Patsasrojektimme kohta ”valmis”

Päivitys 30.11.2018

Rojekti X= hanke alkaa olla loppumetreillä.

2017 - 2018 on tällä blogisivustolla vaasaennenjanyt esitelty jo 135 julkista patsasta, muistomerkkiä, muistolaattaa.

Tätä blogia täydentää fb-sivusto

https://www.facebook.com/rojektixon/ , joka on tarkoitettu aiheeseen liittyvään keskusteluun ja mahdollisen lisämateriaalin jakamiseen ko. kohteista.

Kesken on edelleen hieman yli 10 kohdetta, joista siis perusfaktaa on yhä selvittämättä, tai kuvia vielä puuttuu.

Koska näitä kohteiden esittelyjä on hieman vaikeaa löytää tästä blogista, ne kun ovat kaiken muun kirjoittelun seassa (tammikuusta 2017 alkaen), voi jokainen asiasta kiinnostunut saada minulta s-postilla koosteen, eli linkkilistan ko. patsas- ym. kirjoituksiin. Yhteystiedot alla.

Asiaan voi jo nyt perehtyä myös Vaasan kaupungin karttapalvelussa julkaistussa nettisovelluksessa (koeversio vielä, ja toistaiseksi vain suomeksi). Tästä koeversiosta pyydetään palautetta! (lähettäkää allekirjoittaneelle). Eli miltä tämä tuntuu, näyttää? Yleisilme, - onko mahdollisesti virheitä, mikä voisi olla toisin?

https://kartta.vaasa.fi/patsaat/


Vaasan patsaita ja muistomerkkejä

Luettelointia on tehty ko. muistomerkin ”syntymäpäivän” ts. paljastuspäivän mukaisessa järjestyksessä.

Kaikenlainen apu tämän hankkeen eteenpäin viemiseksi on edelleen siis erittäin tervetullutta. Olen kiitollinen jokaisesta yhteydenotosta, pienen pienet tiedonjyväsetkin voivat olla todella arvokkaita. Samoin kuvamateriaali, vanhat ja uudet kuvat Vaasan patsaista ym. muistomerkeistä kiinnostavat varmasti kovasti muitakin kuin minua.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Tietoja, kokemuksia, omaa osaamistamme, yhteisöissä mukana olemista, tunteita, ym. voimme jakaa toisillemme, ja tuoda näin iloa ja hyvää mieltä toisillemme.

Vaasassa on upeita julkisia taidetoksia ja muistomerkkejä jo 1800-luvun puolelta. 1900-luvulta löytyy niin tyyliltään kuin aiheiltaankin hieno kattaus, samoin 2000-luvulta.

Voimme olla aivan hyvällä syyllä ylpeitä kotikaupungistamme, kulttuurikaupungistamme, jonka arvo ja merkitys tunnetaan myös muualla Suomessa.

Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvataiteen lehtori

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com Puh 050 3308540

Näistä tarvitaan vielä lisämateriaalia!


X= Alkula, Ortodoksinen kirkko 1818 -1822, laatta

X= Bakteriologian keskuslaboratorio1939-44, Kauppapuistikko 4 a, Pääoven vieressä, tekstilaatta

X= Edvininpolku, Edvin Hevonkosken ITE-taidetta Asevelikylän kuntoradan varrella

X= Eero Nelimarkka, taiteilijan syntymäkoti, Tammikartanon alue, köyhäintalo Fatigål, laatta

X= Eteläinen tullitupa, rakennettiin 1820 arkkitehti C.J. Engel(?) Vanha Vaasa, seinässä laatta

X= Hovioikeuden muistolaatta, arkkitehti C.F. Adelcrantz, 1786, Mustasaaren kirkko

X = Nikolaistads basens ändp. 1912, Merkkikivi, Söderfjärden

X= Osa kaikkeutta, Hannakaisa Oksanen, 2015, kiertoliittymä, Vanha Vaasa

X= Peikko ja Impi, Elias Ilkka, kiveen hakannut Aleksanteri Harjunpää, 1917 Meriniemi, lahjoitus Vaasan kaupungille 1959, Tiklaspuisto

X= Puolustusvoimien kemiallinen koelaboratorio, Wolfintien 33, pääoven oikealla puolella. Teksti- ja Tunnuslaatta, 1994

X= Venäläisten sotavankien hauta-alue, Ortodoksinen hautausmaa, Kappelinmäki


LISÄKSI JOITAKIN TEOKSIA on tilapäisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan rakennustöiden takia.

X= Nuoruuden lähde, Tea Helenelund-Suominen, Vaasan keskussairaalan etupiha (kesällä 2019 takaisin)

X= Auringonpalvoja, Tea Helenelund-Suominen, Vaasan keskussairaalan edessä, (kesällä 2019 takaisin)
Keskussairaalan pihalla on ollut kaksi Tea Helenelund-Suomisen teosta. Patsaat on nyt pihatöiden takia pois paikoiltaan. Nyt parhaillaan valmistellaan pihaa. Kesän mittaan vaasalaiset voivat taas nauttia näistä taideteoksista. (Sairaalan pääaulassa on myös yksi kipsiteos, lahja Helenelundilta, Sen nimi on ”Tyttö ja Siipirikkolintu – Flicka med vingbruten fågel.” eli kopio Inkerinpuiston pronssityöstä)

X= ? Jos tiedät vielä muita patsaita ym. muistomerkkejä, niin kerro niistä!

Yhteistyöstä kaikkia kiittäen

Aimo Nyberg

MERI JA VEDEN MUISTI

 

Teos on vihitty käyttöön 16.9.2011 

Osoite: Patterinniementie 15. Suvilahti

Vaasan Suvilahdessa, Patterinmäentien ja Hevosenpolun välissä olevalla nurmikkoalueella on kuvanveistäjä Pekka Jylhän yksi merkittävimmistä teoksista.

Kuvat: AN 1.10. 2011.


Teoksen materiaali on kiillotettu haponkestävä teräs.

Korkeus on 3 metriä.

Kokonaisuudessa on kolme osaa, eli iso räjähtävä pisara ja kaksi erillistä pienempää roiskepisaraa.

Teoksen omistaa: Vaasan kaupungin kiinteistöyhtiö Pikipruukki.

Toteutusta edelsi taidekilpailu. Noin 150.000 € maksanut teos on Pikipruukin ja veljekset Gröndahlin säätiön rahoittama. Vaasan kaupungin viheralueyksikkö hoiti jalustan rakenteiden tekemisen ja teoksen paikoilleen asentamisen.


Kuvanveistäjä Pekka Jylhän tekemä Meri ja veden muisti -niminen veistos on ehdottomasti tutustumiskäynnin arvoinen.

Kuvalainaus taiteilijan nettisivulta: Kuva pienoismallista.

Lue lisää

https://taiderakentamisessa.fi/taidepankki/taiteilijat/pekka-jylha

Lainaus taiteilijalta

”Teos on yritys kiteyttää vaasalaisten pitkä ja erottamaton historia meren kanssa yhteen vesipisaraan. Näin syntyi teos haponkestävästä teräksestä, jossa on hyvin energinen muoto ja kiiltävä, ympäristöä peilimäisesti heijastava pinta, kuin veden pinta.”



Teoksen valinta tehtiin kilpailun perusteella 

Lainaus lehdestä, Pohjalainen 23.12.2010.

”Suomen eturivin kuvanveistäjiin kuuluva Pekka Jylhä on saanut ensimmäisen palkinnon Kiinteistö Oy Pikipruukin järjestämässä taidekilpailussa, jossa haettiin taideteosta Suvilahteen Patteriniementie 15:een.

Jylhän ehdotus Meri ja veden muisti ilmentää juryn perustelujen mukaan vakuuttavalla muotokielellä veden kiertokulkua. Teos on valmistuttuaan noin kolmemetrinen.

Palkintolautakuntaan kuuluivat Tapio Osala, taideintendentti Dan Holm, arkkitehti Marketta Kujala ja taidehistorioitsija Maaria Niemi. Lausunnon kilpailusta antoi arkkitehti Christer Holm, joka on suunnitellut kohteen perusparannuksen.”


Lue lisää taiteilija Pekka Jylhästä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Jylh%C3%A4

Omat nettisivut

http://pekkajylha.fi/

Kuva: AN.


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Meri ja veden muisti netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutusta ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 8.11.2022

KUUPEILI

Onkilahdenpuistoon lisää taideteoksia

28.11.2018 klo 12.30 pidetyssä tilaisuudessa luovutettiin kaupungille kaksi julkista taideteosta.

Osoite: Onkilahdenkadun huoltoaseman takana rannassa. 

Aikaisemmin nämä Raippaluodon sillan kupeessa Ravintola Bernyn/Mertentalon tontilla vuosikausia olleet teokset, on nyt kunnostettu Vaasan kaupungin viheralueyksikön toimesta, ja asetettu pysyvästi uusille paikoilleen Onkilahden rantaan.

Luovutettavat teokset Myrskyn jälkeen (2004) ja Kuupeili (tehty 1999, paljastettu 2001) ovat taiteilijoiden Marianne Kanckosin, Åke Rodasin ja Stig Rönnin käsialaa.

Paikalla tilaisuudessa olivat taiteilija Stig Rönn sekä kaupungin viheralueyksiköstä viheraluehortonomi Leila Roininen, vastaava puutarhuri Kaj-Erik Grandell ja puistotyöntekijä Maaret Lagus. 

Kuva: AN, 28.11.2018. Myrskyn jälkeen -teos pystytettiin nykyiselle paikalleen alkukesästä, ja sai nyt syksyllä loppusilauksen, eli aidan ympärilleen osoittamaan, että kyse on taideteoksesta, ei lasten kiipeilytelineestä.

Kuva: AN, 28.11.2018. Kuupeili -teos upeassa marraskuisessa aurinkoisessa säässä.

Onkilahden rantaan on uudelle teokselle tehty rantaan levennys. Teosta on nyt mielenkiintoista katsella ja valokuvatakin eri vuodenaikoina, erilaisissa valaistusolosuhteissa jne. Taustaksi saa hienoja rantamaisemia, teollista rakentamista, ja vaikkapa täydenkuun, kun vaan on oikeaan aikaan paikalla. Kuupeili on nyt arvoisellaan paikalla!


Olen tässä blogissa jo aikaisemmin esitellyt MYRSKYN JÄLKEEN / EFTER STORMEN teoksen.

Lue blogikirjoitus

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/06/myrskyn-jalkeen.html


KUUPEILI / MÅNSPEGEL

Kuvat: AN, 28.11.2018. Puistotyöntekijä Maaret Lagus (jäämässä eläkkeelle 40-vuotisen työuran jälkeen!) ja taiteilija Stig Rönn iloisina ja kiitollisina siitä, että teos on nyt taas Vaasassa, ja lähempänä Vaasan Kauppatoria, jossa sen syntymähetki on Taiteiden Yön tapahtumassa vuonna 1999.

Kuvat: AN, Yksityiskohtia 28.11.2018.

Kuva: AN


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Kuupeili netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 14.11.2022

Peräänantamattomasti muistomerkit kuntoon

Sain Pohjanmaan museon aluetaidemuseotutkija Jaakko Linkamolta viime viikon perjantaina 23.11. 2018 lyhyen s-postiviestin, ja kaksi kuvaa.

Kuvat 1 ja 2. JL, 23.11.2018, Tänään…

No jopas jotain! Vanhan Vaasan Postikadulla olevasta Suomen sodan 1808 - 1809 muistomerkistä puuttunut ”viides nappi” on entisöity!

Tosi hienoa toimintaa.

En tässä vaiheessa vielä osaa kertoa, miten tähän on päästy, ja heiden kaikkien toimesta. Joka tapauksessa on erinomainen asia, ettei muistomerkkejä jätetä omaan oloonsa, vaan niistä pidetään huolta.

Kuva 3. KH. Kuva on vuodelta 2008. Maakuntamuseotutkija Kaj Höglundin mukaan silloin tehtiin havainto yhden osan puuttumisesta, ja asiasta ilmoitettiin eteenpäin.

Kuvat 4 -7. AN, 27.11. 2018.

Omin silmin kävin tilanteen toteamassa. Kyllä tästä tulee hyvä mieli.

Tällaista asennetta tarvitaan, - kun jotain menee rikki, tai hajotetaan vaikkapa tahallaan, taideteoksia ja muistomerkkejä vandalisoidaan tms., niin ne on vaan kunnostettava. Päättäväisesti, historiaa, menneitä sukupolvia kunnioittaen.


Kertauksena tähän vielä ote aikaisemmasta blogikirjoituksestani /Rojekti X= kohde esittelystä

Tekstilainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit korkokuvat ja muistolaatat, 1985

Suomen sodan 1808 -1809 muistomerkki 

Postikadun varrella ns. raunioalueella Vanhassa Vaasassa. 

- arkkitehti E.I. Serenius (1900 – 1974): Vaasan kaupungin arkkitehti 1933 – 1963) 
- pronssikuviot kultaseppä Yrjö Sundqvist (1891 – 1942), valmisti TH. Häggqvistin valimo Vaasassa. - kivityö Yrjö Keski-Kurikan kivilouhimo Kurikassa. 
- 5,2 m korkea, läpimitaltaan 80 x 80 cm kivi on karkeaksi hakattua kurikkalaista punertavaa graniittia. 

Postikadun puolella on Ruotsin ja Pohjanmaan vaakunat sekä vuosiluku 1808. 
-sivuilla on pronssilaatassa teksti: 

PYSTYTETTY KESÄKUUN 25 PÄIVÄNÄ 1808 TÄLLÄ TANTEREELLA VENÄLÄISTÄ YLIVOIMAA VASTAAN TAISTELLEITTEN JA KAATUNEIDEN RUOTSIN JA POHJANMAAN SOTURIEN KUNNIAKSI SEKÄ VAASAN RYÖSTÖSSÄ SURMATTUJEN KANSALAISTEN MUISTOKSI 
TILL ÄRA ÖVER DE KRIGSMÄM FRÅN SVERIGE OCH FINLAND SOM DEN 25 JUNI 1808 KÄMPADE OCH FÖLLO PÅ DETTA SLAGFÄLT I STRID MOT RYSK ÖVERMAKT, OCH TILL MINNE AV DE VID VASA STADS PLUNDRING DRÄPTA MEDBORGARNA 

- takana on taisteluun osallistuneiden ruotsalaisten rykmenttien tunnusmerkit, suurennokset asepuvun napeista. 

HELSINGIN RYKMENTTI = palkilla viistoon jaettu kenttä 
NORRBOTTENIN RYKMENTTI = peura ja tähtiä 
VÄSTERBOTTENIN RYKMENTTI = nuijamies vaakunakehystyksessä, yläpuolella herttuakruunu SVEAN TYKISTÖRYKMENTTI = päivänkakkara 
JÄMTLANNIN KENTTÄJÄÄKÄRIRYKMENTTI = sileä ympyrä 

- paljastus sotilaallisin juhlallisuuksin juhannuksena 24.6.1935. Tilaisuuteen osallistui mm. Valkoisen kaartin kunniakomppania sekä Ruotsin armeijan edustajia. 
- Vaasan kaupunki hankki patsaan ns. Vanhan Vaasan toimikunnan esityksestä. 

Tekstilainaus päättyy

Lue lisää

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/06/suomen-sodan-1808-1809-muistomerkki-24.html

Lue lisää puuttuvasta ”napista”

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2016/11/puuttuva-viides-nappi.html


Tämän blogikirjoituksen kuvat: Jaakko Linkamo, Kaj Höglund, Aimo Nyberg

Tekstin koonti: Aimo Nyberg

Kaipaan jo lunta

Luntakin saisi tulla, tuomaan talven tuntua, - näiden Vaasan Cityyn saatujen uusien hienojen valojen lisäksi.

Lämpötilat ovat kuitenkin ennusteiden mukaan loppuviikolla menossa, ainakin taas hetkeksi, plussan puolelle.

Saadaanko täksi jouluksi lumipeite maahan, jouluista valoa ja tunnelmaa tuomaan, sitä on vielä tietenkin mahdotonta ennustaa. Mustiakin joulua Vaasassa on silloin tällöin nähty.

Kuvat: AN 26.11.2018. Valoja Vaasan keskustassa

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Vaasan senaatti 1918 –historiaseminaari 27.11.2018

Vaasa vuosina 1917 – 1918.

Aiheesta on pidetty useampikin mielenkiintoinen tilaisuus parin vuoden aikana. Suurin odotuksin on ilo mennä myös huomenna 27.11. klo 12 - 15.30 Vaasa-opistolle pidettävään Vaasan senaattia käsittelevään iltapäiväseminaariin.

Seminaarin järjestää Vaasan kaupunki yhteistyössä itsenäisyyssenaattoreiden sukujen kanssa.

Tilaisuus on osa Muistovuosi 1918 -teemavuotta. Tilaisuus on avoin yleisölle, ja runsasta osanottoa toivotaan!

Kuva: AN. Katujen nimillä on historiansa. Mitä tiedetään ajasta, jolloin maamme laillinen haillitus toimi Vaasassa?

Lainaus kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/uutinen/vaasan-senaatti-1918-historiaseminaari-27112018



Suomen hallitus toimi Vaasassa kolmen kuukauden ajan sisällissodan ollessa pahimmillaan kevättalvella 1918. 

Mitä Vaasassa tapahtui sata vuotta sitten ja miten senaatti toimi keskellä suurta sekasortoa? 

Tervetuloa kaikille avoimeen historiaseminaariin tiistaina 27.11.2018 klo 12–15.30 Vaasa-opistolle, Raastuvankatu 31. 

Ohjelma: 12.00 Vaasan kaupungin tervehdys, Tomas Häyry, kaupunginjohtaja 
Tervetuloa, Yrjö Castrén, itsenäisyyssenaattoreiden suvut 

12.30 Senaatin istunto helmikuussa 1918 

13.00 Kenraali tienhaarassa: Mannerheim vuonna 1918 Henrik Meinander, historian professori, Helsingin yliopisto 

13.45 Kahvitauko 

14.15 Vaasan senaatin toiminta, tapahtumat ja tekijät 1918, Kaarina Reenkola, vapaa historiantutkija

15.00 Mahdolliset kysymykset 

15.30 Tilaisuus päättyy 


Lainaus päättyy

Kuvat netistä, lainaus Christian Olssonin kokoelmat.

Blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg

Syyskokous 2018 pidetty

Sääntömääräinen syyskokouksemme 20.11. 2018 ei onnistunut valitsemaan uutta vetäjää, puheenjohtajaa yhdistyksellemme.

Kymmenen henkilön hallitukseemme tulivat valituiksi seuraavat: vuosille 2019 - 2020 valittiin Anders Boucht, Riitta Kankaanpää-Waltermann, Marita Koskinen, Aimo Nyberg ja Gunvår Pått. Jatkavat vielä toisen vuoden: Asko Halme, Anttu Kankaanpää, Birgitta Lång, Anna Liisa Koskenmäki ja Pirjo Rautio.

Ainoa kannanottoasia, josta keskusteltiin oli Vaskiluodon osayleiskaava (OAS). Keskustelu oli vilkasta, ja päädyimme valtuuttamaan hallituksemme tekemään kannanoton 7.12. mennessä.

Vaskiluodosta on Vaasan kaupungin sivuilla (kohdassa kaavoitus) kyselyt sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Suosittelemme jokaiselle asiasta kiinnostuneelle perehtymistä asiaan, ja vastaamista kyselyyn.

Myös asukasyhdistysten, kuten oman Kantakaupungin asukasyhdistyksen kautta saa ajatuksiaan eteenpäin. Yhteydenotot esim. yhdistyksemme sihteeriin, tai allekirjoittaneeseen.


Koska uuden pj:n nimeäminen ei vielä eilen onnistunut, on syytä todeta seuraavaa:

- pj:nä toimin vuoden 2018 loppuun
- otan myös vastuun siitä, että sääntömääräinen kevätkokous pidetään, ja mm. vastuuvapaus vuoden 2018 toiminnasta saadaan asianmukaisesti hoidettua
- 2019 osalta on niin, että yhdistyslain määräykset toteutuvat, jos ja kun uusi hallitus järjestäytyy, ja muutokset yhdistyksen nimenkirjoittajiin ilmoitetaan PRH:lle, patentti- ja rekisterihallitukselle.
 - Vaikka puheenjohtaja voi erota milloin haluaa, on hän kuitenkin vastuussa siitä, että yhdistykselle jää toimiva johto. Jos yhdistyksellä ei ole varapuheenjohtajaa eikä halukkaita puheenjohtajaksi ole, pitää puheenjohtajan siis jatkaa yrittämistä, kunnes uusi johto saadaan valittua.
- Toinen vaihtoehto on tietysti lopettaa koko yhdistys, jos halukkaita ei löydy. Tätä varten tarvitaan kuitenkin uusi kokous, jonka asialistalla on maininta yhdistyksen lopettamisesta.


Tällä mennään nyt.

Tilanne on valitettavan tuttu monissakin vapaaehtoista kansalaistoimintaa tekevissä yhdistyksissä.

Asioilla on kuitenkin tapana jollain tavalla, ellei heti, niin myöhemmin loksahtaa paikoilleen. Näin käy meidänkin yhdistyksessämme, tähän luotan tottakai!

Hyvät yhdistyksemme jäsenet, ystävät ja tukijat. Pitäkää yhteyttä kehen tahansa hallituksemme jäseneen, ja keskustelkaa omasta mahdollisuudestanne ryhtyä puheenjohtajaksi. Tai etsikää ja löytäkää yhdistyksemme ulkopuolelta henkilö, joka on valmis tulemaan mukaan yhdistyksemme toimintaan, ja jossain vaiheessa vaikka puheenjohtajaksikin.

Yhdistyksemme kevätkausi on uskoakseni toimelias, ja myös entistä yhteisöllisempi. Vastuuta tulee antaa ja ottaa siinä mitassa, että homma pysyy hauskana ja iloa tuottavana kaikille mukana oleville.

VKA ry – ICV rf somessa

Viralliset sivut löytyvät täältä (jatkuu ainakin 15.4.2019 asti)
http://vkaicv.nettisivu.org/

FB-sivut (kehittelyä jatkettaneen, aktivoidaan keskustelua!)
https://www.facebook.com/VKAICV/

Blogi vaasaennenjanyt (ollut allekirjoittajan ylläpitämä, vapaamuotoinen paikka julkaista Vaasaan liittyvää kuvaa ja tekstiä. Kehittämistarpeita on, jatkosta päättää yhdistyksen hallitus tammikuussa) http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/

Kuva: AN, 15.10.2018. ”Ihmeitä tapahtuu”, eli tämän blogikirjoituksen loppuun kuvituskuvana, toivoa luovana tarinana, tämä tositapahtuma.

Kuvassa oleva puu on viheralueyksikön Suomi 100 tempauksena v. 2017 istuttama hevoskastanja Hietalahden Villan puistossa. Se kärsi kesän 2018 kuumimpana jaksona niin paljon, että päätti tiputtaa kokonaan lehtensä.

Viheralueyksikön osaavat ja ahkerat työntekijät kastelivat näitä kyllä kierroksillaan. Tämän lisäksi huolestuimme vaimoni kanssa tämän oman yhdistyksemme toiveesta istutetun juhlavuoden jalopuun kohtalosta, ja veimme omatoimisesti puun juurelle kanisterikaupalla puhdasta vettä.

Idean tästä hevoskastanjasta esitti alun perin Aatto Wuorenlinna, joka oli vielä vuosi sitten mukana hallituksessamme. Aatto on nyt nimetty hallituksemme kunniajäseneksi.

Lue enemmän

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/07/kuivaksi-menee.html

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Vaskiluodon OAS kiinnosti

Tänään 14.11.2018 pääkirjaston Draamasalissa väkeä oli paikalla ihan kohtuullisen paljon kuulemassa miten Vaskiluodon osayleiskaavatyö lähtee liikkeelle.

Kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso ja yleiskaavoittaja Annika Birell esittelivät aikatauluja, tavoitteita, kaavoitustilannetta, sillä tasolla mitä nyt oli tarkoituskin. Konkretiaa kaipaaville ei vielä ollut mitään uutta esitettävää, niiden aika tulee myöhemmin.

Erinomaisia kysymyksiä saatiin joka tapauksessa kuulla paikalla olleelta yleisöltä. Mm. Vaskiluodon liikennejärjestelyistä, liikenteestä kaupunkiin päin ja Sunndomin suuntaan, rekkaliikenteestä ja rekkaterminaaleista, öljy- ja muiden varastojen vaaroista tuleville asuntoalueille, satamatievaihtoehdoista, metsästä, Niemeläntien varren kaavamerkinnästä, leirintäalueen suunnitelmista, Fennon tilalle tulevasta asuntoalueesta…

Itse otin esille yhden yksityiskohdan liittyen luontoselvitykseen, joka on tehty v. 2016. Tätä eikä muitakaan selvityksiä ei nyt esitelty, mutta valmiina olevia selvityksiä luvattiin laittaa esille, - oikein hyvä näin.

Totesin puheenvuorossani, että asukasyhdistyksemme on nähnyt tärkeänä puolustaa sataman kehittämistä, logistiikkayhteyksiä länteen / lännestä Suomeen ja eteenpäinkin, ja nyt mm. Wärtsilän suurhanketta, ja muutakin teollista toimintaa. Tämän ohella asukasnäkökulmasta katsottuna on tavoitteenamme ollut ja on edelleen saada pitää Vaskiluodon metsä virkistysalueena, kaavamerkinnällä V.

Puheenvuorossani kerroin Niemeläntien varren tilanteesta, Segeliä vastapäätä. Yksityiskohta, jonka nostin esille, liittyy ko. alueella kasvavaan (ainakin tähän kesään asti) harvinaiseen kasviin, karvakirveliin. (Vaskiluodon esiintymä on ollut Suomen ainut luonnonvarainen ko. kasvin esiintymä).

Vaikka yhdistys, jonka pj:nä puhuin on asukasyhdistys, puhuin luonnon, yhden kasvilajin säilymisen puolesta.

Vastaukseen kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso vakuutti tämänkin asian kuuluvan jatkoselvittelyyn.

Jos uteliaisuutta tämän blogikirjoituksen lukijoilla riittää, niin aikaisempia juttujani ko. teemasta voi löytää tästä blogista näin:

Blogissa Vaasaennenjanyt, etusivulla, oikealla puolella, on kohta HAE TÄSTÄ BLOGISTA

Kirjoita siihen sana karvakirveli

Paina hakua, ja esiin tulee useampikin blogikirjoitus vuosien varrelta Vaskiluodon karvakirvelistä ja vähän muistakin kasveista, kuvien kera.

Kuvat: AN.


Tähän loppuun lainaus kaupungin sivuilta

"Vaskiluodon osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä 5.11.-7.12.2018. Mahdolliset mielipiteet voi esittää nähtävilläolon aikana. Mielipiteensä on mahdollista esittää myös nettikyselyn kautta, joka on auki 7.12.2018 asti. 

Kyselyitä on kaksi, joista toinen on suunnattu yksityishenkilöille ja toinen yrityksille."

Lainaus päättyy 

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – invånarfäreningen i centrala Vasa rf ei ole vielä käsitellyt Vaskiluodon osayleiskaavaa. Keskustelua käydään seuraavissa kokouksissa, ensi viikon tiistaina 20.11. syyskokouksessa, ja hallituksessamme mahdolliset mielipiteet laaditaan 7.12. mennessä.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Sukupolvia yhdistävä kotiseututyö

Ainakin minua kiinnostaa juuri tämäntapainen kotiseututyö.

Mitä se ihan konkreettisesti olisi meillä Vaasassa, sitä pitäisi istua alas miettimään isommalla tai pienmmällä porukalla. Ja laatia suunnitelmia toteutettavaksi vaikka heti ensi vuodelle.

Jos joku keksii ideoita, ottakaa yhteyttä vaikka allekirjoittaneeseen. Yhdessä tekemällä ajatuksia saa toteutumaan, eteenpäin, vaikka vain pienin askelin.

Yhteydenotot: Aimo, 050 3308540


Asukasyhdistyksemme kuuluu Suomen Kotiseutuliittoon, joka pyytää jakamaan alla olevaa viestiä eteenpäin.

Lainaus

Suomen Kotiseutuliiton jäsenille 2.11.2018 

Mestareiden ja kisällien marraskuun terveiset: 
Kiinnostaako teitä sukupolvia yhdistävä kotiseututyö? 

Kotiseutuliiton Mestarit ja kisällit -hankkeen pilottivaihe on edennyt jo puolivälimerkin kohdille ja kohta on aika arvioida tehtyä ja koettua, sekä luoda mallia toiminnalle. Vuoden vaihteen jälkeen toivomme mahdollisimman monen jäsentoimijamme innostuvan aloittamaan sukupolvia yhdistävä kotiseututyö. Hankkeen koordinaattori auttaa kaikkia innostuneita toiminnan aloittamisessa. Hankkeen aikana luodaan markkinointimateriaalia, toimintaohjeita, ideapankkia ja muuta tarpeista nousevaa aineistoa toimintaa järjestävien tahojen vapaaseen käyttöön. 

Sodankylässä ja Turussa pilottivaiheessa toimivat kotiseuturyhmät ovat jo tuoneet ikäihmiset, lapset ja nuoret yhteen jakamaan kotiseututietoutta, taitoja ja tarinoita. Ryhmien itse suunnittelemien ohjelmasisältöjen kautta on päästy muun muassa tutustumaan entisaikojen ja nykyajan koulukäsitöihin, pohdittu kotiseudun käsitettä sekä sukellettu paikallisidentiteetteihin. Tulossa on vielä kyläretkeä, museon digitaalisten palveluiden beta-testausta ja paljon muuta ennen kuin kausi on pulkassa. 

Piloteissa kehitettävä ryhmätoiminnan malli mahdollistaa uusien paikallisten tekijöiden ja kumppanuuksien valjastamisen kulttuuriperintötyöhön, sekä ihmisten tasa-arvoisen osallisuuden omaan kotipaikkaan. Kotiseututyön tulee olla paikallisen näköistä ja makuista – uskalletaan siis jakaa vastuuta ja osallisuutta vahvemmin asukkaillekin! 

Ryhmien vetäjän palkkio tai palkka kannattaa huomioida toimintasuunnitelmaa, budjettia ja omia rahoituskanavia mietittäessä. Toki sitoutuneiden vapaaehtoistenkin luotsaamana voi toiminnan pyörteisiin lähteä, varsinkin jos verkostot mahdollisiin yhteistyökumppaneihin ovat valmiiksi vahvat. 

Paikallisia yhteistyökuvioita kannattaa jo miettiä. Kumppaniksi voi intoutua vaikka alueen koulu, nuorisotalo, museo tai kirjasto. Ketkä halutaan tavoittaa? Keiden ääni jää helposti kuulumattomiin? Kenen yhteistyökumppanin kanssa voisi sukupolvia yhdistävä kotiseututyö kukoistaa? 

Rohkeasti kokeilemaan uutta! 
Yhteistyöterveisin Maikku Talvitie, Mestarit ja kisällit -hankkeen koordinaattori maria.talvitie@kotiseutuliitto.fi, 
045 162 8440 


Mistä olikaan kyse? 

Kotiseutuliitto käynnisti syksyllä 2018 Mestarit ja kisällit -hankkeen, jossa lapset ja nuoret kohtaavat ikäihmisten kanssa kulttuurin äärellä. Toiminnalla tuetaan lasten ja nuorten kiinnittymistä kotiseudulleen ja osallisuutta omaan yhteisöönsä. 

Paikallisten ryhmien itse laatimien suunnitelmien mukaan tutustutaan kotiseutuun, sen kulttuurikohteisiin ja moninaiseen suomalaiseen kulttuuriin vanhoine ja uusine piirteineen, tapoineen ja perinteineen. Hankkeen rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto ja Kotiseutuliitto. 

Pilottipaikkakunnilla Sodankylässä ja Turussa järjestetään koululaisten ja senioreiden kerhotyyppisiä tapaamisia pitkin syksyä. Tavoitteena on laajentaa toimintaa eri puolille Suomea ja vakiinnuttaa siitä uusi toimintamuoto kotiseututyölle. 

kotiseutuliitto.fi/toiminta/hankkeet/mestarit-ja-kisallit 

www.instagram.com/kotiseutuliitto 
www.facebook.com/Kotiseutuliitto 
https://twitter.com/Kotiseutuliitto 
www.kotiseutuliitto.fi 

Lainaus päättyy

Tekstin koonti: Aimo Nyberg

 

Keskustan asukasyhdistyksen toimialue?

Kuvituskuva: AN, Aurinko nousee 5.11. 2018. Tänään siis klo 9.36. Raastuvankadulta nähtynä jalkapallostadionin takaa Korkeamäen suunnasta. Päivä valkenee kauniina Vaasaan, ja vaasalaisille.

Olisiko asukasyhdistyksemme toiminta-aluetta kenties muutettava?

Ainakin on mietittävä, miten saamme jatkossa koko toimialueemme asukkaiden asioita hoidetuksi nykyistä paremmin?

Asukasyhdistystoiminnan haasteet, ja nykyiset toimintatapamme eivät riittävässä määrin kohtaa. Voimavaramme ovat kovin vähäiset, resurssit suorastaan olemattomat, ainakin jos vertaamme omaa vapaaehtoistyötämme erilaisia tukia nauttiviin poliittisten puolueiden mahdollisuuksiin.

Asukasyhdistykset tekevät arvokasta kotiseututyötä, tämä on ilman muuta selvää. Vapaaehtoistyössä on aina erilaisia painopisteitä, lähinnä mukana toimivien ihmisten kiinnostuksen mukaisesti. Tottakai toiminnassa on aina myös erilaisia kausia, mennään eteenpäin, ja välillä taaksepäin, kaikessa toiminnassa on aina sekä ylä- että alamäkiä. Tasainen meno on useimmille mieleen, ja on ihan ok, - kovin dramaattisia aikoja kukaan meistä tuskin haikailee, vaikkakin on selvää, että historiankirjoitus nostaa tällaiset ajanjaksot päällimmäisiksi tapahtumiksi.

Kotiseututyötä NYT

Paikallisesti, omilla alueillaan pyritään olemaan kiinni tässä ajassa, tämän päivän asioiden äärellä. Toivottavasti sellaisilla tavoilla, että annetaan arvoa aikaisempien sukupolvien tekemille teoille, omaa kotiseutua eteenpäin vieneille toimille alueen asukkaiden parhaaksi.

Pienemmillä, etenkin uusilla asuntoalueilla yhteistä työtä alueen asukkaiden parhaaksi tehdään monesti ihan konkreettisilla teoilla. Saadaan alue viihtyisämmäksi, puutteita korjattua, vaikutetaan kaava-asioihin jne. On talkoita, koneiden ym. lainauspalvelua. Paikalliset ihmiset, lapsiperheistä eläkeläisiin, kokevat näin saavansa iloa ja hyötyä yhteisönsä eteen tehtävistä toimista.

Keskisuurten ja suurien kaupunkien keskusta-alueilla asuu jopa kymmeniä tuhansia asukkaita. Meillä Vaasassakin Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n toimialueella (sääntöjemme mukaan keskikaupunki, Vöyrinkaupunki, Klemettilä, ja niiden virkistysalueet esim. Vaskiluodossa) asuu noin parikymmentä tuhatta enemmän tai vähemmän kaksikielistä vaasalaista.

Asukasnäkökulmien saaminen julkisuuteen, ja päättäjien kanssa tehtävä yhteistyö (kuulluksi tuleminen, vuorovaikutus) toimisi mielestäni nykyistä paremmin, jos Vaasan keskustan alueen asukasyhdistys olisi ikään kuin osiensa summa. Jotta asukasyhdistys vastaisi edes jollain tavalla kaupungin kaavoituksen alueellisia karttajakoja, olisi paikallaan pilkkoa nykyinen, alueellisesti liian suuri asukasyhdistyksemme (VKA ry) useampaan pienempään ja omia asuinalueitaan paremmin huomioiviin yhdistyksiin, tai alueiden asukkaista koostuviin toimikuntiin. Vörkkärille oma, Klemettilään myös, samoin Vaskiluotoonkin oma virallinen asukasyhdistys. Hietalahdessahan on ollut jo vuosikymmeniä oma, pienkiinteistöalueella toimiva yhdistys.

Vaasan keskustan osayleiskaavan laadinta on parhaillaan loppusuoralla.

Katso kaupungin sivuilta, Keskustan osayleiskaava 2040

https://www.vaasa.fi/kaavoitus/oyk_keskusta

Kaavakartta (voisi siis olla myös ns. virallinen keskustan asukasyhdistyksen toimialue)

https://www.vaasa.fi/sites/default/files/atom/keskustan_oyk_kaavakartta_21.8.2018.pdf


Olen ilmoittanut, etten ole käytettävissä puheenjohtajaksi enää tämän vuoden jälkeen. Sääntömääräinen syyskokous 20.11. täydentää sekä hallitustamme, että valitsee uuden vetäjän yhdistyksellemme. Syyskokous on erinomainen paikka myös käydä keskustelua edellä esittämistäni ajatuksista. Jos halua tällaiseen muutokseen on, niin silloin muutosta tekemään tarvitaan uusia kasvoja, innokkaita toimijoita tuomaan omia näkemyksiä ja toimintatapoja rikastuttamaan vaasalaista kotiseututyötä, asukkaiden ja koko Vaasan parhaaksi.

Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdsitys VKA – Invånarföteningen i centrala Vasa ICV rf

puheenjohtaja 2009 – 2018

aimonyberg(at)gmail.com

050 3308540