Lainaan tähän poikkeuksellisesti kokonaan Erkki Salmisen kolumnin. Kirjoituksensa lopussa hän esittää tärkeän muistutuksen, vetoomuksen Vaasan kaupungin päättäjille.
Vaasa-lehti Nro 44, 2.11. 2022, Kolumni
- Erkki Salminen
Ihmiset ovat kautta aikain keräilleet erilaisia esineitä ja asioita.
Kaiken kotona olevan vapaan tilan täyttyminen erilaisella keräilytavaralla ei aina ole perhesovun kannalta hyvä asia.
Siksi aineeton keräily, esineiden tai asioiden bongailu voisi olla hyvä vaihtoehto. Voi ”kerätä” lintuja, lentokoneita, junia, ihan mitä vain.
Kamera on siinä oiva apuväline. Vähän kuin pikkupoikana kadunvarressa kirjattiin sinikantiseen vihkoon ohiajavien autojen rekisterinumeroita.
Monet alkujaan yksityiset kokoelmat ovat löytänet kotinsa vaasalaisista museoista tai jopa saaneet oman nimikkomuseonsa.
Vanhimpia ovat Karl Hedmanin ja Frithjof Tikanojan kokoelmat.
Vaasasta tuli myös merkittävä modernin taiteen kaupunki Simo Kuntsin ja Lars Swanljungin kokoelmien myötä.
Yhdistyksetkin ovat luovuttaneet kokoelmiaan kaupunkilaisten iloksi. Vaasan taideyhdistyksen ja Ostrobothnia Australiksen kokoelmat majailevat nykyään Pohjanmaan museon suojissa.
Museon Terranova-osasto perustuu pääosin OA:n kokoelmiin. Uusittu näyttely avautuu joulukuussa taas yleisölle.
Vuonna 1956 helsinkiläisen liikemiehen Mauritz Hallbergin perilliset lahjoittivat mittavan raha- ja mitalikokoelman Pohjanmaan museolle.
Tästä kokoelmasta on parhaillaan tekeillä julkaisu, joka näkee päivänvalon ensi vuonna. Museon rahahuoneessa, jonne kokoelma on sijoitettu, on juuri alkanut remontti, ja huone saanee nykyaikaisen ilmeen.
Ei pidä unohtaa vaasalaissyntyistä suurlahjoittaja Herman Frithiof Antellia, jonka taide- ja rahakokoelmat ovat Ateneumin ja Kansallismuseon ydintä. Antellin talo sijaitsi aivan Pohjanmaan museon naapurissa, Koulukatu 1:ssä. Vuonna 1893 kuollut Antell on haudattu Vaasan Kappelinmäelle.
Keräilijöitä ja kokoelmia Vaasassa ja Suomessa riittää. Kokoelmia tarjotaan tasaisin välein eri museoille. Kaikkea ei voida eri syistä ottaa vastaan. Tilanpuute lienee suurin syy, mutta aina kokoelma ei muutenkaan täydennä museon toimialaa.
Joskus täytyy myös luopua. Esimerkiksi Pohjanmaan museolle lahjoitettu, satojen radiovastaanotinten kokoelma sai uuden kodin Kurikan Informaatiotekniikan museosta.
Museon omana virhearviointina pidän Nelin-Cronströmin taidekodin lakkauttamista ja sen kokoelmien hajauttamista.
Kaupungin runsaat esine- ja taidekokoelmat tarvitsevat myös asianmukaiset säilytys- ja huoltotilat.
Nykyään puhutaan kokoelmakeskuksesta, jossa säilyttämisen lisäksi on tilat myös kokoelmien huoltoon, konservointiin ja tutkimiseen. Toivottavasti kaupungin päättäjät löytävät pian ratkaisun tähän ikuisuusongelmaan, ehkä yhdessä Kansallisarkiston kanssa.
Lainaus päättyy
Tuohon Erkki Salmisen kolumnin viimeisen kappaleen vetoomukseen kaupungin päättäjille on helppo yhtyä. On vihdoinkin aika saada Vaasaan Erkin kuvaileman kaltainen kokoelmakeskus! Vaasan huomattavat arkistot ja taidekokoelmat tarvitsevat vihdoin nykyajan vaatimukset täyttävät täydentävät tilat!
...
Merkittävien keräilijöiden kokoelmat ovat vuosikymmeniä kestäneen työn tuloksia. Näihin kokonaisuuksiin perehtyminen ns. livenä on mahdotonta, ainakin tavallisille museoissa kävijöille. Aikaa menisi päiväkausia, kenties viikkojakin. Ja sitä paitsi suurin osa on jossain varastoituina, ja esillä kovin harvoin.
Yksi keino tutustua kokoelmiin, kerättyihin taideteoksiin on etsiä julkaisuja, kirjoa ja tutkimuksia, joissa kerrotaan keräilijöistä ja esitellään myös kokoelmia.
Tärkeimpänä vaasalaisena kokoelman esittelykirjana voidaan kiistatta pitää tätä:
THE KARL HEDMAN ART COLLECTION
and Select Choices from Other Collektions in the Ostrobothnian Museum
Vaasa 2009, Hedmanin säätiö – Hedmanska Stiftelsen
Marianne Koskimies-Envall, Jaakko Linkamo, Erkki Salminen
Kirjassa on noin 900 sivua tietoa Karl Hedmanin (1864–1931) ja Pohjanmaan museon taidekokoelmasta. Asiaa ja kuvia on valtavasti. Hedmanin kokoelmiin sisältyy mm. Gösta Stenmanin pantiksi antama kokonaisuus, mm. muutamien Hugo Simbergin ja Helene Schjerfbeckin teoksia. Stenmanin kerrotaan halunneen lunastaa panttinsa takaisin Hedmanin kuoltua, mutta tähän ei enää haluttu suostua.
Erkki Salminen mainitsee ansiokkaassa kolumnissan myös Vaasan Taideyhdistyksen kokoelmat.
Taidekokoelman teos numero 1
Vaasan taideyhdistyksen kokoelman ensimmäinen teos, Helene Schjerfbeckin guassi ”La petite servante”, hankittiin yhdistyksen ensimmäisestä vuosinäyttelystä 1918.
Vuonna 1998 kokoelma lahjoitettiin Vaasan kaupungin museoiden haltuun ja yhdistys kartuttaa sitä edelleen. Nykyisin teoksia on kolmisen sataa ja suuri osa niistä on esillä julkisissa tiloissa.
Alla olevalta sivulta löydät tietoja kokoelmaan hankituista teoksista vuoteen 2002 saakka. Yksityiskohtaiset tiedot myöhemmin hankituista teoksista ovat Vaasan kaupungin museoilla.
https://vaasantaideyhdistys.fi/
Kuvalainaus Vaasan Taideyhdistyksen sivuilta
Blogikirjoituksen koonnut Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
Vaasan Taideyhdistyksen hallituksen jäsen
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti