Eero Alasuvanto
Juhlamarssi
Fredrik Pacius: Sotilaspoika-marssi, Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunta, joht. kapteeni Sami Salmivuori
Muistolaatan vastaanotto kaupungille
Kaupunginjohtaja Tomas Häyry
Sotilaspoikien puhe
Päätösmarssi
Oskar Merikanto,
sov. Antti Vainio:
Anturajärven Oskarin marssi, Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunta, joht. kapteeni Sami Salmivuori
...
Sotilaspoikien Perinneliitto ry – Soldatgossarnas Traditionsförbund rf
Puheenjohtaja/ordförande Hannu Luotolan pitämä juhlapuhe:
Kunnioitettavat sotiemme veteraanit
Våra ärade krigsveteraner
Arvoisat sotilaspojat ja lottatytöt
Värderade soldatgossar och flicklottor
Hyvät Pohjanmaan Maanpuolustuskillan ja Vaasan Reserviupseeripiirin edustajat
Bästa representanter för Österbottens Försvarsgille och Vasa Reservofficersdistrikt
Hyvä juhlayleisö
Bästa festpublik
Viime sodissamme koko Suomi oli ollut taisteluissa mukana. Yli puoli miljoonaa henkilöä, naiset mukaan lukien, oli aktiivipalveluksessa syystalveen 1944 saakka. Missään muussa sotaa käyneessä maassa ei yhtä suuri osa väestöstä osallistunut aktiivipalvelukseen.
Tuon joukon täydensivät suojeluskuntapojat ja pikkulotat − sotilaspojat ja lottatytöt, joista osa sai sittemmin tammenlehvän rintapieleensä. He ovat osa suomalaista veteraaniperhettä.
Urheilun ja kasvatuksellisen työn ohessa sotilaspojat osallistuivat kotirintamalla raaka-aineiden kierrätykseen teollisuudelle ja polttopuun hankintaan. Sotilaspojat toimivat pelastustehtävissä ja sotilaallisen toiminnan aputehtävissä lähetteinä ja viestimiehinä. Vanhimmat sotilaspojat osallistuivat aseellisiin tehtäviin ilmatorjuntamiehistönä, desanttien etsintäpartioissa ja vartiomiehinä.
Utöver detta kan man särskilt lyfta fram Vasasoldatgossarnas uppgifter inom luftbevakningen och luftvärnet. Under fortsättningskriget handleddes och övervakades soldatgossarna av soldater i 53:e Tunga Luftvärnsbatteriet. Liknande bombardemang som under vinterkriget förekom dock inte i Vasa under fortsättningskriget. Batteriet har en egen plakett i Traditionsmuren, och den kom till på soldatgosssarnas initiativ.
Sotilaspoikia oli maassamme vuonna 1944 toiminnan päättyessä rekisteröity 72 300. Heidän keski-ikänsä on nyt yli 90 vuotta.
Sotilaspoikatoiminta vuosina 1928–1944 oli poikkeuksellisissa oloissa annettua kattavaa kansalaiskasvatusta, jollaista mikään muu järjestö ei olisi kyennyt toteuttamaan. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen taito sekä velvollisuuden tunto isänmaan rakkauden ohella olivat avuja, jotka kannustivat sotilaspoikia toimissaan sekä sodan että jälleenrakentamisen aikoina. Ne ovat sotilaspoikien perintö nykynuorille.
Soldatgosseverksamheten åren 1928−1944 var en omfattande medborgarfostran under exceptionella förhållanden, som ingen annan organisation hade kunnat genomföra. Samhörigheten, förmågan att arbeta tillsammans samt pliktkänslan var, förutom fosterlandskärleken, de egenskaper som sporrade soldatgossarna under krigsåren och återuppbyggnadsperioden. Detta lämnar soldatgossarna i arv till dagens unga.
Kansalliset muistopäivät kytkevät veteraanisukupolvea nuoremmat yhteiseen ketjuun ja varmistavat sen, että Suomen nuoriso tuntee vapautemme hinnan. Vastuu tiedon jakamisesta kuuluu ennen muuta kouluille, koteja unohtamatta.
Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestömme tekevät tällä saralla korvaamatonta työtään. Sotilaspojilla osana veteraaniperhettä on tässä oma sarkansa hoidettavanaan.
Suojeluskuntajärjestön poikatyön ja sotilaspoikajärjestön toiminta päättyi marraskuussa 1944. Niiden perinteitä vaaliva järjestöllinen toiminta alkoi vuonna 1991. Tänään toukokuun 29. päivänä 2021 tulee kuluneeksi 30 vuotta sotilaspoikaperinteen valtakunnallisen järjestäytyneen toiminnan aloittamisesta.
Alueellisia sotilaspoikien perinnetoimijoita ovat täällä
rannikkoseudulla Vaasan Sotilaspoikien Perinnekilta ja Svenska Österbottens
Soldatgossars Traditionsgille. Viimeksi mainittu on tosin purkanut toimintansa,
mutta muutama sen entisistä jäsenistä antaa edelleen merkittävän panoksensa
Vaasan Sotaveteraanimuseon toimintaan.
Vaasan Sotilaspoikien Perinnekilta
och Svenska Österbottens Soldatgossars Traditionsgille är lokala
traditionsaktörer här i kustregionen. Det sistnämnda har visserligen upplösts,
men några av dess tidigare medlemmar gör fortfarande en betydelsefull insats
för Vasa Krigsveteranmuseum.
På Soldatgossarnas Traditionsförbunds vägnar vill jag särskilt tacka Pohjanmaan maanpuolustuskilta och Vaasan Reserviupseeripiiri för att soldatgossarna på sin traditionsdag får äran att fästa sin plakett på Traditionsmuren i Vasa.
Bröderna Gröndahls Stiftelse – Veljekset Gröndahlin Säätiö, som har bekostat plaketten, och Vasa stads grönområdesenhet, som har satt upp den, har gjort detta möjligt. Till dem riktar jag vårt hjärtliga tack.
Sotilaspoikien Perinneliiton puolesta esitän kiitokseni erityisesti Pohjanmaan maanpuolustuskillalle ja Vaasan Reserviupseeripiirille siitä, että sotilaspojat saavat liittää perinnepäivänään laattansa arvokkaaseen Vaasan Perinnemuuriin.
Tämän ovat mahdollistaneet laatan hankintakustannuksista vastannut Bröderna Gröndahls Stiftelse - Veljekset Gröndahlin Säätiö sekä laatan kiinnityksestä huolehtinut Vaasan kaupungin Viheryksikkö. Osoitan heille sydämelliset kiitoksemme.
Lainaus päättyy
Kuva: IV
Historian kertausta, tietoa Sotilaspoikaorganisaatiosta
Tutkimustietoa löytyy esim. Elja Purasen kirjasta Poikasotilaista sotilaspoikiin. Suojeluskuntien poikatyön ja Sotilaspoikajärjestön historia sekä perinnetyö vuodesta 1991 alkaen. (2001)
Lainauksia
”Koko maan kattava sotilaspoikatoiminnan organisaatio piireineen ja osastoineen saatiin luotua Kotijoukkojen Esikunnan sotilaspoikatoimiston johdolla marraskuun alkuun 1941 mennessä.”
”Vuoden 1942 tammikuun 1. päivänä sotilaspoikaorganisaatioon kuului 35 sotilaspoikapiiriä, joissa oli 631 sotilaspoikaosastoa. Piireistä ruotsinkielisiä oli neljä, kaksikielisiä kaksi, pääosan ollessa suomenkielisiä. Piirien poikaosastoista suomenkielisiä oli 528 ja ruotsinkielisiä 103. Österbottens Soldatgossar (Vasa skd) -piiriin kuului 41 osastoa. Ruotsinkielinen oli ainakin Vasa Soldatgossars marinavdelning.”
”20. helmikuuta 1942 sotilaspoikapiirien määrä oli noussut 38:aan ja sotilaspoikaosastojen määrä 660 :een.
Vuoden 1943 loppuun mennessä sotilaspoikaosastoja oli jo 684.”
”Vuoden 1944 tilanteesta toiminnan lopettamisvaiheessa ei
ole varmaa tietoa, mutta arviolukuna on esitetty 700 sotilaspoikaosastoa.”
(poiminnat: Prikaatikenraali Hannu Luotola/Ilkka Virtanen)
Lainaukset päättyvät
Aihepiiriin liittyviä dokumentteja, päiväkirjoja, kuvamateriaalia, erilasista esineistöä saattaa edelleen olla yksityisten ihmisten säilössä. Unohduksiin näidenkään historian vaiheiden ei toivoisi jäävän. Vastuu tästä on meillä vielä suhteellisen hyvissä voimissa olevilla. On tärkeää ainakin säilyttää ja mahdollisesti myös tallentaa ja jakaa eteenpäin näitä muistoja.
Kuva AN
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsaat, muistomerkit ja muistolaatat -hanketta voit seurata myös
facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit
auttaa myös uusien valokuvien ottamisessa tai vanhojen kuvien löytämisessä.
Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Sotilaspoika -muistolaatta
Tutustu ja seuraa, - ja voit myös mielellään peukuttaa tätä koko hankkeen sivustoa!
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat 30.5.2021: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
Tätä blogikirjoitusta on päivitetty viimeksi 30.5.2021
