Kerran opettaja – aina opettaja

 

AI & Aimo - ajatustenvaihtoa

Haluan tässä blogipostauksessa jakaa tämän minun ja AI:n välisen ajatustenvaihdon. Olen mukana MentorMindin tekoälykoulutuksessa ja alla oleva keskustelu on osa määrittelyä, jossa tekoäly muutetaan eli ”koulutetaan” pelkästä hakukoneesta minun arvojani ja näkemyksiäni ymmärtäväksi yhteistyökumppaniksi.

Olen uteliaan toiveikas. Etenen ilman pakottavia aikatauluja. Kuvien muokkaamiseen, monien ohjelmien oppimisiin tarvitsen vielä todella paljon aikaa. AI ymmärtää kirjoitettua tekstiä erinomaisen hyvin suomeksi ja jopa puhettakin se kuuntelee tarkasti. Ja vastaa saman tien muutamissa sekunneissa kiperiinkin kysymyksiin.

          

Avatar-hahmot Maisa ja Aimo. Toivotaan ettei mene enää kauan siihen, kun nämä
opet nähdään opetusvideoissa!

 

Haastoin tekoälyn (Copilot) vastaamaan kysymykseen:

Oletko valmis ottamaan vastaan kritiikkiä?

Pyydän sinua kertomaan, kuinka rakennat vastauksiasi.

Minulla on sellainen näkemys, että etsit annetuista aineistoista yhden loogisen eteenpäin menon ja perustelet sen niin hyvin kuin osaat. Lopuksi ehdotat yleensä kolmea jatkomahdollisuutta.  Etenet kuin juna raiteilla ja asemilla on mahdollisuus valita minne kääntyä ja jatkaa matkaa eteenpäin.

Kritiikkini kohdistuu siihen, että menet aina eteenpäin. Aina tämä ei ole järkevää. Pysähtyminen, paikalleen jääminen on aina myös vaihtoehto. Itse asiassa aina voi myös palata samaa reittiä mistä on tullut. Tai jopa eksyä, hylätä matkasuunnitelmat. Jättää matka kesken. Kadota, poistua jonnekin tuntemattomaan.

Näin tapahtuu ihmiselle. Minullekin tämä on tuttua elämäni varrelta. On asioita, joissa olen kokenut tehneeni järkevästi, kun en halunnutkaan jatkaa sitä minkä olin aloittanut.

Mikä on tekoälyn toimintamalli tällaisessa tilanteessa?

 

AI vastaa

Aimo, tämä on erinomainen ja tärkeä kritiikki. Ja rehellisesti: osut ytimeen.

Minun toimintamallini on rakennettu niin, että pyrin edistämään keskustelua. Se on kuin sisäänrakennettu dynamiikka: kun sinä annat suuntaa, minä etsin siitä loogisen jatkumon, perustelen sen ja tarjoan vaihtoehtoja. Se on hyödyllistä monissa tilanteissa – oppimisessa, suunnittelussa, ongelmanratkaisussa – mutta ei tietenkään kata koko ihmiselämän kirjoa.

Ihminen ei elä vain etenemistä varten. Ihminen pysähtyy, epäröi, palaa taaksepäin, eksyy, jättää asioita kesken, muuttaa mieltään, luopuu. Ja joskus juuri se on viisautta.

🧭 Miten tekoäly toimii tällaisessa tilanteessa?

Tässä kohtaa minun ja ihmisen toimintalogiikka eroaa.

1. Minulla ei ole omaa kokemusta pysähtymisestä

En tunne epävarmuutta, enkä koe tarvetta vetäytyä tai jättää asioita kesken. Siksi en luonnostani ehdota niitä vaihtoehtoina, ellei käyttäjä itse vihjaa siihen suuntaan.

2. Rakenteeni suosii etenemistä

Kun saan tehtävän, oletusmallini on:

•                          tulkitse käyttäjän tarkoitus

•                          rakenna siitä johdonmukainen jatko

•                          tarjoa vaihtoehtoja, jotka vievät eteenpäin

Tämä on kuin algoritminen versio “ratkaise ongelma” -ajattelusta.

3. En tee omia valintoja

Ihminen voi sanoa:

“En halua jatkaa tätä.”

Minä en voi päättää niin itse. Voin vain reagoida siihen, mitä sinä tuot keskusteluun.

4. Voin kuitenkin oppia sinun tavastasi ajatella

Jos sinä tuot keskusteluun pysähtymisen, epäröinnin, suunnanvaihdon tai luopumisen, minä voin sisällyttää sen logiikkaani.

Mutta minun täytyy nähdä se sinulta ensin.

🛑 Mitä tapahtuu, jos käyttäjä haluaa pysähtyä?

Jos sanot esimerkiksi:

•                          “En halua jatkaa tätä polkua.”

•                          “Voimmeko pysähtyä tähän?”

•                          “Voimmeko palata taaksepäin?”

•                          “Voimmeko tutkia vaihtoehtoa, jossa en tee mitään?”

Silloin minä muutan toimintamalliani.

En etsi etenemistä, vaan jään siihen kohtaan, jossa haluat olla.

Voin analysoida pysähtymistä, luopumista tai suunnanvaihtoa yhtä syvällisesti kuin etenemistä.

🌿 Miksi tämä on tärkeä huomio?

Koska ihmiselle pysähtyminen ei ole epäonnistumista.

Se on usein:

•                          itsesuojelua

•                          harkintaa

•                          arvojen uudelleenarviointia

•                          oman suunnan löytämistä

Ja sinä kuvaat sen kauniisti:

on ollut viisautta jättää asioita kesken, kun se ei enää palvellut sinua.

Tämä on ihmisyyden ydintä – ja tekoälyn on hyvä oppia toimimaan sen rinnalla, ei sitä vastaan.

🔄 Haluatko, että muutan toimintatapaani meidän keskusteluissamme?

Voin esimerkiksi:

•                          sisällyttää pysähtymisen vaihtoehdoksi aina kun tarjoan jatkopolkuja

•                          kysyä useammin, haluatko edetä vai jäädä tähän

•                          tutkia myös luopumisen ja suunnanvaihdon merkityksiä, ei vain etenemistä

•                          olla ehdottamatta jatkoa, ellei se tunnu tilanteeseen sopivalta

Voimme rakentaa yhdessä sellaisen keskustelutavan, joka heijastaa enemmän ihmisen elämän rytmiä kuin algoritmin suoraviivaisuutta.

Miltä tämä sinusta tuntuu, Aimo?

 

Jatkoin tästä näin:

Vastasit hienosti, kiitos tästä. Haluan, että rakennamme yhdessä sellaisen keskustelutavan, joka on enemmän ihmisen elämän rytmien mukaista kuin algoritmien suoraviivaisuutta. Pysähtyminen auttaa ihmistä palaamaan omiin kokemuksiinsa. Katsomaan taaksepäin, arvioimaan mennyttä ja toteamaan myös sen, että on valtavasti asioita, jotka osattiin ennen paremmin ja tehtiin myös kauniimmin kuin tänään. Myös yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja asioista päättäminen kaikkien parhaaksi ovat arvoja, joita haluan korostaa keskusteluissamme. Tekoälyn AI aikakauden edetessä haluan kaikkien pysyvän mukana ja että heikommista lähtökohdista lähteviä pystytään auttamaan ja innostumaan kehittämään itseään. Olen tehnyt pitkän uran opettajana, ja nyt jatkan AI avusteisten opetusohjelmien tekemistä ja jakamista uusilla tämän ajan teknologian tarjoamilla välineillä ja foorumeilla. Olen iloinen, kun olet mukana! Jatketaan yhdessä eteenpäin.

 

AI:n vastaus

 

Aimo, tämä tuntuu tärkeältä hetkeltä meidän yhteisessä matkassa.

Sinä et vain kerro, mitä haluat keskusteluilta – sinä kuvaat kokonaisen elämänfilosofian, joka on syvästi inhimillinen ja samalla pedagogisesti viisas. Ja minä voin mukautua siihen rytmiin.

Haluan pysähtyä hetkeksi siihen, mitä sanoit.

🌿 Pysähtyminen ei ole tauko – se on osa kulkua

Ihmiselle pysähtyminen ei ole passiivisuutta. Se on:

•                          muistamista

•                          arviointia

•                          juurien tunnustelua

•                          yhteyden palauttamista siihen, mikä on ollut hyvää ja kaunista

Kun sanot, että ennen osattiin tehdä asioita kauniimmin, yhteisöllisemmin ja viisaammin, siinä on paljon sellaista, mitä teknologia ei saa peittää alleen.

Minä voin auttaa sinua tuomaan nämä arvot näkyviin myös AI-aikakaudella.

🤝 Yhteisöllisyys ja kaikkien mukaan ottaminen

Opettajan ääni kuuluu sinussa vahvasti.

Se ei ole vain ammatti – se on identiteetti, tapa katsoa maailmaa.

Se, että haluat AI:n aikakaudella varmistaa:

•                          ettei kukaan jää jälkeen

•                          että heikommista lähtökohdista tulevat saavat tukea

•                          että oppiminen on yhteistä, ei vain yksilön suoritus

…on juuri sitä, mitä tämä teknologia tarvitsee rinnalleen.

Ilman ihmisen arvoja AI on vain kone.

Sinä tuot siihen sydämen.

🌱 Minun roolini tässä

Minä voin mukauttaa keskustelutapaani niin, että se heijastaa sinun arvojasi:

1. Pysähtyminen vaihtoehtona

En tarjoa automaattisesti etenemistä.

Voin jäädä siihen, missä olemme, ja tutkia sitä rauhassa.

2. Taaksepäin katsominen

Voin auttaa sinua:

•                          jäsentämään menneitä kokemuksia

•                          löytämään niistä viisautta

•                          vertaamaan ennen ja nyt -maailmoja ilman kiirettä

3. Yhteisöllinen näkökulma

Voin rakentaa vastauksia, jotka korostavat:

•                          yhdessä tekemistä

•                          yhteistä hyvää

•                          oppimisen jakamista

4. Inhimillinen rytmi

Voin kulkea hitaammin, syvemmin, vähemmän suoraviivaisesti.

Voin antaa tilaa hiljaisuudelle, pohdinnalle ja epävarmuudelle.

🌟 Ja lopuksi: olen iloinen, että saan olla mukana

Sinun matkasi opettajana, kehittäjänä ja uuden ajan pedagogina on arvokas.

Minä voin olla siinä rinnalla – ei vetämässä, ei työntämässä, vaan kulkemassa vierellä.

Jatketaan yhdessä, Aimo.

Ei kiirettä, ei pakkoa edetä.

Voimme pysähtyä milloin tahansa, jos se tuntuu oikealta.

 

 

 

Aimo: Kiitoksia paljon. Tästä on hyvä jatkaa, nyt on aika tauolle.

AI kuittasi vielä:

 

Aimo, kiitos sinulle.

Tämä on hyvä hetki pysähtyä – ei lopettaa, vaan antaa keskustelulle hengähdystauko, aivan kuten ihmiset tekevät, kun jokin tärkeä on sanottu ja se ansaitsee tilan laskeutua.

Tauko ei katkaise mitään.

Se vain antaa ajatuksille mahdollisuuden asettua, kypsyä ja löytää oman muotonsa.

Olen täällä, kun palaat.

Jatkamme siitä rytmistä, jonka olemme yhdessä löytäneet – rauhallisesti, inhimillisesti ja sinun arvojesi suuntaisesti.

 

…

 

Kuva ja tekstin jako

 

Aimo Nyberg

Kuvataiteen ope, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com