Ex-vaasalainen, nykyään Turussa eläkepäiviään viettävä Hannu Katajamäki on jälleen ahkeroinut, tehnyt erinomaisen kirjan meidän mallikoiden perehtyä aluemaantieteen suuriin linjoihin.
Hande on jakanut uutuuskirjansa nettiversion kaikkien asiasta kiinnostuneiden luettavaksi.
”Julkaisuni Suomen aluekehityksen pitkät aallot on ladattavissa täältä: www.doria.fi
Lainauksia
Aluetieteilijä Hannu Katajamäki: ”Aluekehityskeskustelumme on yksipuolista ja historiatonta”
Siirtolaisuusinstituutti (Migration Institute of Finland)
”Tämän suuren kertomuksen aluetieteen eläkkeellä oleva professori Hannu Katajamäki on tallentanut Suomen aluekehityksen pitkät aallot. Näkökulmia ja tulkintoja –kirjan kansiin (Siirtolaisuusinstituutti 2022). Matka alkaa Suomen asuttamisesta ja päättyy 2020-luvun pohdintoihin tulevaisuudesta. Kirjassa pitkiä aaltoja kutsutaan metsävaltioksi, sodasta toipuvaksi valtioksi, hyvinvointivaltioksi ja kilpailuvaltioksi.”
Alueneutraalisuuden harha
”Katajamäki haastaa päättäjiä ja mediaa kiinnittämään enemmän huomiota ilmiöiden aluevaikutuksiin. ”Alueellisia vaikutuksia tarkastellaan ällistyttävän vähän. Vallalla on alueneutraalisuus, jonka taustalla lienee oletus ilmiöiden yleispätevistä vaikutuksista. Esimerkiksi vaalikeskusteluissa ei pohdita puolueiden esittämien linjausten vaikutuksia aluekehitykseen”, Vaasan yliopiston professorin tehtävästä vuonna 2016 eläköitynyt aluetieteilijä linjaa. ”Hallinnon tehostamista ajavat eivät pohdi palveluiden keskittämisen vaikutuksia maan eri osien kansalaisten arjen sujuvuuteen ja yritysten toimintaedellytyksiin”, Katajamäki lisää.”
Ilmastonmuutokseen, talouden äkkiliikkeisiin ja glokalisaatioon on varauduttava alueellisesti
”Kansainvälisessä keskustelussa on jo pitkään korostettu paikkaperustaisuuden tärkeyttä. Alueet ovat hyvin keskeisiä globaalien tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Ilmastonmuutoksen eteneminen, talouden äkkiliikkeet sekä paikallisen ja globaalin moniulotteinen kietoutuminen eli glokalisaatio aiheuttavat yllätyksiä, jotka kohtelevat alueita eri tavoin. Yllätykset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä.
Katajamäen kirja muistuttaa siitä, että murroksellisina aikoina on hyvä katsoa taaksepäin. ”Koronapandemiasta tuli ehkä perustavanlaatuinen käännekohta, jonka vaikutukset alkavat vähitellen näkyä. Vielä ei tiedetä, mitkä niistä ovat tilapäisiä, mitkä pysyviä. Suunnistettaessa tulevaisuuteen on hyvä perehtyä Suomen aluerakenteen muotoutumisen historiaan, jotta voidaan välttyä yksittäisten ilmiöiden ylitulkitsemisesta”, Katajamäki muistuttaa. Hänestä haasteiden edessä tärkeintä onkin varautuminen: on osattava tarvittaessa toimia yhdessä, tuli mitä tuli.”
jatkuu
Lainaukset päättyvät
Tulevaisuuden näkymänä on toivon maantiede
”Kirja päättyy maapalloa koskevaan näkymään toivon maantieteestä. Ihmiskunnan menestys ja kestävä kehitys edellyttävät monenlaisia paikallisyhteisöjä, paikkadiversiteettia. Mitä useammissa paikallisyhteisöissä on mahdollisuus hyvään elämään, sitä enemmän maailmassa on toivoa. Toivon maantieteen periaatteen omaksuminen synnyttää parhaimmillaan oikeudenmukaista maailmaa edistävän seuraavan pitkän aallon.”
Blogitekstin koonnut: Aimo Nyberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti