Asianosallisina mielipiteensä voivat ilmaista Vaasan kaupungin asukkaat, kaava-alueen kiinteistöjen omistajat, haltijat, alueen erilaiset toimijat niin yrityspuolella kuin järjestöissä ja yhdistyksissäkin. Ja tietenkin myös viranomaiset, suunnittelun, valvonnan, hallinnon eri puolilla.
Eri tahot voivat siis nyt, niin halutessaan, olla mukana täydentämässä prosessin etenemistä, ja varmistaa päätöksenteon hetken koittaessa, että päättäjät pystyvät löytämään parhaan mahdollisen osayleiskaavan Vaasan asukkaille, alueella toimiville yrityksille ym. tahoille. Myös koko lähialueen parhaaksi, sillä elinvoimainen, kaunis ja toimiva ydinkeskusta on jokaisen eteenpäin menevän seudun sykkivä sydän.
Tutustu www.vaasa.fi/kaavoitus → Keskustann osayleiskaava → osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kuvia Vaasan kantakaupungin alueelta
Kuvat: © HK.
Vaasan ydinkeskusta ei ole, ainakaan vielä, täysin täynnä autoja. Liikennekin sujuu täällä oikeastaan ihan kohtuullisen hyvin. Täällä on tilaa ihmisille ja autoille, nyt ja tulevaisuudessa. Ruuhkia ja pysäköinti ongelmia on ajoittain, tottakai. Asukaspysäköintiä ei myöskään ole saatu vielä riittävän hyvälle mallille. Monilla taloyhtiöillä on myös vaikeuksia estää vääränlainen pysäköinti yksityisillä alueilla.
Mihin suuntaan jatkossa mennään?
Jotta kehitys pysyy hallinnassa, on kantakaupungin alueella tulevien kaupunkikuvaa tiivistävän uudisrakentamisen ja liikenneratkaisujen oltava aina laadukkaita, ja olemassa olevia olosuhteita arvostavia. Uusien ratkaisujen kanssa on edettävä maltilla, mahdollisimman hyvin erilaisia osapuolia kuunnellen, ja pyrkimyksenä on oltava Vaasan pysyminen yhtenä Suomen merkittävimmistä ja kauneimmista kaupungeista.
Seuraava teksti on kooste käymistäni keskusteluista ja saamistani sähköposteista viime vuosien aikana.
Sillä on merkitystä, miltä kaupungin keskusta näyttää.
Vaasan kaupunkikuvalla on erinomainen maine, erityisesti muualla asuvien asiantuntijoiden, kuten arkkitehtien ja suunnittelijoiden keskuudessa. Vaasa on KAUNIS, ISON KAUPUNGIN OLOINEN, kaupungilla on SELKEÄ KESKUSTA (Vaasa on alueen taloudellinen, hallinnollinen, kulttuurillinen keskus) Tänne on keskittynyt kylliksi mahdollisuuksia (pääomaa) ja tahtoa (henkilöitä ja yhteisöjä), jotta kehitys on mennyt ja menee eteenpäin.
Mutta ei vain se, miltä kaupunki näyttää, ole tärkeää! Oleellista on myös mielestäni se, miten ihmiset, meistä jokainen, kokee arkensa ja juhlansa sujuvan kotikaupungissaan. Myös vieraidemme, täällä käyvien tuttujen ja turistien mielipiteitä kannattaa kuunnella herkällä korvalla.
Vaasan ydinkeskustan nykyiset ja tulevat kehittämishankkeet liittyvät pitkälti liikennejärjestelyihin.
Tänään keskeistä on liikenteen roolin miettiminen koko ydinkeskustassa, esteettömyydestä lähtien, korostaen ihmisten tarvetta ja oikeutta turvallisuuteen.
Kevyenliikenteen ensisijaisuutta pitää vahvistaa, ja pyrkiä autoliikenteen hallittuun ohjaukseen ja roolin muuttamiseen nykyisestä liian hallitsevasta roolista kohti myös kokonaan autottomia alueita. Mikäli mitään ei tehdä, tulevaisuudessa meillä on yhä enemmän yksityisautoilua keskustassa, enemmän liikennevaloja, etuajo-oikeutettuja risteyksiä, liikennevaloissa seisovia jalankulkijoita, pyöräilijöiden pakottamista jalkakäytäville jne. Kaikki nämä huonot käytänteet ovat totta jo nyt, ja seurasta siitä, ettei liikenteellisesti asioita ole hoidettu tämän päivän vaatimusten tasalle.
Väestön vanhentuessa keskustan rooli kävelykeskustana, samoin kuin kaupunkitilan laadun edelleen kehittäminenkin, vaativat selkeää liikenteen roolin ohjausta ja muutosta, myös meillä täällä Vaasassa.
Toinen vaasalainen ongelma on ydinkeskustan läpiajoliikenne.
Vaskiluotoon pääsee kaupungista vain yhtä siltaa pitkin. Nyt toteutettu siltaremontti tehtiin ensisijaisesti turvaamaan kuljetusliikenteen ja raskaan teollisuuden mahdollisuudet toimia Vaasassa ja alueellamme. Kysymys kuuluukin seuraavaksi, onko siltasaneerauksessa pystytty ottamaan huomioon myös asukkaiden, mm. Vaasanpuistikon varrella asuvien ja liikkuvien ihmisten kokemat vaara- ym. haittatilanteet? Aika tulee antamaan vastauksen, ja tuomaan samalla taas uudenlaisiakin haasteita. Plussat ja miinukset toki riippuvat myös siitä keneltä kysyy.
Kaupunkien keskustoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee mielestäni ensisijassa ottaa huomioon siellä asuvat ja liikkuvat ihmiset, samoin alueella olevat yritykset ja laitokset, eikä niinkään puolustella keskikaupunkia kulkuväylänään käyttäviä rekkafirmoja.
Pitkällä aikavälillä, vuosikymmenten kuluessa, toteutuu kenties Vaasan yleiskaavaan 2030 piirretty Vaasan Satamatie-hanke. Tämä edellyttää toki muutakin kuin vaasalaista päätöksentekoa. Tätä ennen on läpiajoliikenteelle keksittävä muita rajoitteita ja ennen kaikkea myös hidasteita. Vaskiluodon siltaa voidaan hyvin verrata tuloon moottoritieltä Kauppapuistikolle ja Vaasan ydinkeskustaan. Vaarallisen kovat nopeudet, ja myös kilpa-ajot kaupunginsuunnasta Vaskiluotoon päin pitää voida estää. Tätä kaikkea pyritään nyt estämään toteutetulla liikennevalojärjestelmällä.
Jo siltaremontin aikana nähtiin selvästi parantunut liikennekuri, suorastaan asennemuutos autoilijoiden ajotavoissa. Tämä on selkeä indikaattori oikeasta kehityssuunnasta, tästä on siis hyvä jatkaa samoilla keinoilla siltaremontin valmistuttuakin.
Asukasyhdistyksemme syyskokous teki vuonna 2011 aloitteen kaupungin liikennesuunnittelulle siltaremontin jälkeen käyttöön otettavista molempiin suuntiin toimivista liikennevaloratkaisuista, ja jalankulkuvaloista. Ne on nyt toteutettu ammattilaisten suunnittelemilla tavoilla. Henkilökohtaisesti olen hyvin tyytyväinen, ja uskon epäilijöiden tottuvan nykymenoon, kunhan aikaa kuluu.
Toivon kaikkien vaasalaisten ja varmaankin jatkossa edelleen myös monenlaista konsulttityötä tekevien suunnittelijoiden todella miettivän myös sellaista (lähi)tulevaisuuden Vaasaa, jossa ei ole tätä läpiajoliikenteen rasitetta. Eli visioidaan Vaasan keskustaa, jossa jalankulkijoiden ei tarvitse varoa, väistää eikä odotella liikennevaloissa. On oikeasti uskallettava miettiä myös todella suurisuuntaisia ratkaisuja. Voidaanko raskasliikenne ja läpiajoliikenne kaiken kaikkiaan viedä jopa maan alle, tunneliin Vaasanpuistikon alle. Tekniikkaa tähänkin löytyy varmasti, kyse on vaan rahasta – ja tietenkin tahdosta.
Seurataan aktiivisesti Vaasan kaavoitustilanteen eteenpäin menoa, ja osallistutaan järjestettäviin tilaisuuksiin! Vaasan yleiskaava 2030 ei ole vielä kaikilta osiltaan lainvoimainen, ja nyt käynnistyvä osayleiskaavan laatiminen on myös vasta aluillaan.
Aimo Nyberg Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pj.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti