Ruotsalaisuuden viikko - Svenska veckan 2026

Teksti ja kuvat: Ansku

Ruotsalaisuuden viikkoa vietetään marraskuussa ruotsalaisuuden päivän 6.11. yhteydessä. Tarjolla on runsaasti kulttuuritapahtumia ruotsiksi 2.-6.11.2026.

Viikon aikana halutaan nostaa esiin Suomen monipuolista ruotsinkielistä kulttuuritarjontaa. Tapahtuman koordinoinnista vastaa Svenska Finlands folkting, joka haluaa tarjota kulttuurielämyksiä myös niille, jotka asuvat kaukana ruotsinkielisistä kulttuurilaitoksista, kuten esim. teattereista. Tapahtumat ovat yleensä ilmaisia, ja niitä järjestetään myös kouluissa ja päiväkodeissa, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin. 

Ruotsalaisuuden viikon verkkosivustolta löytyy kaikki tapahtumat alueittain. Monipuolisella ohjelmatarjonnalla halutaan luoda uusia elämyksiä ja kokemuksia kaikille kiinnostuneille, taustasta ja kielestä riippumatta. 

Kaikki Vaasan ja Mustasaaren tapahtumat löytyvät osoitteesta: https://svenskaveckan.fi/orter/vasa-korsholm 

Tässä muutamia poimintoja:

Tiistai 3.11.2026 klo 16-17 ja 17-18 Upptäck Trefaldighetskyrkan

Oppaana Barbro Nedermo, Vaasa-Mustasaari-oppaat. 

Kokoontuminen kirkon pääovella. Vi samlas vid Trefaldighetskyrkans huvudingång.

 

Tiistai 3.11.2026 klo 18-19 Poesi på Brändö - Gunnar Högnäs 

I serien Poesi på Brändö möter Nicko Smith aktuella poeter. 

Paikka/Plats: Palosaaren kirjasto/Brändö bibliotek

 

Keskiviikko 4.11.2026 klo 18-19 Litterërnst: Simon Ventus

Paikka/Plats: Bistro Ernst Salonger 

 

Torstai 5.11.2026 klo 18-19 LittFest bokcirkel - Tritonus av Kjell Westö 

Paikka/Plats: Vaasan kaupunginkirjasto/Vasa stadsbibliotek, Venny 

 

Perjantai 6.11.2026 klo 17.30-18.30 Brandgator och bakgårdar i lyktors sken

Oppaana Barbro Nedermo, Vaasa-Mustasaari-oppaat.

Kokoontuminen Semaforipuistossa heti rautatieylikäytävän jälkeen. Samling: Semaforparken strax bakom järnvägsövergången.

Ota oma lyhty mukaan, jos sinulla on. Ta gärna med en egen lykta om du har en.

 

 

Kirja elää ja voi hyvin

Teksti ja kuvat: Ansku

Maailmanlaajuisesti tunnetuin ja vanhin kirjamessuperinne juontaa juurensa 1400-luvun Frankfurtiin. Suomessa kirjamessujen historia alkaa Turusta. Ensimmäiset messut järjestettiin 1990 Turun Messukeskuksessa. Tapahtuman ideoi aikoinaan Kari J. Kettula, ja se on kasvanut yhdeksi maan suurimmista kulttuuritapahtumista. Turun ensimmäisillä messuilla oli 10 150 kävijää.

Helsingin kirjamessut järjestettiin ensimmäisen kerran 2001 Helsingin Messukeskuksessa kirja-alan toiveesta. Tänä vuonna messujen teema oli kieli. Helsingissä pohdittiin kielen kehitystä ja merkitystä. Kääntäminen ja käännökset olivat tietenkin myös esillä. Ohjelma oli ennätyksellisen laaja. Yli 1 000 ohjelmaa 17 lavalla ja esiintyjiä oli yli 2 000.  Messut tekivätkin uuden kävijäennätyksen, yli 112 214 kävijää! Verkkolipuilla kirjailijahaastatteluja seurattiin 15 000 kertaa. 

 

Kirjamessuja on järjestetty viime vuosina myös muissa kaupungeissa mm. Jyväskylässä, Tampereella ja Oulussa. Näillä messuilla on paljon samoja kotimaisia kirjailijoita haastateltavana kuin Turussa ja Helsingissä mutta pienten tapahtumien etu on tunnelma. Iso hallimmainen messukeskus kuormittaa aisteja. Kirkkaita valoja, melua, tungosta ym. 

Onneksi oma esiintymiseni Helsingissä oli sunnuntaina, sillä messukeskuksessa oli vähemmän väkeä kuin lauantaina. Väentungoksessa ei ole mukava kierrellä osastoilla tai käydä kuuntelemassa kirjailijoita. Helsingin Messukeskuksessa on kirjamessujen lisäksi viini- ja ruokatapahtuma, Antikvariaattiset kirjamessut ja Levymessut.

Vaasassa järjestetään aidosti kaksikielinen kirjallisuustapahtuma Vaasa Littfest - Vasa Littfest. Tapahtuma juhlii 25-vuotista taivaltaan marraskuussa 2026. Toisin kuin perinteiset suuret myyntiiin suuntautuneet kirjamessut, LittFest keskittyy syväluotaaviin keskusteluihin, kohtaamisiin ja laatukirjallisuuteen.

Festivaali on alusta asti ollut aidosti kaksikielinen (suomi ja ruotsi) ja se nostaa vahvasti esiin sekä suomalaista että pohjoismaista kirjallisuutta. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Vaasan kaupunki yhdessä useiden kulttuuri- ja kirjallisuusjärjestöjen kanssa. Tilaisuuksia järjestetään ympäri kaupunkia, Vaasan kaupunginkirjastossa,  kaupungintalolla, kaupunginteatterissa, Alma-opistossa sekä paikallisissa ravintoloissa ja kahviloissa. 

Jokaisella festivaalilla on oma vaihtuva teemansa, joka sitoo keskustelut yhteen. Tämän vuoden teema Vaasassa on Heijastus - Reflektion. 

Vaasa Littfestin ohjelma 

 

 

Lokakuun kuukausikuvia Vaasasta 2026

 

Kuva: Seppo Pesonen, 2.10.2026

Kuva: Meccu Kärkkäinen, 13.10.2026

Kuva: Esa Siltaloppi, 18.10.2026

Nämä kolme yllä olevaa valokuvaa ovat mukana myös HIETASAARI – SANDÖ kuvagalleriassa, johon on saatu kokoon jo hyvä määrä Ennen ja nyt – Förr och nu kuvia. ”Valokuvauskisa” jatkuu tämän vuoden loppuun. Tähän kaikille avoimeen kuvagalleriaan voi ihan kuka vaan saada esille Hietasaari aiheisia kuvia. Katso lisää ja OSALLISTU VALOKUVAKISAAN, jonka järjestää VKA ry – ICVrf.

https://vkaicv.nettisivu.org/hietasaari-sando-testisivu/

Kuvat: Ilkka Virtanen, 4.10.2026

Matti Hauptin veistos ”Valon synty” (1974). Vanhat romppalaiset ovat kuulemma nimenneet veistoksen uudelleen: Romppalaisen palkkakuoppa.

Tapani Tikkala, 23.10.2026, C.A. Setterbergin muistomerkki

Patsaiden ja muistomerkkien kuvaavilta rohkenen toivoa saavani kuvia (kaikkina vuodenaikoina), joita voin laittaa mukaan täydentämään Vaasan patsaat, muistomerkit ja laatat esittelysivustoa. Tämä jo 8 vuotta edennyt nettisivusto on vaiheessa, jossa kohde-esittelyjä päivitetään mahdollisilla lisätiedoilla ja myös uusilla kuvilla. Ja kun uusia kohteita Vaasaan tulee, ne pyritään esittelemään aina pikimmiten. 

https://rojektixon.blogspot.com/

Kuvat: Anneli Ketonen, 2.10.2026. Tuttu rakennus sisältä ja ulkoa – viimeinen käynti ennen purkua

Kuva: Helinä Lehtinen, 10.10.2026. Uudistunut Tikanojan taidekoti

Kuvat: Risto Peitsaro 26.10.2026. Purkukohteita Wärtsilän alue ja Palosaaren opiskelija-asunnot

Kuva: Tapani Tikkala, 26.10.2026. Suvilahden uusi pyöräilyrata

 

Näiden kuukausikuvien kaikki oikeudet ovat kuvien alla mainituilla valokuvaajilla!

 

...

 

MARRASKUUN kuvia – lähetä kuviasi heti kun niitä olet kuvannut! Osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

Kuukausikuvagalleriastamme tulee entistäkin parempi, kun useampi kuvaaja haluaa jakaa kuviaan meidän kaikkien iloksi!

Ja huom! Samoilla marraskuun ja joulukuun kuvillasi voit ottaa osaa myös Hietasaari valokuvauskisaan ja olet silloin mukana 3 x 50 euron ym. palkintojen arvonnassa!

Tähän vielä pieni vinkki kuvaamiseen: mielenkiintoisia kuvia saa usein hetkistä, jolloin ollaan ”jollain rajalla”, jokin muutos tapahtuu. Kun talvi saa yliotteen syksystä, kun… pienet asiat/ suuret käänteet – kuvaaja valitsee ajan ja paikan. Mutta sattumillakin on sijansa miltä kuvasi lopulta näyttää.

Harmaata ja kaikenlaista muutakin mukavaa marraskuulle t. Aimo 

 

Pyhiinvaelluskirkkoon ja -polkuun tutustumassa

 

Lainaus IV:n facebookista

Teksti ja kuvat: Ilkka Virtanen

Aurinkoinen sunnuntai  (18.10.2026) sai meidät tutustumismatkalle kohti meren rannalle UNESCO:n maailmanperintöalueelle Norrskatiin rakennettua Pyhiinvaeltajankirkkoa ja -polkua. Kyseessä on ensimmäinen Vaasan seudun pyhiinvaellusalue. Se sijaitsee vajaan 40 km:n etäisyydellä Vaasasta. Alue on savutettavissa myös autolla, kuten mekin kuljimme.

Vaasan suomalaisen seurakunnan esitteen mukaan alue kutsuu kulkemaan luonnossa vuodenaikojen mukaan vaihtuvissa maisemissa, kokemaan hiljaisuudessa metsäisen luonnon ja meren läheisyyden. Hengellisyys ja henkisyys, yksinkertaisuus ja kiireettömyys, huolettomuus ja vapaus saavat pyhällä matkallaan kulkevan sydämessä ja mielessä tilaa.

Katoliselle kirkolle tyypilliset pyhiinvaellusreitit ovat alkaneet saada jalansijaa myös Suomen luterilaisen kirkon puitteissa. Erityistä julkisuutta hankkeet saivat, kun ensimmäisenä koronakeväänä 2020 julkistettiin Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Turkuun johtava Pyhän Olavin merireitti ja Turusta läpi mannersuomen Savonlinnan Olavinlinnaan kulkeva Pyhän Olavin mannerreitti. Nämä molemmat reitit ovat osa pohjoismaista Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöä. Reittien varrella on yli kymmenen Pyhän Olavin nimeä kantavaa tai Olaville pyhitettyä kirkkoa, useimmat näistä keskiaikaisia kivikirkkoja. Tutustuimme kesällä 2020 nelipäiväisellä matkalla sekä mannerreitin Olavin kirkkoihin että moniin muihin keskiaikaisiin kivikirkkoihin.

Pyhän Olavin reitistön taustalla on viikinkitarina. Olavi Haraldinpoika (995-1030) oli Norjan kuningas 1015-1030. Hän oli myös kristinuskon esitaistelija Pohjoismaissa. Nuoruudessaan Olavi oli menestyksekäs viikinki, joka osallistui viikinkiretkille Itämereltä Englantiin. Normandiassa Olavi omaksui kristinuskon, mistä lähti ajatus luoda Jumalan valtakunta Pohjolaan. Palattuaan Norjaan Olavi voitti Tanskan kuninkaan alaiset aluekuninkaat, yhdisti suuren osan Norjaa valtikkansa alle ja pyrki vakiinnuttamaan kristinuskon.

Vaasan pyhiinvaelluskirkko ja -polku kytkeytyvät pohjoismaiseen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöön Vaasan kirkon puistossa Hovioikeudenpuistikon varrella sijaitsevan Pyhän Olavin Nidaros virstanpylvään kautta. Virstanpylväässä oleva lukema 1070 km kertoo, että Vaasasta on matkaa 1070 km Trondheimin Nidaros-tuomiokirkkoon (Nidaros on Trondheimin vanha nimi). Nidaros-Trondheim oli Norjan pääkaupunki Olavin aikaan ja on arkkipiispan sijoituspaikka edelleen.

Seuraavaksi muutama Vaasan pyhiinvaellushankkeeseen liittyvä kuva ja lopuksi kaksi kuvaa Pyhän Olavin puuveistoksista (v. 2020 matkalta).

...

Linkki Pyhän Olavin Virstanpylväs kohde-esittelyyn

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2026/09/pyha-olavin-virstanpylvas.html

Vaasan Vanha ja Uusi hautausmaa on voittanut Green Flag Award -palkinnon

  

Viherympäristöliitto tuo esiin Green Flag Award palkittuja kohteita

Nyt vuorossa Vaasan Uusi ja Vanha hautausmaa.

Viherympäristöliitto

https://www.vyl.fi/

Vuonna 2026-2027 Green Flag Award tunnuksen voittaneita viheralueita on 25!

https://www.vyl.fi/green-flag-award/voittajat/

 

Vaasan Vanha ja Uusi hautausmaa on voittanut Green Flag Award -palkinnon

Vaasan Vanhaa ja Uutta hautausmaata tuomarit kuvailivat kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi, siistiksi ja mielenkiintoiseksi kohteeksi. Etenkin Vanha hautausmaa herätti halun tutkia alueen historiaa. Kohteen viheralueiden hoitotaso on erittäin hyvä ja alueen käyttötarkoitusta kunnioittava.

Green Flag Award-ohjelma on mukana ”Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä” -kampanjavuodessa, joka nostaa näkyvästi esiin elävän ympäristön roolin osana hyvinvointiyhteiskuntaa.

Vaasan Vanha ja Uusi hautausmaa tuo hyvinvointia alueen käyttäjille monella tavalla. Hautausmaalla pystyy rauhoittumaan kauniin, puistomaisen hautausmaan rauhallisessa tunnelmassa, ihastella alueiden monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä sekä erilaisia hauta-alueita. Kaikki ulkona vietetty aika lisää ihmisten hyvinvointia. Vihreään sijoitettu euro tulee aina moninkertaisesti takaisin muunlaisina, ei suoraan rahalla mitattavina vaikutuksina.

Paikalliset asukkaat kokevat usein muuten hektisen arjen keskellä hautausmailla vierailun mahdollisen surutyön lisäksi, hiljentymisen sekä rauhoittumisen paikkoina. Muualta tulevat vierailijat tulevat usein ihastelemaan monimuotoisia, hyvin hoidettuja sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita hautausmaita. Hautausmaat ovat arvokkaita muistojen puistoja.

...

Kuvituskuvat: Asko Halme (2010-luvulta)

Aineiston jako: aimonyberg(at(gmail.com 

1800-luvun lopun hienoa puuarkkitehtuuria Vaasassa entisellä kasarmialueella

 

Kurkistetaan Vaasan kasarmialueen miehistötupiin 13 ja 14.
NYT - vuonna 2026 tilat on peruskorjattu ajanmukaisiksi päiväkodeiksi

https://puuinfo.fi/arkkitehtuuri/puupalkinto/puupalkinto-yleisoaanestys/vaasan-kasarmialueen-paivakodit/

Lainaus

” Vaasan historiallisella kasarmialueella sijaitsevat komppaniakasarmit numero 13 ja 14 peruskorjattiin nykyaikaisiksi päiväkodeiksi niiden suojeluarvoja vaalien. Alkuperäiset, vuosina 1879–1882 rakennetut miehistörakennukset edustavat 1800-luvun lopun monumentaalista puuarkkitehtuuria. Suunnittelusta vastasi arkkitehti August Boman (1826–1883), jonka laatimia tyyppipiirustuksia sovellettiin Suomen 3. Vaasan tarkk’ampujapataljoonan tarpeisiin.

Vaasan puukasarmialue on maassamme ainutlaatuisen ehyt: sen 35 alkuperäisestä rakennuksesta on säilynyt 23. Toistensa peilikuvina seisovat E-muotoiset kasarmit rajaavat väliinsä suojaisan miehistöpihan. Rakennuksilla on suojelukaavamerkintä, ja ne on lisäksi suojeltu rakennussuojelulailla valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Rakennukset ovat siis suojeltu sekä ulko- että sisätiloiltaan.”

 

Arkkitehtuuri | Puupalkinto yleisöäänestys

Vaasan kasarmialueen päiväkodit on mukana valtakunnallisessa Arkkitehtuuri | Puupalkinto yleisöäänestyksessä. Omaa suosikkiaan voi äänestää 30.10.2026 asti.

Katso lisää ja äänestysohjeet kaupungin facebook -sivulta

https://www.facebook.com/vaasankaupunki/...

Tai PUUINFO.fi sivulta

https://puuinfo.fi/arkkitehtuuri/puupalkinto/puupalkinto-yleisoaanestys/?...

Kuvituskuva: AN 15.10.2026

Aineiston jako ja kuva: aimonyberg(at)gmail.com

Muistoista moniaistinen taidekokemus

 

Lainaus sivulta

Vaasan kaupunki - Vasa stad

 

Rahkolan ja Saippuan rannan entisen teollisuusalueen historia, muistot ja tarinat saavat uuden muodon, kun taiteilijat Valentina Gelain ja Bekim Hasaj avaavat paikkasidonnaisen näyttelyn Palosaarella.

Näyttelyn lähtökohtana ovat alueesta kerätyt muistot ja kertomukset. Aineistoa koottiin kevään ja kesän aikana avoimissa muistelutilaisuuksissa sekä Vaasan kirjastojen muistilaatikoiden kautta.

Avajaisia vietetään perjantaina 23.10. klo 17 alkaen Rahkolan entisellä metallitehtaalla osoitteessa Salmikatu 2.

Näyttely Net of Memory, Remains of Time on avoinna:

la–su 24.–25.10. klo 11–16

la–su 31.10.–1.11. klo 11–16

la–su 7.–8.11. klo 11–16

la–su 14.–15.11. klo 11–16

Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lue lisää:

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/entisen-teollisuusalueen-muistot-heraavat-eloon-uudessa-nayttelyssa-palosaarella/

” Muistoista moniaistinen taidekokemus

Rahkolassa toimi aikanaan metalliteollisuutta ja Saippuan rannassa saippuatehdas. Teollinen toiminta alueella päättyi 1980-luvulla, ja nykyisin alue on uuden muutoksen kynnyksellä.

– Näyttely tekee näkyväksi alueen historiaa ja merkityksiä ennen sen muutosta sekä antaa kerätyille muistoille uuden elämän taiteen kautta, kertoo kulttuurituottaja Ilkka Nyqvist Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalveluista.”

 

Aineiston jakanut: aimonyberg(at)gmail.com

Piirtäen Vaasan kaupunkikuvaa näkyväksi by MIRA

 

Miroslava ”Mira” Sharaievskan (15 v.) perhe muutti Kiovasta Ukrainasta Vaasaan vuonna 2023.

Hän julkaisee Instagramissa art mirash-tilillään piirroksiaan Vaasan kauniista rakennuksista

https://www.instagram.com/art_mirash?...

 

Mirasta on luettavissa myös viikon takainen hieno lehtikirjoitus:
ILKKA-POHJALAINEN / Anna-Leena Ekroos, kuvat Jarno Pellinen
13.10.2026 (maksumuurin takana)

https://www.ilkkapohjalainen.fi/mira-15-ihastui-vaasan-rakennuksiin...

Kuvituskuva: Lainaus Vasabladetista / Heidi Eriksson  (rajannut AN)

Miroslava Sharaievska framför Hartmans hus i Vasa centrum.

Vasabladet 1 januari 2026 (maksumuurin takana)

https://www.vasabladet.fi/vasa/miroslava-14-tecknar-vasa-stadens-hus-fangade-hennes-hjarta/?...

”Med pennor och tusch skapar Miroslava Sharaievska sina egna tolkningar av hus och kända ställen i Vasa. Nu drömmer hon om en egen utställning.”

 

Jakanut: aimonyberg(at)gmail.com

Ministeri Joakim Strand vieraili Vaasan Sotaveteraanimuseossa

 

Teksti Ilkka Virtanen, kuvat Raimo Latvala

Lainaus IV:n facebookista 

Vaasan Sotaveteraanimuseo sai eilen (perjantaina 16.10.2026) tärkeän vieraan, kun ministeri Joakim Strand tutustui museomme kokoelmiin. Vierailua oli pohjustanut Vaasan Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Harjunpää, kun hän ja Strand olivat tavanneet Vaasan 420-vuotisjuhlassa.

Strand oli koko perjantai-päivän Vaasassa ja odotetusti päivä oli täynnä erilaisia tapaamisia ja vierailuja. Museolle oli varattu tunti aamulla klo 10 alkaen. Strand oli aidosti kiinnostunut paitsi museossa esillä olevasta aineistosta niin kaikesta sen toimintaan yleisesti liittyvästä, vapaaehtoistoimintaan perustuvasta ylläpidosta, rahoituksesta, kehitysnäkymistä yms. Strandin kireästä aikataulusta huolimatta saimme rauhassa edetä museon esittelyssä ja käydä läpi ylläpitoon liittyviä haasteita.

 

 Kanslianeuvos Holger Strandbergin komea kunniamerkkikokoelma kiinnosti vierasta suuresti.

Tapanamme on tallentaa merkittävien henkilöiden vierailut arkistoomme kuvaamalla heidät istumassa eversti ja Mannerheim-ristin ritari Alpo Marttisen korsukaluston ääressä. Kaluston ovat kunnioitetulle päällikölleen Syvärin asemasodan aikana lahjoittaneet JR 61:n (Sekstiettanin) miehet.
Pöydällä olevassa kirjassa on rykmentin kaikkien miesten allekirjoitukset.

Syvärillä sijainnut Nalle-korsu on saanut uuden tulemisen museossa. Seinät ja katto ovat pohjalaisladon hirsistä, mutta esineet omaavat aidon rintamakokemuksen.

Leijonalippu, jota on käytetty Suomen lippuna kahden kaskislaisen Tampereella kaatuneen suojeluskuntalaisen hautajaisissa keväällä 1918.

      

Vieraan vastaanottivat killan puheenjohtaja Seppo Hautala (oik.), Tuula Harjunpää, tämän kirjoittaja ja esittelyn ohella valokuvauksesta huolehtinut Raimo Latvala.

Toukokuussa 2027 tutkimusvuorossa on sotavankileiri 24

 

Kurileiri Vanhassa Vaasassa Hovioikeuden metsässä on yksi ensikesän 2027 arkeologisista tutkimuskohteista

 

Blogissaan arkeologi, tohtori Jan Fast kertoo suunnitelmistaan:

https://janfast.blogspot.com/2026/10/jfarchaeology-planned-excavations-in.html?...

 

MAY

Vaasa Hovioikeudenpuisto

Modern Conflict Archaeology research of a Second World War Prisoner of War Camp

Date: 2.5. – 6.5.2027.

Arranger: Kansalaisopisto Alma.

Registration hasn´t started.

JFArchaeology v. 2027 kenttätyökausi näyttäisi kutakuinkin tältä.

 

”Jännittävä kesä taas tulossa. Kyseessä on myös eräänlainen "40 v juhlakiertue" koska ensi vuonna ensimmäisestä johtamastani kaivauksesta tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta  🍰  ☀️

Kannattaa käydä tarkastamassa ilmoittautumistilanne säännöllisesti blogista. Laitan myös tänne tietoja tulevista kenttätöistä sitä mukaa kun ilmoittautumiset eri opistoissa alkavat.

Ennakkotietoja arkeologiasta ei tarvita osallistumiseen.

"Sotien Jäljet Itämeren rannoilla - Etelä Pohjanmaa" projekti laajenee keväällä 2027 käsittämään myös toisen maailmansodan aikaisia rintamantakaisia suojeltuja kulttuuriperintökohteita.”

Jan Fast

 

Konflikti-arkeologian tutkimus on osa "The Traces of War on the Coasts of the Baltic Sea - South Ostrobothnia" -projekti ja osittain rahoitettu Suomen kullttuurirahasto (E-P rahasto) -tuki.

 ...

Tämän kesän arkeologisissa kaivauksissa mukana ollut Merja Salomäki-Jurkka kirjoittaa facebookissaan 10.10.2026

(Merja oli innokas osallistuja tämän kesän 2026 kaivauksissa Patteriniemessä)

”Ai miten jännää 😁👍 … taidetaan nimittäin toukok. 2027 päästä taas ”kaivamaan” sotahistoriaan erikoistuneen arkeologi Jan Fastin johdolla yhtä mielenkiintoista (… ja yllättävän vähän kartoitettua) Konfliktiarkeologian kohdealuetta Vanhassa Vaasassa, mikäli nk. ”Kurileiri 24”-alueen hanke varmentuu.”

Oltiin torstaina 8.10 harrastaja-arkeologi porukalla tutustumassa ko. alueeseen, joka sijaitsee nykyisen Mustasaaren kirkon (ent. Hovioikeuden) takaisessa ainutlaatuisen kauniissa suojelussa metsässä. Sitäkin arvokkaampaa on, jos nyt myös ko. leirialue ja ko. konfliktiarkeologian historiavaihe tarkentuu osaksi Vaasan historiaa.

Aluetta oli meille esittelemässä Barbro Nedermo, Vaasa-Mustasaari Oppaiden pitkäaikainen ja Vaasan historian läpikotaisin tunteva opas.

Taustatietona, että ko. ”Kurileiri 24” toimi Jatkosodan aikana (1942–1944) vangiksi saatujen venäläissotilaiden (n 500) vankileirinä. Sen ankarat olosuhteet ja vankien kohtelu herätti jo aikanaan paikallisasukkaissa kritiikkiä. Leirin maine jäi arkaluonteiseksi eikä asiasta sodan jälkeen enää haluttu, uskallettu tai jaksettu puhua.

Koko leirin olemassaolo unohtui ... kunnes 2013 Arvo Myllymäki (julkisoik.prof emeritus + kirjailija) julkaisi leiristä kirjan ”Kurileiri, sotavankileiri 24”. Kirjassa hän valottaa ko. aikaa niin vankien, vanginvartijoiden kuin lähialueiden siviiliasukkaiden kokemusten kautta, sillä sotavangit työskentelivät mm tuolloin rakenteilla olevien Vaasan lentokentän ja eri maanteiden rakentamisessa sekä erilaisissa maataloustöissä.

Arvo Myllymäelle aihe oli itselleen hyvin omakohtainen, sillä vuonna 1945 syntyneen Myllymäen isä oli (aikanaan sotaan pakotettu) ukrainalainen ja sotavanki, joka maatalossa töitä tehdessään tutustui Myllymäen kuortanelaiseen äitiin.  He rakastuivat, mutta isä tietysti palautettiin (kuten kaikki sotavangit) Neuvostoliittoon. Isä kuitenkin löytyi myöhemmin (osin mm presidentti Urho Kekkosen avulla) ja Myllymäki tapasi isänsä ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 1978.

Kuten aina sotiin ja konflikteihin, niihin mahtuu valtava määrä tavallisten ihmisten elämää … tarinoita, muistoja … ja esineitä, elämisen jälkiä … niin tännekin.  Saa nähdä, mitä löytyy. 

Lainaus päättyy

Kuva: Aimo Nyberg, kansikuva Arvo Myllymäen kirjasta Kurileiri, sotavankileiri 24

 

Katso myös aikaisempi blogipostaus
Hovioikeudenmetsä

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2021/09/hovioikeudenmetsa.html

  

Ja vielä loppuun lainaus Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_sotavankileiri

” Vaasan sotavankileirin eli Sotavankien kurileiri 24:n (virallinen kirjaintunnus Ri) perustamisesta annettiin käsky 25. kesäkuuta 1942 ja leiri lakkautettiin 31. lokakuuta 1944. Ensin leiri perustettiin Kerimäen Riitasensuolle mutta siirrettiin vuoden 1943 alkupuolella Vaasan Mustasaareen, jolloin siitä tuli pääleiri ja Helsingbystä tuli alaleiri.”

Aineiston koonti ja kuva: aimonyberg(at)gmail.com

Toni Viljanmaa etsii tietoja vuosien 1918-48 poliittisesta Vaasasta

 

Lapuan liikkeen kannattajat pahoinpitelivät vaasalaisen Työn Äänen kirjapainoa oikeudenkäynnissä edustaneen, asianajaja Asseri Salon kesken lehtipainon särkijöiden oikeusjutun käsittelyä.

KUVA: Kansan Arkisto

 

 

Vaasalaista nuorisoa vappuna 1929. Kuvan lipussa lukee VTN opintoyhdistys (Vaasan Työväen Nuorison).

KUVA: Työväenmuseo Werstas

 

Teen parhaillaan poliittisen historian väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Väitöskirjan työnimenä on: "Konflikti ja konsensus suomalaisella maaseudulla ja kaupungissa. Tutkimus riidan ja sovun dynamiikasta Pohjanmaalla 1918–1948". 

Muistitiedolla, muistelmilla, valokuvilla ja vanhoilla kirjeillä sekä päiväkirjoilla on tärkeä sijansa tutkimuksessa. Tarkoituksenani on selvittää sitä, kuinka poliittiset ristiriidat syntyivät ja kuinka niitä pystyttiin säätelemään vaimeammiksi. Mikäli sinulla on tiedossa aineistoa teemaan liittyen ajalta 1918–48, ole mieluusti allekirjoittaneeseen yhteydessä.

 

Parhain terveisin,

Toni Viljanmaa

 

Väitöskirjatutkija (FM)

Helsingin yliopisto

puh. 050 416 4348

sähköposti: toniviljanmaa[ät]gmail.com

Maasillan alikulun hieno seinämaalaus

 

Jako Vaasan kaupungin facebook sivulta

https://www.facebook.com/reel/1794315701756783

 

(FI/SV/EN) Tule ihastelemaan uutta Green Leaf -muraalia maasillan alikulkuun! 💙

Muraali on yhteisötaideteos, jossa asukkaiden tulkinnat Vaasan kestävästä kehityksestä muotoutuivat taiteilija Jon Gredmarkin toteuttamaksi katutaiteeksi. 🌱🤝

***

Kom och beundra den nya Green Leaf-muralen i viaduktens underfart! 💙

Muralen är ett samhällskonstverk där invånarnas tolkningar av Vasas hållbara utveckling utformades till gatukonst av konstnären Jon Gredmark. 🌱🤝

***

Come and admire the new Green Leaf mural in the Maasilta underpass! 💙

The mural is a community art project in which residents’ interpretations of Vaasa’s sustainable development were transformed into street art by artist Jon Gredmark. 🌱🤝 Näytä vähemmän

…

 

Tältä tämä muraali näytti 13.9. 2026 työskentelyn alkuvaiheessa

 

 

ja nämä lähikuvat ovat valmiista teoksesta 8.10.2026

 

Tekstin jako ja kuvat: aimonyberg(at)gmail.com

 

Miltä Vaasa näyttää Hietasaaresta nähtynä?

 

Viime viikolla lokakuun 1. päivänä oli Miina Sillanpään päivä ja kansalaisvaikuttamisen päivä.
Kansalaisvaikuttamisella on oma tärkeä paikkansa meidän suomalaisessa demokraattisessa järjestelmässämme.

En kirjoita tästä isosta teemasta tässä yhteydessä muutamaa riviä enempää. Tämän kuitenkin: siihen, miltä oma lähiympäristömme näyttää ja millaiseksi se jatkossa muuttuu ja kehittyy saamme jokainen vaikuttaa. Poliitikot tekevät aina päätökset, mutta myös kansalaisten odotetaan ottavan osaa kaavoitusprosesseihin. Ja nimenomaan alusta alkaen, eikä vasta kun työ on tehty ja päätökset päättäjien kesken saatu sovittua.
Hallinto-oikeuteen on Vaasassakin valitettu monesta asiasta viime vuosina. Lähes poikkeuksetta turhaan, sillä hallinto-oikeus ei ota kantaa itse asiaan, eli olisiko jokin toinen vaihtoehto pitänyt valita, vaan siihen onko koko prosessi edennyt lakien ja säädösten mukaisesti. Koska asioiden käsittelyjen muotoseikat tehdään pääsääntöisesti hyvin ja huolellisesti, ovat valitukset ”käsittämättömiä” ja useimpien mielestä tarpeellisten hankkeiden viivyttämistä ja jopa joissain tapauksissa pelkkää kiusantekoa.
Asukkaat, kansalaiset saavat vaikuttaa kaavoitusratkaisuihin olemalla mukana koko pitkän kaavoitusprosessin ajan – kertomalla mielipiteitään, esittämällä erilaisia vaihtoehtoja jne. Nämä menettelytavat ovat toimineet Vaasassakin erinomaisen hyvin. Valitusoikeus on toki tärkeä osa oikeusjärjestelmäämme, josta tietenkään ei pidä luopua. 

 

HIETASAARI – SANDÖ, asemakaavan uusiminen menossa    

Hietasaari ja Sisäsatama (ak1123)
Hanke sivut Vaasan kaupungin nettisivuilla

https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/kehittyva-vaasa/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/vireilla-olevat-asemakaavat/hietasaari-ja-sisasatama-ak1123/

Lainaus sivuilta

” Vanha asemakaava vuodelta 1855

Kaavatyön tavoitteena on tutkia alueen arvoja ja kehittämismahdollisuuksia sekä päivittää alueen asemakaava.

Alueen voimassa olevat asemakaavat ovat vanhoja, eivätkä enää ohjaa alueen kehitystä tarkoituksenmukaisella tavalla. Esimerkiksi Hietasaaressa on voimassa Vaasan ensimmäinen, vuonna 1855 vahvistettu asemakaava.

Uusia yhteyksiä ja parempia reittejä

Kaavaluonnoksessa mahdollistetaan muun muassa uuden kävely- ja pyöräilysillan rakentaminen Sisäsataman ja Hietasaaren välille, Hietasaaren nykyisen sillan leventäminen, uuden rantareitin rakentaminen Museonrantaan sekä kaupunginrannan nykyisen kävely- ja pyöräilyreitin kehittäminen.

Museonrannan alueelle avautuu kaavaluonnoksessa uusia kehittämismahdollisuuksia, ja Hietasaareen ehdotetaan parempaa esiintymispaikkaa. Hietasaaren puistoaluetta halutaan kehittää paikkana oleskelulle ja erilaisille tapahtumille, esimerkiksi konserteille ja kesäteatterille.”

 

HIETASAAREN HISTORIAA JA NYKYPÄIVÄÄ

Valokuvauskisa / valokuvagalleria 5.9. – 31.12.2026

Ks. netistä asukasyhdistyksen VKA ry – ICV rf sivustolta

https://vkaicv.nettisivu.org/hietasaari-sando-testisivu/

 

Näin syksyaikaan sää on vaihtelevaa, välillä on kaunista auringonpaistetta, sitten tuulee, myrskyä, on aamusumuja, auringonlaskut aikaistuvat, täydenkuun aikoina taivaan valojen ja kaupungin valojen upeita heijastuksia meren tummissa vesissä…  näin syksyllä on mitä parhaat hetket nauttia ulkoilusta – ja kameran ulkoiluttamisesta!

Hietasaari on aivan erinomainen paikka katsoa kaunista kotikaupunkiamme Vaasaa ”uudesta näkökulmasta”. Hietasaareen ei ole matka eikä mikään. Se on aivan edessämme, pieni sopivan kokoinen saari, jonne pääsee siltaa pitkin. Kävelymatka keskikaupungilta ei ole kilometrejä – toriltakin vain 1,5 km.

Jos liikut autolla, Hietasaaresta löytyy hyvä parkkialue – tämän tietävät niin mattojaan siellä pesevät kuin veneitään Hietasaaren laitureissa pitävät ja avantouintia harrastavat vaasalaiset.

Eipä siis nyt muuta kuin kännykkä- tai muu kamera ja mieleiset eväät mukaan ja nauttimaan ulkoilusta  Hietasaaressa! 

 

Miltä Vaasa näyttää Hietasaaresta nähtynä?

Kun Sinäkin tulet mukaan edellä mainostamaani valokuvauskisaan niin voit voittaa 50 € lahjakortin tai muita palkintoja ARVONNASSA (tammikuun alussa 2027).

Kuva: Seppo Pesonen

Hietasaaren voi kiertää aina nopeastikin saaressa olevia esteettömiä kävelyteitä pitkin. Kiehtovaa on kuitenkin katsoa samalla miltä rannat, meri ja Vaasan rantaviiva näyttää.

Kotikaupunkimme kasvaa ja kehittyy ja viime vuosikymmenten muutokset on helppo havainnoida täältä Hietasaaresta katsottuna. Ihan omin silmin ja tietenkin myös kameran avulla. Hietasaari on erinomainen paikka kuvata Vaasaa kaikkina vuodenaikoina!

Kuvat: Aimo Nyberg

Kuva: FINNA.FI / ÖTA (Österbottens traditionsarkiv) foto 3247 Vy från Sandö mot inre hamnen med Vasa Ångkvarn, silorna, passagerarterminalen och packhuset. Vid kajen finns en passagerarbåt och två lastfartyg.

Teksti ja kuvien koonti: aimonyberg(at)gmail.com