Kuvat: AN, 11.6.2017. Sinikuusama, karvakirveli, syylälinnunherne. Mm. näiden Vaskiluodosta löytyvien lajien kukinta on parhaillaan menossa.
Vaskiluoto mielessäin -kirjoitussarja päättyy tähän luontoaiheiseen kirjoitukseen.
Kuukausi sitten kerroin lintuteemasta, ja viimeisenä tulee nyt siis kasviaiheinen kirjoitus, muutamia kuvia myös.
Aikaisemmat kuukausiteemojen julkaisupäivät:
Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
Tammikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon satama
Huhtikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuun 15. päivä 2017 julkaistu: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuun 15. päivä 2017 julkaistu: Kasvit ja Vaskiluoto
Kaikki kirjoitukset löytyvät tämän blogin arkistosta, ks. etusivun vasemmanpuoleinen palkki.
Lähtökohtani tämän kirjoitussarjan tekemiselle oli perehtyä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti Vaskiluotoon. Omat kiinnostuksen kohteet ovat luontopainotteisia, siksi on ihan hyvä päättää tämä vuoden kestänyt työrupeama esittelemällä kuvia ja perustietoja uuteen kesään heräävästä Vaskiluodosta, ainutlaatuisesta virkistysalueesta aivan Vaasan kantakaupungin edustalla.
Kevät ja samoin kesä tulivat tänä vuonna tavanomaista myöhempään, - arvioisin pari kolme viikkoa ”myöhässä”. Vuodet ovat aina erilaisia. Tunnelmana on nyt ollut ”odottaminen”. Lämpö, kesän saapuminen on edennyt tilastollisesti katsottuna poikkeuksellisen hitaasti.
Nyt pari viikkoa ennen juhannusta on luonto ympärillämme jo kauneimmillaan, - tämän saattaa kokea erityisen hyvin Vaskiluodossa!
On selvää. että omat motiivini tehdä tämä kirjoitussarja liittyvät myös siihen, että olen toiminut Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen pj:nä koko tämän vuosikymmenen. Vaskiluoto on yhdistyksemme toimialuetta (maininta säännöissämme), etenkin virkistysalueiden osalta. Silta Vaskiluotoon yhdistää kauniin ruutukaavakaupunkimme ja virkistystä tarjoavan monikäyttöisen, ”vihreämmän luontohelmen”, olkaamme tästä suuresti kiitollisia.
Haluan luottaa siihen, että kaupungissamme ymmärretään laajasti, että Vaskiluoto alueena on sekä satamasaari, että ihmisten saari.
Vaskiluoto on:
- Suomen ja Vaasan portti länteen, ts. merkittävä satama- ja teollisuusalue, logistisine yhteyksineen
- asuinalue nykyisille ja uusille vaasalaisille
- kantakaupungin asukkaiden, vaasalaisten ja turistien monipuolinen virkistysalue
- isompien ja pienenpien yritysten, monenlaisten palvelujen tuottajien toiminta-aluetta
Kuvalainaus kaupungin kaupunkisuunnittelun sivuilta v. 2010.
Kasvit ja Vaskiluoto
Lähdetään alkuun asiantuntijoiden tarjoamilla tiedoilla ja kuvilla. Vaasan kaupungin sivuihin, luontovaasa, kannattaa jokaisen vaasalaisen tutustua!
https://www.vaasa.fi/luontovaasa
Lainaus:
”Vaskiluodossa ovat edustettuina kaikki Vaasan maisemarakenteen osa-alueet, joita ovat laki- ja rinnealueet, laaksopainanteet sekä rannat. Vaskiluodon luontotyypit vaihtelevat rantalehdoista kangasmetsiin ja rantojen kasvilajistosta löytyvät tyypilliset maankohoamisalueiden kasvit kuten pihlaja, merirannikki ja punakoiso. Vaskiluodossa sijaitsee Vaasan satama, (huvipuisto), kylpylä ja leirintäalue. Saaren keskiosan metsässä on kuntorata sekä polkuverkosto, jota kulkemalla pääsee tutustumaan alueen luontoon.”
Vaasan yleiskaavassa 2030 Vaskiluodon metsäalueella on virkistysalueen kaavamerkintä V. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry on ollut koko olemassa olonsa ajan yksi aktiivisimmista metsäalueen puolustajista.
Tänä keväänä 2017 Luonto-Liiton Pohjanmaan piiri, Merenkurkun linnuntieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja Vaasan ympäristöseura – Vasa miljöförening ovat tehneet kaupungille metsiensuojeluesityksen kymmenestä kohteesta Vaasan ja Mustasaaren kunnan alueella. Yksi näistä kohteista on kosteikko Vaskiluodon metsässä.
Metsien suojeluesitys
https://www.sll.fi/pohjanmaa/vaasa/VaasanjaMustasaarenarvometsi10suojeluehdotustaluonnonjaihmistenhyvksi.7.3.2017.pdf
Vaskiluodon kosteikko
https://www.sll.fi/pohjanmaa/vaasa/copy4_of_Liite10.Vaskiluodonkosteikko.Kohdekuvaus.pdf
Lainaus:
Pinta-ala: 10,8 ha
Omistaja: Vaasan kaupunki
Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V).
Kuvaus: Kasvillisuudeltaan arvokas kosteikkoalue monipuolisine lähimetsineen sijaitsee Vaskiluodon virkistysalueella. Alueen pohjoisosan avosuo on ruokoluhtaa, jonka reunoilla on koivu- ja tervaleppäluhtaa, ruoho- ja heinäkorpea sekä lehtokorpea. Suoalueen länsipuolella on luonnontilaisen kaltaista rantalehtoa, jossa kasvaa monipuolista, varttunutta sekapuustoa.
Suoalueen kaakkoispuolella on luontaista kuusivaltaista turvekangasta, jossa lahoaa muutamia järeitä kuusimaapuita. Idässä kulkevan sähkölinjan alla kasvaa erilaisia ruohoja, muun muassa maankohoamisrannikolle tyypillistä punakoisoa. Sen itäpuolella on luontoarvojen näkökulmasta kehityskelpoista sekapuustoista kangasmetsää, joka on sisällytetty rajaukseen kosteikkoalueen vesitalouden ja maiseman säilyttämiseksi.
Alueen eteläosassa on parin hehtaarin laajuinen rehevä korpi, jonka pohjoisosa on ruoho- ja heinäkorpea sekä lehtokorpea. Korven läpi kulkevan ulkoilureitin eteläpuolella on sekä hiirenporrasvaltaista lehtokorpea että kosteaa runsasravinteista lehtoa. Korpialueen puusto on vanhaa, luonnontilaisen kaltaista ja siinä on myös näkyvästi kuusilahopuuta.
Korpialueen reunoilla on kapeasti vanhapuustoista tuoretta lehtoa sekä lehtomaista ja tuoretta kangasta. Lehdossa ja lehtokorvessa kasvaa lehtopensaita, kuten koiranheittä, punaherukkaa, sinikuusamaa ja tuomea. Korven läpi kulkeva oja ei ole tuhonnut suon vesitaloutta eikä kasvistollisia arvoja.
Suojeluun esitetyllä alueella on edustettuna maankohoamisen aikaansaaman elinympäristöjen kehityssarjan nuorempia vaiheita (ruoko- ja metsäluhtaa, kosteaa lehtoa ja korpea, lehtomaista kangasta). Vaskiluodon virkistysalueelta löytyy myös kehityssarjan myöhempiä vaiheita, kuten tuoreita ja kuivahkoja kangasmetsiä, mutta näiden puusto ei ole yleensä yhtä luonnontilaista.
Suojeluun esitetyn alueen itäreunassa on jonkin verran vanhapuustoista tuoretta kangasmetsää, johon on kehittymässä lahopuuta ja joka kannattaisi sijaintinsa takia jättää luonnontilaistumaan.
Mikäli kosteikkoalueen suojelu etenee vakavampaan harkintaan, kannattaa suojelutarkasteluun ottaa mukaan myös kosteikkoaluetta ympäröiviä monipuolisia kangasmetsiä.”
”Alueen kasvistollisiin arvoihin kuuluu monia vanhoja kulttuurikasveja, jotka ovat kotiutuneet Vaskiluotoon sataman ja vanhan asutuksen myötä. On esimerkiksi vaikea sanoa, kuuluvatko alueen sinikuusamat ja koiranheisit alueen alkuperäiseen lajistoon. Ne ovat joka tapauksessa kotimaisia lajeja, jotka monipuolistavat alueen kasvillisuutta. ”
”Arvo virkistyskäytölle: Vaskiluodon virkistysalue on ainut laajempi metsäalue, joka sijaitsee kävelyetäisyydellä Vaasan keskustasta. Sen virkistysarvo on tämän vuoksi suuri. Alueella on valmis reittiverkosto, joka muuttuu talvisin hiihtoladuiksi. Suojeluun esitetty alue sijaitsee pääosin ulkoilureittien välissä eikä sen alueella ole isompia polkuja.
Suojeltuna se toimisi jatkossakin eräänlaisena "syrjäosana", johon vain vähäinen osa alueen virkistyskäytöstä ohjautuisi.
Arvo ympäristökasvatukselle: Vaskiluodon virkistysalue on lähin laajempi viheralue usealle keskustan koululle. Alueella on monipuolisia ja helppokulkuisia metsiä, joissa voi suunnistaa ja retkeillä sekä reitillä että metsäpoluilla. Suojeluun esitetty kosteikkoalue on esimerkki maankohoamisen tuottamasta elinympäristöjen kehityssarjasta. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi biologian ja maantieteen opetuksessa.”
”Hoito- ja suojelusuositukset: Kohteelta havaitut arvokkaat elinympäristöt eivät edellytä luonnonhoidollisia toimia. Kosteikkoalueelle ei tule ohjata lisää virkistyskäyttöä sen pehmeän ja kulutusherkän maaston takia.
Sinne ei myöskään tulisi sijoittaa rakenteita jotka muuttavat alueen vesitaloutta tai puuston luonnontilaa. Kohde tulee myös jatkossa rajata ulos mahdollisesta seikkailupuiston laajentamisesta.
Alueen puuston säilyttäminen mahdollisimman luonnontilassa, tuulenkaatojen metsään jättö ja ulkoilureittien ja sähkölinjojen varsilta mahdollisesti kaadettavien puiden jättäminen maalahopuiksi ovat toimenpiteinä erittäin suositeltavia. Vaskiluodon virkistysalueen pohjoisreunalta tulisi poistaa jättipalsami, jotta se ei leviäisi alueen lehtoihin ja korpiin.
Kohde täyttää luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 §:n suojelualueiden yleiset perustamisedellytykset, joten sen lakisääteinen suojelu olisi perusteltua.”
Kuva lainaus yllä mainitusta suojeluehdotuksesta Vaasan kaupungille ja Mustasaaren kunnalle: kohde 10, vaskiluodon kosteikko
Katoava Haukilampi
Alueen ”pohjalla” oleva Haukilampi, nykyisin siis lähinnä vain kosteikko, on sähkövoimalinjan alla. Sähkölinjoja (kuten ratojen varsiakin) on aika ajoin raivattava, kasvavaa puustoa on poistettava, jos haluamme sähkölinjojen pysyvän kunnossa.
Tänä keväänä sähkölinjaa on Vaskiluodossa raivattu, ts. puustoa on poistettu lankojen alta ja läheisyydestä. Maankohoaminen, ja alhainen merenpinnan taso, kosteikon laskuojan syventäminen, ovat vaikuttaneet siihen, että kosteikko on tällä hetkellä kuivumassa, ts. muuttumassa kosteikosta metsäisemmäksi alueeksi.
Vaskiluodon erikoisista kasveista
Harvinaisten kasvilajien esiintymiselle Vaskiluodossa löytyy useampikin selitys. Alueelle on erikoista, jopa ainutlaatuista seuraavat historialliset tosiasiat:
- yhden kokonaisen saaren syntyminen maankohoamisen myötä merestä nousseista useammasta pienemmästä saaresta, ja ihmisen halusta, kyvystä nopeuttaa täyttömaalla, pienemmillä ja isommilla maa-ainesten siirroilla alueen muotoutumista yhdeksi saareksi
- huvilakulttuurin mukana tullut innostus kasvikuntaan kuulumattomien lajien siirtäminen omiin puutarhoihin, ja näiden leviäminen suureen osaan saarta
- erikoisia kasvilajeja saatiin tuliaisina myös purjeveneiden aikakaudella laivoissa käytetyn painolastin, maa-aineksen käyttämisestä teiden tekoon, samoin kävi satamarautatien rakentamisen yhteydessä 1800-luvun loppupuolella.
- viimeisin uusien kasvilajien invaasio koetiin II maailmansodan aikoihin, kun saksalaisten sotilaiden, hevostallien tarvitseman viljan ym. mukana tuli uusia kasvitulokkaita Vaskiluotoon (Piispala 2006).
Vielä 1700-luvulla Vaskiluoto oli ollut neljän saaren kokonaisuus, eli Pieni Vaskiluoto, Suuri Vaskiluoto, Porvarinsaari ja saaren koilliskärki. Nämä olivat kasvaneet yhtenäiseksi saareksi noin vuoteen 1900 mennessä.
Itse asiassa arvellaan, että Vaskiluodon alkuperäinen nimi olisi ollut Vassglot (Mitts1967). Salmi, lammet ja glo-järvet ovat kaikki kasvaneet umpeen, vain saarenpohjoisosassa on edelleen Haukilammen pieni glo-järvi.
Ennen Vaasan paloa Vaskiluodossa oli Klemetsön kyläläisten kalamajoja ja pari torppaa. Kesäksi saareen tuotiin kyläläisten hevosia, hiehoja ja lampaita. (Piispala2006)
Uuteen Vaasaan kuuluva Vaskiluoto jaettiin 1860-luvulla 24 isoksi vuokratontiksi kaupunkilaisten huviloita varten. Tämän kasvistonkin kannalta merkittävän huvilakauden aloitti pormestari Karl Oskar Elfving rakentamalla 1868 ensimmäisen huvilan, Villa Mainiemen, nykyisen Kylpylähotelli Tropiclandian paikalle.
Vaasa-lehden 1894 julkaiseman ”Vaasa oppaan” mukaan huviloita oli Vaskiluodossa parisen kymmentä. Huvilakausi jatkui pitkälle 1900-luvun puolelle saakka. Joitakin huviloita siirretiin 1920-luvulla Terijoelta Suomen ja Neuvostoliiton rajan sulkeuduttua. Tuolloin jäi varakkaiden pietarilaisten huviloita Suomen puolelle rajaa vapaasti siirrettäviksi.
Eija Piispalalta teksteistä lainaus (Tietoni uhanalaisista putkilokasveista – OA Vaasa, 13.1.2004):
Yksi esimerkki purjelaivojen painolastina / sotilaiden mukana Euroopasta tulleista lajeista on ”Trifolium spadiceum, musta-apila. Se on Euroopassa tavattava, hernekasveihin kuuluva apilalaji. Sen tunnistaa helposti kukista, jotka muuttuvat kukinnan aikana keltaisesta kiiltävän mustanruskeiksi. Ko. apilaa on Vaskiluodossa (maantieoja) viimeksi dokumentoinut Eija Piispala 1996 (myöhemmin hävinnyt), aikaisemmat tieteellisessä kirjallisuudessa olevat merkinnät ainakin W. Lauren 1883 ja B. Klockars 1949.”
Piispalalta toinenkin lainaus:
"Lonicera caerulea, sinikuusamaa on viljelty Vaasassa ainakin 1900-luvun alkupuolelta lähtien asemapuistossa ja huvilapuutarhoissa, joista se on levinnyt laajasti ympäristön metsiin. (Hjelt: Consp. 51:1 1923). Vaasan suurin esiintymä lienee kuitenkin Vaskiluodossa Niemeläntien lounaispuolella, josta löysin 1989 sadoittain sinikuusamapensaita. Paikoillaan ne muodostivat aarinkin kokoisia pensastiheikköjä. Laji on Vaskiluodossa edelleenkin varsin elinvoimainen, Eija Piispala 1970 ja 1987 (Conspectus Florae Fennicae)."
Tarkempaa perehtymistä varten suosittelen luettavaksi Eija Piispalan ja Pertti Rannan artikkelia Vanhoja ja uusia tulokaskasveja Vaasan Vaskiluodossa ja sen ympäristössä. (Lutukka 22, 2006)
Luonto- ja kasvikartoituksia tarvitaan lisää
Merkittävän ja monipuolisen virkistyskäytön lisäksi on mielenkiintoista arvioida koko Vaskiluotoa myös sen historian näkökulmasta. Niin rakennushistorialliset kuin kasvistollisset muistot, jäljet menneisyydestä ovat tosiasioita, joita voidaan tutkia, ja tehdä myös tämän päivän vaasalaisille tutuiksi, näkyviksikin esim. digitaalisessa muodossa.
Tässäkin asiassa haluan olla toiveikas, - mielestäni on mahdollista asioihin perehtymällä löytää tavat tehdä tämän päivän ratkaisuja menneitä aikoja kunnioittaen ja uutta rakentaen.
Minun mielestäni on hyvin tärkeää saada ajantasaisia kasvillisuuskartoituksia, tutkimuksia, tehtyä Vaskiluodosta. Nykytilannetta ja aikaisempia kartoitusruutujen lajistoja vertailemalla saadaan selville tilanne mm. alueella dokumentoitujen erittäin harvinaisten lajien osalta.
Kasvivalokuvausta Vaskiluodossa
Luontokuvauksen parhaat ajat ovat nyt käsillä. Kukkivien kasvien osalta näyttävimmät kuvat saadaan juhannuksen aikoihin. Kasveja saa luonnossa kuvata, kunhan muistaa tehdä kuvausten vaatimat toimet luontoa ja yksittäistä kohdetta kunnioittaen, ts. niitä vahingoittamatta.
Erinomainen ajankohta kasvien ja kukkien kuvaamiselle on tuleva viikonloppu, kun on taas Yhteispohjoismainen Luonnonkukkien päivä.
Tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle.
Tänä vuonna Luonnonkukkien päivää vietetään poikkeuksellisesti jo lauantaina 17.6.2017.
Lue lisää Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta:
https://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/tule-mukaan-toimintaan/luonnonkukkien-paiva
Luonnonkukkien päivä juhlistaa 100-vuotiasta Suomea ja on osa Luonnon päiviä.
Asukasyhdistyksemmekin on joinakin vuosina järjestänyt kasvi- ja kasvienkuvausretkiä juuri Vaskiluotoon Suomen luonnonkukkien päivinä. Tänä vuonna emme ohjattua retkeä tee, mutta omin päinkin kasveista ja kukista kiinnostuneet voivat luonnossa retkeillä.
Tiedossani oleva lähin ohjattu retki on tämä:
Korsholm Utfärdsmålet: Björköby. Vi vandrar längs naturstigen i landhöjningsskogar och -stränder. Samlingsplats: Svedjehamn, Björköby, Korsholm kommun Utfärdtid: kl. 10-15 Arrangören: Forststyrelsen Österbottens Naturtjänster, Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Kontaktuppgifter: Tuija Warén, tel. 040 822 4555, tuija.warena(at)metsa.fi Guidningen på båda språken.
Parin vuoden takaiselta kasvivalokuvaus retkeltämme kuvia:
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/06/vaskiluodossa-kasveja-kuvaamassa.html
Tältä keväältä, alkukesältä tähän loppuun vielä muutama kuva Vaskiluodosta
Kuvattu useana eri kertana 10.5. – 11.6. välisenä aikana erilasissa sääolosuhteissa, ja eri vuorokauden aikoina.
 |
| 1. |
 |
| 2. |
 |
| 3. |
 |
4.                 |
1. Metsätähti
2. Syylälinnunherne
3. Puna-ailakki
4. Sudenmarja
5. Valkopeippi
6. Luhtalemmikki
7. Sinikuusama
8. Tuomi
9. Terttuselja
10. Suo-orvokki
11. Rentukka
12. Leskenlehti
13. Hiirenporras
14. Mustikka
15. Kielo
16. Maitohorsma
17. Kevätpiippo
18. Paju
19. Rauduskoivu
20. Mänty
21. Katse ylöspäin
Toivon, että kuvat kertovat luonnon kauneudesta, monimuotoisuudesta, kasvusta, rytmeistä. Toivon myös, että kuvistani välittyy hyvä olo, rauha, ilo ja hyvä mieli, jonka itse koen saavani luonnossa kulkiessani ja kuvatessani havaitsemiani mielenkiintoisia kohteita. Kasvitieteellisissä lajimäärittelyissä on apunani ollut useimmilla kuvasretkillä mukanakin ollut vaimoni.
Tähän päättyy tämä Vaskiluoto mielessäin -kirjoitussarja. Kiitoksia kaikille niille, jotka ovat jaksaneet teemaa seurata. Erityiset kiitokset niille, jotka vaivautuivat toimittamaan minulle kommentteja, ja jopa muutamia linkkejäkin!
Mahdolliset kommentit, korjauksia asiatietoihin, vanhoja ja uusia kuvia Vaskiluodosta otan mielelläni jatkossakin vastaan.
Hyvää kesää kaikille! Aimo Nyberg,
Eläkkeellä oleva kuvisope, luonto- ja luontovalokuvauksen harrastaja
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n puheenjohtaja
Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com
