VALTIONHOITAJIEN KORKOKUVA

Korkokuva paljastettiin itsenäisyyspäivänä 6.12. 1924.
 

Kuvat: AN,

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Valtionhoitajien korkokuva 

Sijainti: Kaupungintalon julkisivun Hovioikeudenpuistikon puoleisessa päässä. 

Kuvanveistäjä John Munsterhjelm (1879 – 1925) valtionhoitajien suostumuksella. 

Kokonaissuunnitelman laati kaupunginarkkitehti Carl Schoulz (1872 – 1932) 

Korkeus kehyksineen 4,30 metriä, varsinaisen korkokuvan koko on 1,30 x 1,50 metriä. 

Graniittipilastereita yhdistävää kattopalkkirakennetta koristaa Suomen leijonavaakuna, sivulla on antiikin kypärät. 

Korkokuvassa on pronssiin valettuna Suomen kahden ensimmäisen valtionhoitajan, Pehr Evind Svinhufvudin ja Carl Gustaf Mannerheimin piirteet oikealla katsovana sivukuvana. Asianomaisten henkilöiden nimet medaljongin kehää kiertäen, alapuolella on Suomen vapaudenristi nauhoineen ja alakulmassa vasemmalla Svinhufvudin ja oikealla Mannerheimin sukuvaakunat. 

Alapuolella kiillotetussa graniittilaatassa on teksti: 

Pehr Evind Svinhufvud 

XVIII Maij A MCMXVIII XII Dec A MCMXVIII 

Carl Gustaf Mannerheim 

XII Dec A MCMXVIII XXV Jul A MCMXIX 

Regnum tenebant Finlandiae 

( Pehr Evind Svinhufvud 18.5.1918 -12.12.1918 Carl Gustaf Mannerheim 12.12.1918 – 25.7.1919 Suomen valtionhoitajina) 

Vaasan taideyhdistyksen lahjoitus puheenjohtajansa professori Karl Hedmanin aloitteesta. Taideteos rahoitettiin yleisellä rahankeräyksellä. 

Korkokuva paljastettiin itsenäisyyspäivänä 6.12. 1924. 

Taustatietoja 

Pehr Evind Svinhufvud (1861 -1944) osallistui jo vuonna 1894 valtiopäiville ja kului aatelissäädyn pieneen suomenkieliseen vähemmistöön. Eduskunnan puhemiehenä hän toimi vuosina 1907 – 1912. Svinhufvud karkotettiin Siperiaan vuosiksi 1914 – 1917. 

Marraskuussa 1917 Svinhufvud muodosti porvarillisen senaatin, joka antoi 4.12. 1917 esityksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomen tasavallaksi. Valtionhoitajana Svinhufvud toimi 18.5.1918 – 12.12.1918. ja tasavallan presidenttinä vuosina 1931 – 1937. 

Carl Gustaf Mannerheim (1867 – 1951) erosi Venäjän armeijasta vuonna 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Mannerheim toimi vapaussodan joukkojen ylipäällikkönä 26.1.1918 – 31.5.1918. Valtionhoitajakautenaan 12.12.1918 – 25.7.1919 hän vahvisti Suomen uuden hallitusmuodon 17.7.1919. 

Mannerheim ylennettiin sotamarsalkaksi vuonna 1933. Hän toimi Suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä vuosina 1939 – 1949. Tasavallan presidenttinä Mannerheim oli vuosina 1944 – 1946. Mannerheim sai Suomen Marsalkan arvon 75-vuotispäivänään vuonna 1942. 

Lainaus päättyy

Lue wikipediasta myös kuvanveistäjä John Munsterhjelmista

https://fi.wikipedia.org/wiki/John_Munsterhjelm

 

Kuvat: AN

Vaasan kaupungintalosta perusfaktaa

Katso Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/historia-0

Kuva netistä

Vanhoja valokuvia, postikortteja Vaasan kaupungintalosta, on todella paljon!
Vielä julkaisemattomiakin kuvia saattaa sukualbumeista ym. laatikon pohjilta löytyä!

Vaasan kaupungintalo on tukholmalaisen arkkitehdin Magnus Isaeuksen piirtämä rapattu tiilirakennus, joka valmistui 1883.

Vuonna 1918 osa Suomen hallituksen, Svinhufvudin senaatin jäsenistä joutui sisällissodassa pakenemaan kapinaan nousseita punaisia ja muodosti Vaasan senaatin 30. tammikuuta – 3. toukokuuta. Tämän ajan Vaasa oli hallituksen eli suomen tasavallan joukkojen, valkoisten pääkaupunki. Senaatin istuntosalina oli ensin maaherrantalo, ja 16.3. alkaenVaasan kaupungintalo. Tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vaasan vaakunaan Vapaudenristin suurristin miekkojen kera.

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Valtionhoitajien korkokuva netissä osoitteessa

Suora linki fb-kohteen kommentoihiin,  TÄÄLLÄ

Rojekti X = sivusto

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 14.4.2020.