Vaskiluodon osayleiskaava 2040
Monen vuoden työ on syksyn aikana edennyt kohti lainvoimaista kaavaa. Hyvä näin – monien erilaisten intressien yhteensovittaminen on ollut pitkäjänteistä työtä, jota Vaasan kaupunkisuunnittelussa on haluttu ja osattu tehdä. Satama-alueet kehittyvät, teollisuuden toimintaedellytykset myös, uusille asuinrakennuksille on löydetty alueet, ja on myös kyetty turvaamaan vapaa-ajan toiminnot, sekä säästämään luontoa, etenikin Vaskiluodon metsä virkistys alueena V-merkinnällä. Leirintäaluekin on edelleen kaavassa, joskin sen siirtyminen jonnekin muualle joskus tulevaisuudessa on kaavamerkintöjen mukaan mahdollista (tuskin kuitenkaan ennen kuin parempi leirintäalue on saatu tehtyä jonnekin muualle). On myös syytä mainita, että alueen kulttuurihistoriallisia arvoja on huomioitu hyvin.
Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta:
Korjattu ehdotus, kaupunginhallitus 19.9.2022
Hyväksyminen
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 10.10.2022. (pöytäkirja nähtävillä 18.10. alkaen)
Lainvoimainen yleiskaava
Yleiskaava saa lainvoiman kuulutuksella valitusajan päätyttyä tai kun mahdolliset valitukset on käsitelty.
Tähän kaupunkisuunnittelun 64 sivuiseen (lisäksi vielä 9 kpl selvityksiä) kokonaispakettiin kannattaa tutustua!
Sivulla 48
5.4. Hyväksyminen
Kaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin maanantaina 2.5.2022.
Kokouksessa käytiin läpi kaavaehdotuksesta saatua palautetta ja alustavia
vastineita sekä kaavaan tehtäviä muutoksia.
Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Kaavan hyväksymispäätöstä
koskeva
pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä. Nähtäville asettamisesta alkaa 30
päivän valitus-
aika, jolloin kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta
valittamalla
hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin kaava
saa lainvoiman valitusajan jälkeen, sinä päivänä, kun sen hyväksymisestä on
virallisesti kuulutettu.
Lainaukset päättyvät
Maisemamme ovat aina muuttuneet ja muuttuvat jatkossakin
Kuvalainaus netistä. Kuvaajaa enkä kuvan ajankohtaa en tiedä. Näyttäisi siltä, että kuvan kuorma-auto odottaa, että jonkinlainen nostosilta lasketaan taas paikoilleen ohi ajaneen laivan jälkeen? Laivojen piti silloin vielä päästä kulkemaan Eteläiseltä kaupunginselältä Pohjoiselle kaupunginselälle, ja edelleen merelle kauemmaskin.
Kuva: AN. Vaskiluodon saneerattu silta. Kuvattu 8.9.2013
Alla olevan tekstin lähde: Vanhoja ja uusia tulokaskasveja Vaasan Vaskiluodossa ja sen ympäristössä. Pertti Ranta ja Eija Piispala, julkaistu lehdessä Lutukka 22, 2006
Vaskiluoto 1400-luvulla oli vain hylkeenpyytäjien ja kalastajien
asuttamia saaria ja luotoja. Alue oli osa Naantalin Pyhän Birgitan
nunnaluostarin Kokkoböle-nimistä verotilaa, jonka tiedetään v. 1443 kuitanneen
veronsa luostarille tynnyrillisellä suolattua lohta.
Uskonpuhdistuksen jälkeen Kokkobölekin takavarikoitiin valtion omaisuudeksi.
Sen nimeksi tuli Klemetsö. 1680-luvulla sinne rakennettiin herraskartano
kruunun virkamiesten asunnoksi. Vuonna 1777 tila siirtyi Klemetsöhem-suvun
vuokratilaksi.
Vasan palon1852 jälkeen klemetsöläiset kuitenkin joutuivat luopumaan maistaan,
ja valtio luovutti alueen Nikolainkaupungin kaava-alueeksi. Itse Vaskiluoto
muodostui vielä 1800-luvun alussa kahdesta pääsaaresta, joita erotti
järviruokoa kasvava maatuva salmi.
Itse asiassa arvellaan, että Vaskiluodon alkuperäinen nimi olisi ollut Vassglot
(Mitts1967). Salmi, lammet ja glo-järvet ovat kaikki kasvaneet umpeen, vain
saarenpohjoisosassa on edelleen Haukilammen pieni glo-järvi.
Ennen Vaasan paloa Vaskiluodossa oli Klemetsön kyläläisten kalamajoja ja pari
torppaa. Kesäksi saareen tuotiin kyläläisten hevosia, hiehoja ja lampaita.
(Piispala2006)
Uuteen Vaasaan kuuluva Vaskiluoto jaettiin 1860-luvulla 24 isoksi
vuokratontiksi kaupunkilaisten huviloita varten. Tämän kasvistonkin kannalta
merkittävän huvilakauden aloitti pormestari Karl Oskar Elfving rakentamalla
1868 ensimmäisen huvilan, Villa Mainiemen, nykyisen Kylpylähotelli
Tropiclandian paikalle.
Vaasa-lehden 1894 julkaiseman ”Vaasa oppaan” mukaan huviloita oli Vaskiluodossa
parisenkymmentä. Huvilakausi jatkui pitkälle 1900-luvun puolelle saakka.
Joitakin huviloita siirretiin 1920-luvulla Terijoelta Suomen ja Neuvostoliiton
rajan sulkeuduttua. Tuolloin jäi varakkaiden pietarilaisten huviloita Suomen
puolelle rajaa vapaasti siirrettäviksi.
Muutamia vanhoista huviloista on vieläkin jäljellä. Niemeläntien varrella
sijaitsivat apteekkari Mandelinin ”villa Walterborg”, joka on nykyään Vasa
Segelföreningenin paviljonki. (Apteekkari, filosofian maisteri Karl Fredrik
Mandelin, puoliso Emmelin Elis Ottilie von Dykowsky, lähde wikipedia)
Toinen esimerkki löytyy tullipäällikkö N. Estlanderin talosta, myöhemmin ns.
Grönroosin huvilasta.
Lainaus päättyy
Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com
Ps. Tästäkin blogista löytyy aika paljonkin kirjoituksiani Vaskiluodosta. Käytä "HAE TÄSTÄ BLOGISTA" kohdassa hakusanaa Vaskiluoto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti