2.5. 2018 Vaasan ikkunassa ollut oikaisu oli tarpeellinen. Asukasyhdistyksemme kevätkokouksen 16.4. kannanoton Vaasan keskustan melumittauksia koskeva osuus oli desibeliarvojen, ja mittausten tekijöiden osalta virheellinen ja epäasiallinen.
Olemme anteeksipyynnön velkaa Vaasan Seudun Kuuloyhdistys ry:lle. Vastuullinen journalismi toimii Vaasan ikkunassa, Kuuloyhdistyksen vastine julkaistiin mahdollisimman nopeasti, ja asia oikaistiin lehdessä asiallisesti.
Olen harmissani siitä, että lähettäni lehdistötiedote ei ollut kaikilta osin tarkistettua ja varmistettua tietoa.
Pahoittelen erityisesti Vaasan Seudun Kuuloyhdistykselle koitunutta harmia.
Desibelit ovat vaikea juttu
Kuvituskuva: AN
Mitä on melu? Miten se koetaan? Ääniä voidaan kyllä mitata, mutta se ei ole ihan yksinkertaista hommaa. Mittausmenetelmille on olemassa standardit, samoin mittaustulosten esittämiselle on omat sääntönsä. Ihan kuka tahansa ei ole pätevä esim. jonkun tilan tai ulkokohteen desibeliarvoja julkaisemaan.
Desibeliasiasta saamaani palautetta
Asukasyhdistyksemme kevätkokouksessa maanantaina 16.4.2018 tehtiin ja julkaistiin kannanotto koskien Vaasan keskustan, etenkin Vaasanpuistikon, ajoittain korkeaa melutasoa.
Lehdistötiedotteemme lähti medialle ja mm. Vaasan kaupungin kaavoitukselle.
PALAUTETTA ALKOI TULLA
Lainauksia minulle tulleesta s-postista (lähettäjien nimiä en tuo nyt tässä esille, tekstin laitan tähän kuitenkin suoraan ja kokonaan)
”Hei. Pohjalainen-lehdessä oli juttu kaupunkimelusta ja jutun faktat oli nähtävästi otettu teidän blogistanne. Ajattelin laittaa viestiä hyvässä hengessä aiheesta. Vaikka en Vaasassa asukaan, enkä voi todeta tilannetta, jutussa esitetyt desibelilukemat vaikutti näin äänentoiston ammattilaisen mielestä hyvin kovilta. Esimerkiksi 125 desibeliä aiheuttaa suurimmalle osalle ihmisistä jo melkoista kipua, 170 desibelin melu taas vastaa (parempaa vertauskohtaa keksimättä) avaruusraketin nousussa tapahtuvaa melua. Luulisin, että mittaamisessa käytetty laite ei ole kalibroitu oikein, tai tilanteessa on käynyt joku muu mittavirhe. En toki voi tätä todistaa, mutta ehkä asia olisi hyvä tarkistaa, jottei suurempaa huolta asioita tuntemattomille aiheutuisi.”
”Jatkan vielä sen verran, että yleensä melutasoa mitataan A-painotteisena, joka mukailee ihmisen korvan herkkyyttä. Useimmat mittarit voivat kuitenkin mitata myös C- tai Z-painotteista äänenpainetta, joka olisi useimmissa tapauksissa paljon suurempi arvoltaan, kuin vastaavassa tilanteessa mitattu A-painotteinen mittaus. 125dB tai 170dB lukema näissäkin tapauksissa vaikuttaa kuitenkin hyvin suurelta lukemalta.”
” Hei, Törmäsin Pohjalainen-lehden uutiseen, jossa kerrottiin yhdistyksenne kannanotosta liikennemeluun liittyen. En väheksy meluongelmaa, haluaisin ainoastaan ystävällisesti huomauttaa muutamasta uutisointiin liittyvästä asiasta. Desibeli ei ole absoluuttinen mittayksikkö. dB on suhdeluku ja vertailuyksikköjä on useita kymmeniä. On ensiarvoisen tärkeää, että desibeleistä puhuttaessa kerrotaan myös mistä desibeleistä puhutaan. Lukemat ovat täysin merkityksettömiä Ilman näitä yksinkertaisia perustietoja. Liikennemetelistä puhuttaessa on hieman vaarallista tiedottaa sellaisia lukemia kuin 125db SPL tai 170 SPL. Jokainen joka tietää aiheesta edes jotain, ymmärtää etteivät nämä luvut ole mahdollisia. Tällaiset asia- ja mittavirheet valitettavasti vievät asialta uskottavuuden vaikka oltaisiin hyvällä asialla. Kannanotossa mainittua "kansallista 85desibelin turvarajaa” ei varsinaisesti ole olemassa. Suomessa on kyllä olemassa rajoja mutta niitäkin on todella monenlaisia. Suomalaisten yleisesti tuntema 85desibelin raja liittyy työsuojelulakiin, joka on ihan oma asiansa eikä liity liikennemeluun yhtään mitenkään. Ympäristömelulla, työpaikkamelulla, asuinhuoneistomelulla ja yleisötapahtumilla on kaikilla omat säädöksensä, jotka poikkeavat toisistaan. Ihmisen kuulo on tärkeä asia ja sitä tulee suojella. On myös todella hienoa, että asioita tutkitaan mittaamalla ja sillä tavalla asiat kyllä selviää. Kun jotain lähdetään mittaamaan, tai mittauksien tuloksista julkisesti puhutaan, pitäisi ymmärtää mitä ollaan mittaamassa. En tietenkään ole nähnyt miten mittauspöytäkirjaan asiat on kirjattu, mutta ainakin julkisuudessa nähty uutisointi on täynnä virheitä. Ihmisten ymmärrys melusta ja sen mittaamisesta on yleisesti niin vähäistä, että virheellisen tiedon levittäminen mitattuna totuutena on hieman vaarallista eikä hyödytä ketään.”
Lainaukset päättyvät
Kiitän hyvästä, asiallisesta palautteesta. Käymme varmasti asiasta keskusteluja keskenämme omassa yhdistyksessämme, ja pyrimme jatkossa jatkamaan tässäkin asiassa yhteistyötä kaupunkisuunnittelun, päättäjien ja viranomaisten kanssa. Kiitokset palautteesta.
VASTUU VIRHEISTÄ
Otan yhdistyksemme, ja ko. kokouksen puheenjohtajana vastuun siitä, että KEVÄTKOKOUKSEMME 16.4. 2018 kannanotossa: Vaasan keskustan liikenteen melun vähentämisestä
- meluhaitat mainitaan tarkkoina desibelilukuina
- emme maininneet tätä: mittaukset eivät ole viranomaistahojen hyväksymiä
- ko. mittausten tekemisen tavoista ja luotettavuudesta emme ymmärtäneet riittävästi
- harmiksemme toimme julkisuuteen muita yhdistyksiä, joiden kanssa asiasta ei yhdessä oltu puhuttu
Näin jälkikäteen on syytä todeta, että asia olisi tullut hyvin selville ilman desibelilukujakin. Koska luvut eivät olleet luotettavalla tavalla tehtyjä, siis eivät viranomaistasoa, olisi ollut suotavaa olla kirjaamatta lukuja kannanottoomme.
Toimimme amatöörimäisesti, spontaanisti, ja voisi sanoa. - liian innokkaasti. Ehdotus, idea tästä kannanotosta tuotiin käsittelyyn vasta kevätkokouksessa, kun olimme hyväksyneet jo yhden etukäteen valmistellun ja hallituksen tiedossa olleen kannanottoehdotuksen.
Spontaaneistakaan kannanotoista ei ole kuitenkaan jatkossakaan tarpeen luopua. Sana on kokouksissamme vapaa. Mitä julkisuuteen lähetämme, siinä on kuitenkin oltava seuraavilla kerroilla huolellisempia.
VAASAN CITYN LÄPIAJOLIIKENNE
Oikealla asialla silti olemme. Kannanotoissamme tärkeimpiä teemojamme on ollut, ja on valitettavasi edelleen kestoaiheemme: Vaasan keskustan läpiajoliikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaiseminen, kaiken kaikkiaan. Asia tulee vihdoin saada päättäjien kokouksiin esityslistoille! Ja myös toimeenpantavaksi.
Etenkin raskaan- ja vaarallisten aineiden kuljetusliikenteen osalta on jotain toimenpiteitä tehtävä, mielellään pian kuin joskus tulevaisuudessa.
Ongelmia on tiedossa vielä lisää tulevina vuosina, jos ja kun Toriparkin laajennus Vaasanpuistikon alle toteutetaan, erittäin todennäköisesti avolouhoksena.
Ratkaisumalleja Vaasan läpiajoliikenteen rajoittamiseksi on ollut vireillä jo ainakin 10 vuotta. Vaasaan tarvitaan ”Vaasan ohitustie” eli Vaasan satamatie Vaskiluodosta Sundomin kautta kaupungin ulkopuolisille valtateille, etelään ja pohjoiseen (tekeillä olevan logistiikkakeskuksen kautta).
Aimo Nyberg, VKA ry:n pj.
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti