Turhaa vai ei

Rakennusten suojelusta 

Rakennusten suojeluasiat herättävät voimakkaita tunteita. Tottakai näin on myös täällä Vaasassa. Tämä on koettu viime aikoina mm. Palosaarella, kun eräät poliitikot ovat ehdottaneet suojelumerkintöjen poistamista tulevista kaavoista. Toiveena on ollut saada pois turhiksi koetut suojelurasitteet joiltakin yksityisessä omistuksessa olevilta rakennuksilta.

Ristiriitoja näyttää syntyvän eniten suojelun aiheuttamista kustannuksista, erityisesti siitä, että suojelutoimet voidaan määrätä yksityisille henkilöille ilman minkäänlaisia rahallisia tukia. Toki avustuksiakin ilmeisesti on saatavilla.

Vöyrinkaupungilla kansalaiset ovat ihmetelleet jo vuosikausia rappiolle päästettyä Valkolinnaa, jonka kohtaloksi muodostuu nyt tulla valtakunnalliseksikin esimerkiksi epäonnistuneesta rakennussuojelusta. Arkkitehti Viljo Revellin kotikaupunki saa tästä kyllä mustan tahran yleisesti ottaen kohtuullisen hyvälle maineelleen. Olkoonkin, että pääsyyllinen on eittämättä yksityinen puoli, joka on konkurssien ym. keinojen avulla pelannut aikaa, ja samalla muuttanut ko. tonttia pala palalta rahaksi. Yksityinen voitontavoittelu kun on luonnollisesti toimialan perimmäinen tavoite.

Yksi 2010-luvun erikoinen tapaus on myös edelleen kesken oleva prosessi Hietalahdenkatu 7:ssä, eli ikkunoiden muuttaminen suojellussa puutalossa ”alkuperäisiä vastaaviksi” alumiinirakenteisiksi ikkunoiksi.

Sitkeästi asiaansa uskova ja peräänantamattomasti oikeuksiaan ajava Mauri Prosi on taas asialla; hän on esittänyt viime viikolla kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen, tai vaihtoehtoisesti hän vaatii, että Vaasan kaupunki kustantaa hänen ja vaimonsa omistamaan asuntoon takaisin puurakenteiset ikkunapuitteet. (Rakennuskaavamääräyksen sr-3 mukaan ikkunat on entisöitävä, mikäli rakennukseen on tehty rakennustaiteellista, kulttuurihistoriallista tai kaupunkikuvallista arvoa alentavia muutoksia)

Päätösvalta rakennussuojeluasioissa

Museovirasto, lääninhallitus, kaupungin virkamiehet, taloyhtiöt, rakennusten omistajat, jopa asianosallisina lähinaapurit, -kaikilla heillä on oikeus ja mahdollisuus olla jotain mieltä suojelluiksi merkittyjen kohteiden kunnossapitoon, saneeraukseen liittyvissä muutostöissä.

Päätäntävaltaa käyttävät kunnissa poliittiset päättäjät, lautakunnat, valtuustot ja kaupunginhallitus. Kuitenkin lakien puitteissa, eli rakennuslakien tuntemuksen tulisi olla kohtuullisen hyvä päätöstentekijöiden keskuudessa.

Lait ja asetukset ovat olemassa, mutta käytännön ratkaisut, arjen todellisuus, on rakennussuojelussa valitettavan monenkirjavaa. Paikalliset poliittiset päättäjät, virkamiehet, rakennusfirmat, taloyhtiöt, yksittäiset asukkaat, muut asianosalliset, kaikenlaiset tahot ovat kuvioissa mukana omia näkökulmiaan ja intressejään ajamassa, usein voimakkaastikin.

Silloin kun asiat etenevät hyvin, ja jos suurempia erimielisyyksiä ei ole tai tuoda esille, niin suojeltavien rakennuskohteiden kunnostustyöt ja mahdolliset sallitut muutokset kilpailutetaan ja annetaan rakennus- ja saneerausfirmojen suoritettavaksi.

Jos kuvio menee toisinpäin, eli rakennusfirmat tai tuotevalmistajat ajavat omia ratkaisujaan suojeltaviin rakennuksiin, ja toimenpiteelle järjestetään hyväksyntä eri instansseissa, niin mahdollisia laittomuuksia saattaa silloin ainakin yksittäisissä tapauksissa ilmetä. Ongelma on vaan siinä, että selvissäkin tapauksissa on hyvin harvinaista, että kukaan tehdyn toimenpiteen jälkeen haluaa, uskaltaa nostaa asiaa esille.

Miten yksittäisissä riitatapauksissa asiat lopulta menevät, eli kenen näkemys jää voitolle, ja saa siis ns. lainvoiman, on kaikkea muuta kuin etukäteen varmaa. Oikeussaleihin asti rakennussuojeluasioita on viety. Ennakkopäätöksiä siis on, suuntaan jos toiseenkin.

Nykyistä oikeusministeriä myöten on esitetty näkemyksiä, että lakipykäliä ja sitä mukaa myös käytäntöjä on saatava jatkossa paremmiksi. Tulevaan kuntalakiin on siis odotettavissa selvennyksiä myös näiltä osin. Mutta millä aikataululla, sitä on ilmeisen vaikeaa arvailla.


Eivät ole helppoja nämä rakennussuojeluasiat. Monet asiat paisuvat itseään suuremmiksi, kun asioita ei heti alusta alkaen hoideta yhteispelillä ja toinen toistan aidosti kuunnellen.

Kuva: AN.  Aamuauringon säteet osuvat nosturiin! (22.10.2014)

Vaasassa rakennetaan uutta, myös entistä korkeampaa. Vaasassa myös suojellaan rakennuksia ja kaupunkikuvaa pääsääntöisesti hienosti, - eli kaikki eteenpäinmenon merkit täältä kyllä löytyy!

Asioiden vaikeudesta ja rasittavuudestakin kertoo viime viikolla uutisoitu rakennustarkasta Matti Karjanojan eroaminen virastaan. (Vasabladet 23.10, Pohjalainen 24.10.2014)

Eroaan Karjanoja perustelee mm. turhautumisella byrokratiaan ja taustalla olevilla ristiriidoilla esimiehen kanssa.

Aimo Nyberg