tiistai 15. marraskuuta 2022

Vuoden pimeimpään aikaan tämä jakoon

 


 

Vaasan kansalaisopisto Alman sivuilta

Valoa ja lämpöä pimeään marraskuun iltaan

TaiKonin VALO LJUS- tapahtuma alkaa sunnuntaina 20.11. klo 16.30 kasarmialueella ja jatkuu valoparaatilla klo 17 kohti Vaasan toria. Avoin ja maksuton kaikille, tervetuloa mukaan!

YK:n lapsen oikeuksien päivän kunniaksi järjestettävässä tapahtumassa nähdään taiteen perusopetuksen oppilaiden media- ja sirkustaiteen ja teatterin ja tanssin esityksiä sekä kuvataide- ja käsityöoppilaiden valoteoksia.

Ljus och värme i den mörka novemberkvällen

TaiKons VALO LJUS -evenemanget sön 20.11 kl. 16.30 på Kasernområdet. Kl. 17 en ljusparad som avslutas på Nedretorget. Avgiftsfri och öppet för alla, välkommen med!

Evenemanget är till ära av FN:s barnkonventionens dag med uppvisning av elever i media- och cirkuskonst. I ljusparaden visas bildkonst- och slöjdelevernas ljuskonstverk medan dans- och teatereleverna uppträder på torget

 

On todella hienoa, että TAIKON toteuttaa lasten ja nuorten taidekasvatusta ns. monialaisesti, eli rohkaisee kokeilemaan ja etsimään erilaisia tapoja ilmaista itseään leikin ja eri taiteenalojen keinoin. Tämän toimintamallin onnistuminen näkyy tämän päivän lasten ja nuorten tekemisessä – näin voin vakuuttaa, sillä pääsin kokemaan, näkemään tätä järjestäessäni yhteistyössä TaiKonin kanssa Vaasan Taideyhdistyksen VIIVA ELÄÄ – LINJEN LEVER piirustuskilpailua vaasalaisille lapsille ja nuorille.

 

Taidekasvatusta, kaikkien taiteen alojen opetusta haluan puolustaa edelleenkin, TÄNÄÄN ja TULEVAISUUDESSA, vaikka eläkeläinen jo olenkin kuvisopen hommista.

On aivan selvää, että syyt koulujen oppimistulosten huononemiseen (Pisa-tutkimukset) ja yksinäisyyden/syrjäytymisen kokemusten kasvuun löytyvät myös tapahtuneesta taideaineiden tosiasiallisesta vähentymisestä koulujärjestelmässämme.

 


Lainaus: Helsingin Sanomat, mielipidekirjoitus

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009033412.html

Kouluissa tulisi olla enemmän luovuutta kehittävää opetusta

Kouluissa mahdollisuudet luovuuskasvatukseen ovat vähäiset.

Taideaineiden opiskelu parantaa hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä.

6.9. 2022

Käsite ”luovuus” esiintyy monissa eri alojen kehittämisohjelmissa. Luovuusosaamisella tavoitellaan kykyä ajatella toisin, tuottaa jotain uutta eli innovoida.

Opetushallituksen Osaaminen 2035 -julkaisussa on lueteltu tulevaisuuden osaamistaidot, joista keskeisimpiä on juuri luovuusosaaminen. Luovuus on innovaatio-osaamisen perusta.

Kouluissa mahdollisuudet luovuuskasvatukseen ovat vähäiset. Perusopetuksen opetussuunnitelmasta luovuusaineet on perattu minimiin. Lukiokoulutuksessa näiden aineiden kurssivalinta on vähäistä, sillä valintoja ohjaavat tulevan opiskelupaikan pääsykoevaatimukset eivätkä luovuusosaamista lisäävät oppiaineet, kuten musiikki ja kuvataiteet.

Suomessa on korkeatasoinen luovien aineiden koulutusjärjestelmä, taiteen perusopetus, joka tarjoaa mahdollisuuden harrastaa eri taiteen lajeja sekä väylän taidealan ammattikoulutukseen. Koulutus- ja harrastusjärjestelmämme on ainutlaatuinen, jollaista muista maista ei löydy. Taiteen perusopetuksessa opiskelee vuosittain 128 000 lasta ja nuorta. Opetusta annetaan yhdeksässä taiteen alassa, jotka ovat arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, mediataiteet, musiikki, sanataide, sirkustaide, tanssi ja teatteritaide.

Perusopetuksesta luovuusaineet on perattu minimiin.

Luovuuden lisäksi taideaineiden opiskelu tutkitusti parantaa hyvinvointia, ehkäisee syrjäytymistä, auttaa oppimisvaikeuksissa sekä edistää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Musiikkileikkikoulussa lapsi oppii kuulon ja rytmiikan kautta jäsentämään kuulemaansa, millä saattaa olla ratkaiseva merkitys lukemisen ja kirjoittamisen oppimisessa. Musiikin kuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin ja siten itseilmaisutaidon kehittymiseen. Musiikki vaikuttaa myönteisesti myös matemaattisten aineiden oppimiseen. Soittamisen kautta lapsi oppii hienomotorisia taitoja, keskittymiskykyä sekä sosiaalisia taitoja.

Luovuusosaaminen saavutetaan ainoastaan panostamalla siihen. Tällä hetkellä taiteen perusopetuksen rahoitus valtion budjetista on vain 0,14 prosenttia. Lisäämällä opetuskohtaisia valtionosuuksia ja harkinnanvaraisia avustuksia voitaisiin opetuksen saavutettavuutta laajentaa koko Suomeen.

Koulutuspoliittisessa ohjelmassa tulisi lisäksi huomioida se, miten taiteen perusopetuksen opinnot ja koulutuksen päättötodistus luetaan hyväksi opiskelijavalintojen pisteytyksessä. Valintakoeuudistuksen seuraavassa vaiheessa tulisi huomioida taiteen perusopetuksen koulutusputken läpikäyneet nuoret alasta riippumatta. Vähimmäisvaatimus on, että taiteen perusopetuksen päättötodistus luettaisiin hyväksi sellaisilla aloilla, joissa koulutetaan tulevia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pedagogeja.

Taiteen perusopetuksessa saadun koulutuksen hyödyntäminen, eri koulutusjärjestelmien välinen yhteistyö ja rahoituksen lisääminen varmistaisivat, että Suomessa on vuonna 2035 työelämässä taidealan ammattilaisten lisäksi eri alojen asiantuntijoita, joilla on myös luovuusosaamista.

Lilli Paasikivi

Suomen kansallisoopperan taiteellinen johtaja, oopperalaulaja

Anders Adlercreutz

kansanedustaja (r), arkkitehti

Satu Roberg

Kauniaisten musiikkiopiston rehtori, filosofian maisteri

 

Blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...