torstai 30. marraskuuta 2017

Paljon tärkeää luettavaa


Kotiseutuposti on kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti ja Kotiseutuliiton jäsenlehti, jonka sähköinen versio on vapaasti luettavissa.

Kotiseutuposti 4/2017 on ilmestynyt

Tuore Kotiseutuposti on kattava paketti niin Kotiseutuliiton kuin kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön kuulumisista. Lehti on vapaasti luettavissa osoitteessa:

issuu.com/kotiseutuliitto/docs/kotiseutuposti_4_2017

www.kotiseutuposti.fi

Lehdestä löytyy Kotiseutuliiton hallituksesta pois jäävän ministeri Raimo Sailaksen mietteitä ja katsaus seurantalojen vuoteen sekä Yhdistykset ja kunnat kulttuurikumppaneina -hankkeen työpajoihin. Muina aiheina muun muassa oikeus kotiseutuun, kotiseutu-käsitteen merkitykset, nuorten kotiseutuidentiteetti muutosten keskellä, iltamat seurantaloilla ja kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

Antoisia lukuhetkiä!

Tutustu Kotiseutuliittoon

http://www.kotiseutuliitto.fi/

Tiedot välitti: Aimo Nyberg
VKA ry on Kotiseutuliiton jäsen

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Uutiskynnyksen ylittäminen




Kuvat: AN. Kuvituskuvat eivät liity alla olevaan kirjoitukseen.
Rakennussuojelu ei onnistu, ellei kohteista oikeasti pidetä huolta. Suojeltavia kohteita ei ole tarpeen tietenkään museoida. Hyvin usein erinomainen lopputulos saadaan myös rinnastamalla vanhaa ja uutta. Aikakausien kerroksellisuus on luonnollista.


Asukasyhdistyksemme syyskokouksessa 21.11. 2107 laadittu kannanottomme rakennusperintö asiassa meni läpi, julkaistiin yllättäen tämän päivän Pohjalaisessa (29.11.2017).

Ikkuna-ilmaisjakelulehdessä ei julkaistu mitään, ei edes uuden hallituksemme kokoonpanoa. (pressitiedote meni kyllä ajoissa. On toki mahdollista, että kokoustietoja tulee vielä viikon päästä).

Paikallisen lehdistön mahdollisuudet julkaista yhdistysten uutisia, kannanottoja ovat aina olleet rajalliset. Tasapuolisuuden nimissä lehdet eivät aja kenenkään muun agendaa kuin omaansa.

Tästä syystä on hyvä, että omalla asukasyhdistyksellämme on ainakin aluillaan näitä omia julkaisukanavia, kuten tämä blogi ja yhdistyksen virallinen sivusto, ja vielä fb-sivusto. Näiden kehittäminen, ja ajan tasalla pitäminen ainakin kohtuullisella tasolla on erittäin tärkeää. Työ jatkuu, toivottavasti v. 2018 entistä paremmin.

Pohjalaisen juttu (edellyttää kirjautumista)

https://www.pohjalainen.fi/digilehti

Lainaus

Kantakaupungin asukasyhdistys huolissaan rakennusperinnöstä
VAASA

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys on kannanotossaan huolissaan Vaasan vanhasta rakennusperinnöstä. 


– Yhdistys on huolestuneena seurannut Vaasan vanhan arvokkaan rakennusperinnön häviämistä taas viime aikoina. Rakennusten omistajilla on lainmukainen velvollisuus pitää omistamansa kiinteistöt kunnossa, ja kaupungin kuuluisi sitä valvoa, kannanotossa todetaan. 

– Tästä huolimatta jopa Vaasan kaupungin tai sen laitosten omistamat rakennukset rapistuvat osittain edelleen ilman hoitoa ja säännöllistä huolenpitoa. Hoitamatta jätettyjä rakennuksia tai kiinteistöjä myydään tai puretaan sitten lyhytaikaisen rahallisen tuloksen vuoksi. 

Yhdistys esittää, että kiinteistöjen hoitoa ja kunnon seuraamista tehostettaisiin niin että pitkäjänteinen kunnossapito varmistuu. 

– Lisäksi esitämme, että Vaasan kaupunki järjestäisi Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 johdosta Vaasan kulttuuriympäristöstä kaksikielisen, monipuolisen yleisötilaisuuden asukkailleen. Vuoden tarkoituksena on kasvattaa ihmisten arvostusta kulttuuriperintöään kohtaan ja lisätä tietoa ja vahvistaa käsityksiä omasta ja Euroopan yhteisestä kulttuuriperinnöstä. 

Lainaus päättyy

Kaupungilta kysyttiin konkreettisia esimerkkejä

Allekirjoittaneelle soitettiin, ja haluttiin keskustella kannanotostamme, ja pyydettiin mainitsemaan kohteita, joita tarkoitamme. Oikein hyvä, että keskustelua syntyy. Jouduin kuitenkin toteamaan, että emme halua ottaa kantaa mihinkään tiettyyn kohteeseen. Kaupungin omistamien kohteiden osalta olemme kyllä tapauskohtaisesti lausunnoissamme mielipiteemme ilmoittaneet.

Ongelmia, joihin kannanotossamme viittaamme, on paljon myös yksityisessä omistuksessa, tai rakennusliikkeiden omistukseen päätyneissä kohteissa.

Näin perustelemme yleisellä tasolla pysymistä 

Kannanottomme on mielipiteen ilmaisemista. Emme ole sellaisessa asemassa, että voisimme edellyttää muiden toteuttavan toiveitamme. Voimme vain nostaa asioita esille.

Tämän vuotinen syyskokouksemme kannanotto on herättänyt huomiota. Viikko sitten 21.11.2017 ”sorvattu” kannanottomme on tiivistetty huoli siitä, että Vaasassa ei mielestämme osata riittävän hyvin huolehtia kaupunkimme vanhemmasta arvokkaasta rakennuskannasta. Yhdistyksemme syyskokouksessa paikalla olleet halusivat tehdä kannanoton nimenoman yleisellä tasolla, ei niinkään konkreettisia kohteita esiin tuoden.

Muutamaan riviin on parempi yrittää yleistää ongelma, kuin epäonnistua kattavan listan laatimisessa.

Halusimme myös välttää syyllistämistä. Vaasan tilanne ei ole hyvä, mutta ei mahdottoman huonokaan. Suunta saattaa olla jopa aikaisempiin vuosiin ja vuosikymmeniin verrattuna menossa parempaan päin. Toki on myös niin, että kaupunkikuvaa on muutettu merkittävästi jo vuosikymmeniä sitten, ja arvorakennuksista on jäljellä enää kaikkein merkittävimmät. Näitä onneksi myös osataan nykyään melko hyvin arvostaa.

On syytä katsoa eteenpäin, eikä liiaksi muistella menneitä. Tästä syystä ”keksimme ehdottaa” teemaan liittyvää kaksikielistä yleisötilaisuutta. Haluamme luottaa erilaisten näkemysten vuoropuheluun, asialliseen keskusteluun. Toivomme, että joku taho ottaisi tästä ehdotuksestamme ns. kopin, ja kutsuisi muita mukaan, mahdollisimman laajalla osallistujakokoonpanolla.

Kannanottomme on huolestumisen esilletuonti siitä, ettei kaupungin rakennus/kulttuurihistoriallisia arvoja vaalita riittävästi. Toivomme, että Vaasassa tehostettaisiin rakennusvalvontaa, opastetaan ja ohjeistetaan toimimaan etenkin suojellun kohteen statuksen saaneissa kohteissa asiaan kuuluvalla tavalla. Kaikkeahan ei tietenään koskaan ole mahdollista säilyttää, mutta arvoja ei pidä heittää romukoppaan.

Aimo Nyberg VKA ry:n pj

Rakennussuojelun periaatteisiin voi tutustua vaikka täällä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rakennussuojelu

ARTTURI LEINONEN

Muistokivi, ja siinä oleva Artturi Leinosen reliefi on paljastettu 29. marraskuuta 1981.  

Patsas sijaitsee Hovioikeudenpuistossa Jääkäripatsaan pohjoispuolella lähellä Hovioikeuden tontin rajaa.

Tekijä: kuvanveistäjä Terho Sakki (1930 – 1997).






Kuvat: AN

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Artturi Leinonen 

Patsas sijaitsee Hovioikeudenpuistossa Jääkäripatsaan yläpuolella lähellä Hovioikeuden tontin rajaa. 

Muistomerkin on valmistanut kuvanveistäjä Terho Sakki (1930 – 1997).

Suuren luonnonkiveen on kiinnitetty Artturi Leinosen pronssinen korkokuva ja metallisin kohokuvin teksti: 

Professori Artturi Leinonen 
1888 -1963 

Artturi Leinonen -seuran aloitteesta hankittu muistomerkki paljastettiin 29.11.1981. 

Artturi Leinonen -seura perustetiin Leinosen syntymäpäivänä 15.12.1976. 

Taustatietoja 

Artturi Aleksanteri Leinonen (1888 – 1963) oli kirjailija, nuorisoseura- ja lehtimies. Professori vuodesta 1958 lähtien. Jääkärivärväyksen takia Siperiaan vuosiksi 1916 – 1917 karkotettu Leinonen oli valmistunut kansakoulunopettajaksi. Vuonna 1929 hänet kutsuttiin sanomalehti Ilkan toimittajaksi. Ilkan päätoimittajana hän toimi vuosina 1930 – 1957. Käytti nimimerkkiä ´Karhunvainion Esa´ ja ´Herastuomarin pakinoita´. 

Kansanedustajana Leinonen toimi vuosina 1936 1939 ja 1941 -1945 sekä maalaisliiton keskushallinnossa vuodesta 1931 kuolemaansa saakka. 

Artturi Leinonen oli itsenäisyysmies, kirjailija ja runoilija eikä poliitikkonakaan ollut ahdas tai suvaitsematon. Hän on kirjoittanut kansannäytelmiä ja romaaneja sekä kuvannut myös nuija- ja vapaussotia. 

Leinonen toimi mm. Vaasan suomalaisen teatterin varapuheenjohtajana. 

Sanomalehti Ilkka perustettiin vuonna 1906. Lehti ilmestyi Vaasassa vuoteen 1962 jolloin toimipaikka siirtyi Seinäjoelle.

Lainaus päättyy

Tutustu lisää Artturi Leinoseen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Artturi_Leinonen




Kuva: AN


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun netissä aiheesta Artturi Leinonen.
Suora linki kohteen fb-kommentointiin 

TÄÄLLÄ

Rojekti X = sivusto fb:ssa, tutustu, tykkää

https://www.facebook.com/rojektixon/


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tämän blogikirjoituksen viimeisin päivitys on tehty 14.11.2022.

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Ilotulitus oli taas komea!



Kuvat: AN. 26.11.2017.

Joulunavaukseen Vaasan keskustaan oli saapunut väkeä tuhat määrin. Ilotulitus tasan klo 18 oli etenkin lapsiperheille odotettu päivän huipennus.

Komea se olikin taas tälläkin kertaa! Kiitos kauppiaille ym. järjestäjille.

Visit Vaasan fb-sivuilla lisää tunnelmaa, kuvia, videoita

Merry Christmas!!

https://www.facebook.com/visitvaasa/

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

perjantai 24. marraskuuta 2017

Arvokas kunnostusteko

Ilkka Virtanen

Puheenjohtaja, Österbottens Försvarsgille - Pohjanmaan Maanpuolustuskilta r.f.

Pienimuotoinen juhlatilaisuus Perinnemuurin tykeillä 30.11.2017 klo 15.

”Katsomme Perinnemuuri-kokonaisuuteen olennaisesti kuuluvien tykkien asianmukaiseen kuntoon palauttamisen sen verran merkittäväksi tapahtumaksi, että sitä on syytä pienimuotisesti juhlistaa. Sopivaksi ajankohdaksi on katsottu Talvisodan alkamisen muistopäivä 30.11.2017 (78 vuotta Talvisodan alkamisesta). Kuntoon saatetulla itsenäisyytemme alkuun liittyvällä muistomerkillä voidaan kunnioittaa sekä maamme satavuotista itsenäisyyttä, että itsenäisyyden säilymiseen ratkaisevasti vaikuttaneiden sotaveteraanien ja yleisen maanpuolustustahdon perinteitä. Pienimuotoinen juhlatilaisuus on tarkoitus toteuttaa Perinnemuurin tykeillä 30.11.2017 klo 15.” 



Toinen uusista alustapedeistä ja kaksi entisöityä tykinpyörää sekä niiden tekijät: Juhani (vas.), Ilmari ja Timo Karhu (kuva Raimo Latvala).

Kasarmintorin perinnetykit palautetaan kunnostettuina paikalleen 

Kasarmintorin Perinnemuuria reunustavat 1800-luvun lopulta peräisin olevat venäläisvalmisteiset tykit, jotka symboloivat vaasalaisten suojeluskuntien venäläisiltä sotilailta Vapaussodan ensimmäisenä päivänä 28.1.1918 valtaamia tykkejä. Tykkien kunto on jo pidemmän aikaa ollut erityisesti vapaaehtoisen maanpuolustusväen huolena. Tykkien alustapedit on alunperin tehty liian heppoisiksi, jolloin tykkien pyörät ovat vuosikymmenten kuluessa (Perinnemuuri tykkeineen perustettu v. 1976) painuneet vähitellen maahan ja alaosiltaan altistuneet kosteudelle ja lahottaville aineksille. Tammesta valmistetut pyörien kehät olivat lahoamisen seurauksena alaosiltaan murtuneet ja osin hävinneet kokonaan. Kesään 2017 tultaessa osa pyöristä oli jo romahtamisvaarassa.

Erilaisia aloitteita pyörien ja alustapetien korjaamiseksi on viime vuosina tehty useita, mutta ne eivät ole johtaneet toimenpiteisiin. Pohjanmaan Maanpuolustuskilta, jonka keskeisiin tehtäviin kuuluu maanpuolustuksen ja sotaveteraanien perinnön vaaliminen, päätti kesällä 2017 ryhtyä vapaaehtoisen maanpuolustustyön puitteissa erityistoimenpiteisiin perinnetykkien saattamiseksi kuntoon edessä oleviin maamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumiin mennessä. Ajatuksena oli, että Vaasan kaupunki huolehtisi alustapetien asianmukaisesta uusimisesta ja vapaaehtoisvoimin huolehdittaisiin tykkipyörien kunnostamisesta.

Neuvottelut kaupungin edustajien (teknisen toimen johtaja Markku Järvelä, kuntatekniikan johtaja Markku Litmanen ja viheraluepäällikkö Timo Jousmäki) kanssa johtivat tulokseen, jonka mukaan Jousmäen johtama Viheryksikkö oli valmis uusimaan alustapedit, huolehtimaan tykkien sijoituksesta korjaustoimenpiteiden aikana sekä olemaan mukana pyöriä irrotettaessa ja uudelleen paikalleen asennettaessa. Pohjanmaan Maanpuolustuskilta otti hallinnoitavakseen pyörien kunnostuksen. Päätoimijoina killan puolesta ovat olleet Raimo Latvala ja tämän muistion laatija. Latvalan kautta myös vaasalaiset reservinupseerit kytkeytyvät projektiin mukaan. Killalla ei ole omia varoja tällaiseen tarkoitukseen, mutta vastuu työstä pyörien osalta voitiin ottaa, kun Veljekset Gröndahlin säätiö lupautui vastaamaan tarvittavasta rahoituksesta.

Projekti käynnistyi 6.9.2017, jolloin tykit otettiin pois paikoiltaan ja pyörät irrotettiin. Tykit vietiin kaupunginpuutarhan tiloihin, jossa ne on syksyn mittaan puhdistettu ja huollettu, maalaustöitä ei tarvittu. Pyörät otti haltuunsa isokyröläinen Lehmäjoen Puutyö, jolla on kiinnostusta ja taitoa puualan erikoistöihin sekä aikaisempaa kokemusta vastaavasta työstä (Napun taistelun muistomerkin tykit). Viheryksikön toimesta tykit ovat saaneet Perinnemuurin reunamille uudet komeat, muurin tyyliin hyvin sopivat ja tukevat nupukivistä valmistetut alustapedit. Lehmäjoen puusepänverstaalla pyörien annettiin ensin hyvin kuivua, sen jälkeen lahonneet pyöräkehien osat poistettiin ja puolien kunto tarkistettiin ja niihin tehtiin tarvittavat korjaukset. Tukevan rakenteen aikaan saamiseksi ulkomailta tilattiin järeää tammilankkua (40 x 8 cm) uusien kehänosien työstöä varten. Työ valmistui marraskuun puoliväliin mennessä. Kuluvan viikon alussa kaksi 6-8 henkilöä käsittävää vaasalaista talkooryhmää suoritti pyörien maalauksen puusepänverstaan tiloissa. Me maalaustyöhön osallistuneet voimme todeta ammattitaidolla ja huolella tehdyn puuosin entisöintityön. Oikea maalityyppi ja oikeat värit varmistettiin Militaria-museosta (ent. Tykistömuseo) Hämeenlinnasta. Asiantuntija-apua on projektin eri vaiheissa antanut myös Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Mika Piiroinen.

Projekti saa päätössilauksensa maanantaina 27.11.2017, kun Lehmäjoen Puutyön edustajat Ilmari ja Timo Karhu sekä Viheryksikön toimijat asentavat kunnostetut pyörät takaisin tykkeihin ja tykit saatetaan uusille alustoilleen sekä ankkuroidaan turvallisuussyistä niihin kiinni. Työt on tarkoitus aloittaa Perinnemuurin tuntumassa klo 9.30 alkaen. Toivottavasti oikullinen sää ei sotke suunnitelmia.

Katsomme Perinnemuuri-kokonaisuuteen olennaisesti kuuluvien tykkien asianmukaiseen kuntoon palauttamisen sen verran merkittäväksi tapahtumaksi, että sitä on syytä pienimuotisesti juhlistaa. Sopivaksi ajankohdaksi on katsottu Talvisodan alkamisen muistopäivä 30.11.2017 (78 vuotta Talvisodan alkamisesta). Kuntoon saatetulla itsenäisyytemme alkuun liittyvällä muistomerkillä voidaan kunnioittaa sekä maamme satavuotista itsenäisyyttä, että itsenäisyyden säilymiseen ratkaisevasti vaikuttaneiden sotaveteraanien ja yleisen maanpuolustustahdon perinteitä.

Pienimuotoinen juhlatilaisuus on tarkoitus toteuttaa Perinnemuurin tykeillä 30.11.2017 klo 15.

Ilkka Virtanen

Puheenjohtaja, Österbottens Försvarsgille - Pohjanmaan Maanpuolustuskilta r.f.

Vaasassa jääkäritunnelmaa

Vaasan kaupunki, Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ja Puolustusvoimat järjestävät Vaasassa 23.-25.2.2018 jääkärien kotiinpaluun 100-vuotismuistojuhlallisuudet. Tähän liittyen järjestetään Vaasassa yleisölle avoin Jääkäriseminaari, jonka ohjelmasta vastaavat Kauhavan kaupunki ja Jääkärisäätiö.

Lue ohjelma Vaasan kaupungin sivulta

https://www.vaasa.fi/tiedote/ensi-vuonna-juhlitaan-vaasassa-jaakarien-kotiinpaluun-100-vuotismuistoa


Kuvalainaus: Veteranen av år 1918, Nr 3/154 Augusti 2015

Se, että yli 100 vuotta sitten Pohjanmaalta ja muualtakin Suomesta lähdettiin määrätietoisesti toteuttamaan unelmaa irrottautumisesta tsaarien Venäjästä, oli merkittävä tekijä itsenäisyyden saavuttamisessa kansallemme ja valtiolle nimeltään Suomi.

Ratkaisevia historian käänteitä ei tapahdu joka päivä.

Suomen 100 v. juhlavuosi on ollut tärkeä monessakin mielessä. Yhdessä – Tillsammans teema on mielestäni hyvin korostanut erilaisten näkökulmien etsimistä ja löytämistä. Tämä ei ole tarkoittanut, että omista ajatuksistaan, mielipiteistään pitäisi luopua, tai niitä vähätellä. Kunhan on valmis ymmärtämään, että asioita voi katsoa useammastakin suunnasta. Toisten kuunteleminen, keskustelut toistemme kanssa ovat oikea tie edetä itsenäisyytemme toiselle vuosisadalle.

Jääkäriliike, ja muutkin ajankohtaiset sadan vuoden takaiset asiat ovat nyt koko Suomessa suuren huomion kohteena. Suomen itsenäistymisen mahdollisuuden avautuminen, ja sen toteutuminen sata vuotta sitten ovat asioita, joista on turha väittää tietävänsä kaiken.

Maantieteellisestä vinkkelistä katsottuna Vaasalla on todella tärkeä asema tapahtumien kulussa. Merkittäviä ovat olleet myös ne kontaktit, joita näiltä seuduilla vaikuttavilla henkilöillä oli Ruotsiin ja sitä kautta pidemmällekin.

- Ensi vuonna juhlitaan Vaasassa jääkärien kotiinpaluun 100-vuotismuistoa 
- Pohjanmaanmuseossa on parhaillaan Jääkärit -näyttely 15.5.2018 asti 

Ellet ole näyttelyssä vielä käynyt, suosittelen.

Aukioloajat ym. infoa löytyy nettisivulta

http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=Koti



Kuva: AN. Jääkäripatsas on yksi Vaasan tunnetuimmista patsaista. Sotilaan katse on Sundominlahden yli ja Vaskiluotoon päin.

Teksti: Aimo Nyberg

Hirsitalon siirto onnistui


Kuva: AN, 28.5. 2017. Tämä puutalo ei ole enää tässä kohdin kadun varrella, vaan se siirrettiin 23.11.2017 nostureilla 47 metriä sisäpihalle päin, sinne rakennetun maanalaisen parkkihallin päälle. Koulukadulle tälle paikalle nousee tilalle uusi seitsemänkerroksinen kerrostalo.


Kuva: AN, 28.5.2017. Eilen siirretty talo on tässä keväällä otetussa valokuvassa vasemmalla puolella oleva rakennus. Osoitteessa Koulukatu 64 pihapiirissä olevat rakennukset on piirtänyt A. W. Stenfors, ja ne ovat vuodelta 1905.

Vaasan kaupunki suojeli kohteen vuonna 2006 asemakaavalla. Kuvassa näkyvä oikeanpuoleinen piharakennus on jouduttu purkamaan, huonoon kuntoon mennyttä piharakennusta ei kyetty, haluttu säilyttää. Se sai purkuluvan, ja sen paikalle tuli lupa tehdä maanalainen parkkihalli, jonka päälle on nyt onnistuneesti nostettu kadun varrelta puurakennus. Toivotaan, että tämän kunnostus takaisin arvorakennukseksi sujuu hyvin. Saneeraustyöt alkanevat vuoden 2018 alussa.

Lue asiasta lisää päivän Pohjalaisesta /digilehdestä (24.11.2017)

https://www.pohjalainen.fi/tilaajalle/maakunta/koulukadun-hirsitalovanhus-haastaa-kokeneenkin-entis%C3%B6ij%C3%A4n-taidot-1.2460971

Lainaus

Hirsivanhus siirtyi onnistuneesti uudelle paikalleen 

Satavuotias hirsitalo sai torstaina unohtumattoman kyydin, kun se siirrettiin kokonaisena Koulukatu 64 tontin laidalta toiselle. 47 metrin siirtomatka ei ollut mitenkään helppo. Tarvittiin useita tunteja ja kolme nosturia, että urakka saatiin toteutettua. Talo seisoi uudella paikallaan vihdoin kuuden aikaan illalla. 
– Moni väitti minulle, ettei se tule ikinä pysymään kasassa, mutta niin vain pysyi, kristiinalaisyrittäjä Petri Pihlajaniemi iloitsi. 

Kirjoitus jatkuu lehden sivulla 13 

Lainaus päättyy

Tältä näyttää nyt 



Kuvat: AN, 24.11.2017. Kadunvarrelta sisäpihalle nostettu rakennus näyttää ainakin näin etäältä katsottuna säilyneen vaurioitta eilisestä eritäin vaativasta operaatiosta.

Tutustu
Vaasalainen arkkitehti A.W. Stenfors

https://fi.wikipedia.org/wiki/Alfred_Wilhelm_Stenfors

Vaasassa on edelleen useita merkittäviä Stenforsin piirtämiä rakennuksia:

Vaasan kauppahalli, 1902
Vaasan villatavaratehdas (kulmatalo) , Asemakatu 10, 1904–1909
Vaasan kaupunginteatteri, ent. Vaasan Työväenyhdistys, Pitkäkatu 53, 1906–1907
Kipinän talo, Hovioikeudenpuistikko 5, 1907
Kirvesmiehenkatu 2 (puutalo), 1907
Kirkkopuistikon yläaste ja lukio ent. Tyttölyseo, Kirkkopuistikko 27, 1906–1909
Palosaaren kirkko,Kapteeninkatu 18, 1908–1910
Myntin talo, Koulukatu 18, 1910
As. Oy Vaasanpuistikko 4, Koulukatu 30, 1911
Kirvesmiehenkatu 2 (kivitalo), 1912
Lennart Backmannin talo, Rantakatu 3, 1912
Wärtsilän vanha tehdas ent. Onkilahden konepaja, 1913
Halli Oy, Vaasanpuistikko 18, 1914
Ent. Poliisilaitos, Raastuvankatu 30, 1914
Pitkänlahdenkatu 4-6 (puutaloja 4 kpl, 18 asuntoa). Alun perin Työväen Asunto-Osuuskunta, nykyisin Asunto-Osuuskunta Omakoti. Suomen vanhimpia asunto-osuuskuntia.
ym.
Puutaloja on myös purettu.



Kuva: AN. A.W. Stenforsin muistolaatta löytyy Vaasan kauppahallin seinästä. Reliefin tekijä on Marita Perttula.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

torstai 23. marraskuuta 2017

Syyskokouksen tunnelmia, päätöksiä

Asukasiltamme ja sääntömääräinen syyskokouksemme 21.11.2017 Sotilaskodin tiloissa oli onnistunut tilaisuus. ”Yleisöennätystä” ei tosin nytkään tehty, vaikka alkuun oli saatu ajankohtainen alustus, eli kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakson esitys aiheesta Ilmastonmuutos ja Vaasa.

Aloitimme kuudelta kahvi- ja munkkirinkilätarjoilun kera, ja samalla saimme kuulla Päivin asiantuntevan alustuspuheenvuoron. Keskustelua tietenkin käytiin myös, tosin aika ei riittänyt näin valtaisan ison kokonaisuuden pohdintaan kuin pintaa raapaisten.

Selväksi tuli, että meillä tavallisilla ihmisillä, kaupunkilaisilla on päällimmäisenä omat pienet käytännöt asiat, ongelmatkin. Konkreettisia kysymyksiä olisi todella paljon.

Virkamiehillä, kokonaisuuksien suunnittelusta vastaavilla, kuten kaavoitusjohtajalla, on mielessään paljon paljon suuremmat kuviot: aina maan alta katutasolle ja korkeuksiin rakennusten katoille asti. Ja se, miten kaikki pelaisi mahdollisimman hyvin yhteen.

Mitä on katupinnan alla, miten ja minne rankkasateiden hulevedet ohjataan, jotta vahinkoja ei pääsisi tulemaan kriittisissäkään olosuhteissa. Yksityisten henkilöautojen tulevaisuus kaupungeissa, parkkialueet, joukkoliikenne, kauppojen/kauppakeskusten sijainnit jne. Valtava määrä asioita.

Kuntapäättäjien, samoin kuin aktiivisten asukkaiden onneksi näistä on nykyään todella hyvin faktaa myös aivan kaikkien löydettävissä kaupungin nettisivuilta. Yritetään pysyä selvillä, ja tottakai tuoda omia näkemyksiämme mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon.



Kuva: AK. Päivi Korkealaakso suostui ottamaan vastaan kiitoksena esityksen pitämisestä antamamme suklaarasian. (Vaasan kauppahallista hankittua tietenkin!) Muut kuvassa olevat: Aimo Nyberg, Riitta Kankaanpää-Waltermann

Tämän jälkeen jatkettiin klo 19.00 sääntömääräisellä syyskokouksella

Hallitukseen valittiin vuodelle 2018:

Puheenjohtaja/Ordförande: Aimo Nyberg (puheenjohtaja kysymykseen palataan kevätkokouksessa toukokuussa) Hallitus/Styrelse: Anders Boucht (rahastonhoitaja/kassör), Asko Halme, Anttu Kankaanpää (sihteeri, sekreterare), Riitta Kankaanpää-Waltermann, Annaliisa Koskenmäki (uusi), Marita Koskinen, Birgitta Lång, Gunvor Pått, Pirjo Rautio (uusi), Meta Sahlström.

Hallituksesta jäivät pois Harry Tuomi ja Aatto Wuorenlinna.

Tehtävistä ja vastuualueista sovitaan järjestäytymiskokouksessa (uusi ja vanha hallitus paikalle) Aika, paikka, asialista ilmoitetaan viim. viikkoa ennen kokousta.

Mistä päätettiin, puhuttiin?

- Toimintasuunnitelma, talousarvio vuodelle 2018 käsiteltiin ja hyväksyttiin.
- Jäsenmaksu vuodelle 2018 pidetään samana kuin nyt, eli 10 €.
- Kirjanpidon hoitaa edelleen tilitoimisto Vuokko Jurvanen.
- Toiminnantarkastajaksi valittiin Hannu Rinta.

Huomionosoitukset:

Yhdistyksemme on jakanut 10 kpl pöytästandardeja v. 2014 kun vietimme yhdistyksen 20 v. juhlavuotta. Nyt oli aika jakaa seuraava. Hieno pöytästandardimme päätettiin antaa Aatto Wuorenlinnalle. Hän on ollut Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksessä mukana lähes alusta alkaen. Aatto on toiminut erittäin pitkään yhdistyksemme hallituksessa. Hänen toimintansa on ollut yhdistystä kantavaa, ja Aatto on ehdottomasti yksi eniten ideoita esiin nostaneista hallituksemme jäsenistä.


Kuvassa Aatto oikealla, muut ovat Aimo Nyberg ja Marita Koskinen

AATTO WUORENLINNA

Asukasyhdistyksemme hallitus on päättänyt kokouksessaan 4.10.2017:

- kutsua sinut hallituksemme kunniajäseneksi
- myöntää sinulle yhdistyksemme pöytästandardin kiitokseksi pitkäaikaisesta työstäsi yhdistyksemme hallituksessa

Kriteerit pöytäviirin saamiselle:

- Henkilö on ollut jäsenenä pitkään yhdistyksen alkuajoista alkaen
- Henkilö on ollut mukana aktiivisesti hallituksen toiminnassa
- Henkilö on ollut aloitteellinen ja aktiivinen toimija Vaasan parhaaksi

Asukasyhdistyksemme hallituksen kunniajäsenenä olet aina sydämellisesti tervetullut kaikkiin yhdistyksemme hallituksen kokouksiin ja tilaisuuksiin.

Voit milloin vain toimittaa ideoitasi ja toimintaehdotuksiasi myös suoraan hallituksellemme, kiireellisenä toimeenpantaviksi.

Hallituksemme kunniajäsenenä olet myös vapaa jäsenmaksun suorittamisesta.

VKA ry:n syyskokous, Vaasassa 21.11. 2017
Aimo Nyberg, pj.          Anttu Kankaanpää, siht.


Syyskokouksen kannanotot: 

STÄLLNINGSTAGANDE FRÅN INVÅNARFÖRENINGEN I CENTRALA VASA (ICV-rf)

Föreningen har med oro följt hur arkitektoniskt värdefulla byggnader i Vasa isynnerhet den senaste tiden gått förlorade. Byggnadernas ägare är enligt lag förpliktade att underhålla sina byggnader och staden är skyldig att övervaka att underhållet sköts.

Trots detta förfaller fortfarande delar av Vasa stads egna och stadens institutioners byggnader i brist på regelbunden skötsel. Förfallna fastigheter rivs eller säljs sedan för kortsiktig vinst.

Föreningen anser att uppföljningen av fastigheternas befintliga skick och underhåll bör effektiveras för att garantera deras långsiktiga existens.

Därtill föreslår föreningen att Vasa stad ordnar en öppen, tvåspråkig och mångsidig tillställning om stadens kulturmiljöer under år 2018, som utlysts till europeiskt temaår för kulturarv. Temaårets målsättning är att öka kunskapen om och uppskattningen av såväl de lokala som de gemensamma europeiska kulturarven.

ICV:s medlemsmöte 21.11.2017


VAASAN KANTAKAUPUNGIN ASUKASYHDISTYKSEN KANNANOTTO (VKA ry)

Yhdistys on huolestuneena seurannut Vaasan vanhan arvokkaan rakennusperinnön häviämistä erityisesti taas viime aikoina. Rakennusten omistajilla on kuitenkin lainmukainen velvollisuus pitää omistamansa kiinteistöt kunnossa ja kaupungin kuuluisi sitä valvoa.

Tästä huolimatta jopa Vaasan kaupungin tai sen laitosten omistamat rakennukset rapistuvat osittain edelleen ilman hoitoa ja säännöllistä huolenpitoa. Hoitamatta jätettyjä rakennuksia tai kiinteistöjä myydään tai puretaan sitten lyhytaikaisen rahallisen tuloksen vuoksi.

Yhdistys esittää, että kiinteistöjen hoitoa ja kunnon seuraamista tehostettaisiin niin että pitkäjänteinen kunnossapito varmistuu.

Lisäksi esitämme, että Vaasan kaupunki järjestäisi Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 johdosta Vaasan kulttuuriympäristöstä kaksikielisen monipuolisen yleisötilaisuuden asukkailleen. Vuoden tarkoituksena on kasvattaa ihmisten arvostusta kulttuuriperintöään kohtaan sekä lisätä tietoa ja vahvistaa käsityksiä omasta ja Euroopan yhteisestä kulttuuriperinnöstä.

VKA ry:n syyskokous 21.11.2017


Retki eduskuntaan

Syyskokouksessa otettiin esille jo aiemmin syksyllä esiin noussut idea lähteä retkelle Helsinkiin. Kohteena on hienoon kuntoon kunnostettu Eduskuntatalo.

Päiväretken ohjelmaan pyritään saamaan myös tapaaminen vaasalaisten kansanedustajien kanssa.

Alustava päivämäärä on torstai 15.2. Tällöin on mahdollisuus mennä kuulemaan myös klo 16 – 17 eduskunnan täysistuntoa.

Alustavasti mukaan ilmoittautui yli 10 henkilöä. Ryhmän koko ja mukaan lähtijät tulee vahvistaa eduskunnan turvamääräysten mukaisesti etukäteen, ja hyvissä ajoin. Matkan järjestelyt aloitetaan nyt siis välittömästi, vastuuhenkilönä Aimo Nyberg.

Jos lisää kiinnostuneita on, niin ottakaa pikaisesti yhteyttä.


Kokouksen puolesta Aimo Nyberg
Puh 050 3308540 tai aimonyberg(a)gmail.com)

maanantai 20. marraskuuta 2017

Mietityttää ja huolestuttaa

Dokumenttiprojekti: Tulevilla rannoilla – dokumentti ilmastonmuutoksesta

TV1 maanantaina 20.11.2017 klo 21.30 - 23.05, uusinta sunnuntaina 26.11. klo 12.10
Katsottavissa Yle Areenassa.

”Dokumenttielokuva Tulevilla rannoilla vie katsojan tulevaisuuden äärelle. Se luo näkymän niihin kaventuviin elämänmahdollisuuksiin, joihin meidän sukupolvemme päätökset vaikuttavat. 

Pystymme käsittelemään asioita lähitulevaisuudessa eli miten ilmaston lämpeneminen ja nouseva merenpinnan välittömät vaikutukset näkyvät omassa elämässämme. Vaikutukset tuntuvat kuitenkin voimakkaammin lapsenlapsiemme elämänlaadussa. 

Miten tämä hetki vaikuttaa siihen, miltä jälkipolviemme tulevaisuus näyttää”? 

Lue lisää YLE:n sivuilla

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/15/dokumenttiprojekti-tulevilla-rannoilla


Keskustelua aiheesta: Ilmastonmuutos ja Vaasa

Asukasilta tiistaina 21.11.2017 klo 18.00 – 19.00.
Paikka: Sotilaskoti. Artellinkuja 2, (Kasarminalueella kentän laidalla)
Alustuspuheenvuoron pitää Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso.


 
Tervetuloa!

Keskustelun jälkeen noin klo 19.00 alkaen on samassa paikassa asukasyhdistyksemme sääntömääräinen syyskokous. Tervetuloa osallistumaan myös tähän.

Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pj.

lauantai 18. marraskuuta 2017

GRIDLOCK

Gridlock on otettu käyttöön 18. marraskuuta 2006. Teos muodostuu pyörivästä metallisesta osasta, ja sen muodostamasta varjosta Rewell Centerin seinällä. (kävelykadun ja Raastuvankadun risteys)

Tekijä: Taiteilija jaako Niemelä








Kuvat: AN. Yö- ja päiväkuvia samasta teoksesta. Valoja ja varjoja hyödyntävä teos on erittäin mielenkiintoinen katselukohde ympäri vuoden.

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

GRIDLOCK 

Taideteos sijaitsee kävelykadulla lähellä Raastuvankadun risteystä. 

Teoksen on tehnyt taiteilija Jaakko Niemelä. 

Teos valmistui ja pystytettiin paikalleen marraskuussa 2006. 

Teoksessa on epäkesko, pyörivä verkkomainen osa, joka on kuuden metrin korkeudessa. Verkkomainen osa pyörii koko ajan ja heijastaa varjokuvia Rewell Centerin seinälle. Teoksen pyörivä liike ja jatkuvasti muuttuvat varjokuvat antavat mahdollisuuden hyvin erilaisiin tulkintoihin, jotka varmaan kaikki ovat omalla tavallaan oikein. 

Jotkut henkilöt näkevät pyörivässä teoksessa pyörivän maailmankaikkeuden, toiset taas näkevät varjokuvissa kaupunkirakenteen kuvioita. Varmasti kaikki ovat oikeassa. 

Jatkuva pyörivä liike aiheuttaa sen, että teoksen liikkuvat osat ja rakenteet joutuvat erittäin kovaan rasitukseen. Helmikuun alussa 2008 tapahtui ensimmäinen onnettomuus taideteokselle. Verkkomainen osa tipahti kuuden metrin korkeudelta alas katuun, sillä laippahitsaus oli kulunut puhki. Toivottavasti taideteos ilahduttaa kaupunkikuvassa jatkossakin. 

Lainaus päättyy


Kuva: AN. 31.12.2016 Toimii!

Häkkyrä on pyörinyt jälleen upeasti, se heijastaa taas valoja ja varjoja korkeaan vaaleaan seinään!

Uudetkaan teokset eivät pysy kunnossa ilman seurantaa ja säännöllisiä kunnostustoimia. Gridlock -teos, eli Hovioikeudenpuistikolla Rewell-centerin päädyssä oleva Jaakko Niemelän taideteoksen kunnostus oli varmasti vaativa työ. Oli syynä rikkimenoon ilkivalta tai työmaavahinko, tai muu syy, on hienoa todeta, että Vaasassa ollaan peräänantamattomia, ja paikat laitetaan aina kuntoon.

Mielestäni on hyvin tärkeää, että tämän teoksen kunnostukseen löytyi rahaa ja osaamista. Kiitos tästä.

Liikkuvat varjokuvat luovat tunnelmallista elämänsykettä keskellä elinvoimaista Vaasaa. Liike, dynaamisuus, muotojen leikit, värien pilkahdukset, ovat erinomainen lisäarvo paikallisen liike-elän ”sydämessä”, Vaasan Cityssä!

Tutustu lisää taiteilija Jaakko Niemelään

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Niemel%C3%A4

Katso myös toisen Jaakko Niemelän Vaasassa olevan teoksen esittely

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/search?q=White+open




Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Gridlock netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 14.11.2022



maanantai 13. marraskuuta 2017

Hyvää huolenpitoa, kyllä!

On ilo huomata, että meillä täällä Vaasassa halutaan pitää huolta muistomerkeistä.

Viimeisimpänä osoituksena tästä on määrätietoinen ote, jolla Vaasan kaupungin viheralueyksikkö yhdessä Pohjanmaan Maanpuolustuskillan kanssa on laittanut kuntoon Lars Vilhelm Torohwein muistomerkin.

Muistomerkistä ilmeisesti ilkivallan takia kadonnut osa, Vapaudenristi, on korvattu uudella samanlaisella kiltalaisten toimin hankitulla Vapaudenristillä. Uutuuttaan kiiltävä Vapaudenristi on nyt asennettu takaisin kaupungin viheralueyksikön toimesta sille kuuluvalle alkuperäiselle paikalleen.

Hienoa työtä, josta kiitokset kuuluvat molemmille edellä mainitulle taholle.




Kuvat: AN 13.11.2107.

Millaisesta sotilasmuistomerkistä on kyse?

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Lars Vilhelm Torohwei 

Sijainti: Kasarmialueella Korsholmanpuistikon varrella lähellä Raastuvankadun kulmaa. 

Luonnonkiveen on kiinnitetty laatta ja siinä teksti: 

Isänmaan puolesta För Fosrterlandet 
kaatui 31.12. 1939 stupade
kersantti sergeant
Lars Vilhelm Torohwei 
* 14.2.1916 
Tällä paikalla På denna plats 
lentopommituksessa vid flygbombanfall 

Laatan kulmissa on heraldiset ruusut ja yläpuolella kivessä metallinen vapaudenristi. 

Muistolaatta on paljastettu 31.12. 1979 Lars Torohwein omaisten toimesta. 


Taustatietoja 

Lars Vilhelm Torohwei (1916 -1939) ennen sotaa Bockin panimon autonkuljettaja Vaasassa. Hän kuului Vaasan sotilaspiirin kuljetusosastoon. Torohwei oli ainoa talvi- ja jatkosotien (1939 -1944) aikana Vaasan varuskunnan alueella surmansa saanut. 

31.12.1939 vihollisen pommikoneiden kaartaessa kaupungin ylle juoksi Lars Torohwei kasarmin pihalle ja ampui ilmatorjuntaa kiväärillä. Yksi pommi räjähti lähellä ja Torohwei kuoli välittömästi.

Vuosina 1939 – 1940 tehtiin Vaasaan kuusi ilmahyökkäystä, joissa kuoli 21 ihmistä ja 60 haavoittui. 

Lainaus päättyy


Aiheeseen liittyen

Vapaudenristi – mikä se on?

Entä Vapaudenristin ritarikunta?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaudenristin_ritarikunta

Lainaus

Vapaudenristit perustettiin Vaasassa Suomen senaatin päätöksellä 4. maaliskuuta 1918 ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin aloitteesta sisällissodan aikana. Varsinainen vapaudenristin ritarikunta perustettiin pysyvästi vasta 16.12.1940. Sisällissodan ansioista merkkejä myönnettiin 28 000. Kunniamerkkien jakaminen keskeytettiin sisällissodan alkamisen vuosipäivänä 28. tammikuuta 1919. Samana päivänä myönnettiin vielä VR1 rintatähden kera kuudelle kenraalille ja pääministeri Lauri Ingmanille sekä perustettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta. Sekä Vapaudenristin että Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkit on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela. 

Lainaus päättyy


Esittelen Lars Vilhelm Torohwein muistomerkkiä laajemmin, perusteellisemmin, eli siihen liittyvää historiaa ja kuvia tässä blogissa ja RojektiX=:n sivulla muistomerkin vuosipäivänä eli 31.12. 2017.


Tulossa ovat takaisin myös nämä 

Takaisin omille paikoilleen ovat tulossa myös Perinnemuurin ja Lotta-patsaan välimastoon kuuluvat tykit. Nämä kenttätykit ovat vm 1873. Tykit ovat vuoden 1918 sotasaalista, ja ne ovat kaupungin lahjoitus Joukko-osastojen perinnemuuri kokonaisuuteen. Tykkien puurakenteiset pyörät ovat olleet syksyn ajan kunnostettavina. Suomen 100-v. juhlaseremonioihin mennessä myös nämä vanhat tykit on tarkoitus saada paikoilleen.


Mainitaan vielä tämä

Myös tämä työ on nyt saatu vihdoin ”valmiiksi”. Suomen Vapaudenpatsaan wikipediasivut on nyt saatu päivitettyä aktiivisten valtakunnan tason wikikirjoittajien toimesta. Allekirjoittaneella oli tässä pieni rooli, kun lokakuun lopulla Vaasassa pidetyssä wikikirjoittajien tapaamisessa/kuvasafarissa tästä heille muistutin välttämättömänä ja kiireellisenä kirjoituskohteena.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Vapaudenpatsas


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

A.A. LEVÓN


Muistomerkki on paljastettu 12. marraskuuta 1949

Patsas sijaitsee kaupungintalon puistossa Vaasanpuistikon puoleisessa reunassa. 

Patsaan suunnittelija on kuvanveistäjä Lauri Leppänen (1895 – 1977). 

 

 



Kuvat: AN, 19.5. 2017


Esittelyvuorossa on tänään mielenkiintoinen muistomerkki, pronssinen rintakuva. Syystä että kohde, aivan samanlainen rintakuva, ja myös korkean jalustan päällä, löytyy Palosaarelta.

Vaasan yliopiston välittömässä läheisyydessä, entisen Finlayssonin pääkonttorin edustalla, on nimittäin kaksoiskappale tästä teoksesta. Palosaarella oleva A.A. Levónin muistomerkki on vuodelta 1956, ja tämä Vaasan keskustassa oleva on aikaisempi, alkuperäinen, vuodelta 1949.

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

A.A. Levón 

Patsas sijaitsee kaupungintalon puistossa Vaasanpuistikon puoleisessa reunassa. 

Patsaan suunnittelija on kuvanveistäjä Lauri Leppänen (1895 – 1977). 

Jalustan on tehnyt Vaasan Hautakivi Vaasan kaupungin tilauksesta. 

Pronssinen rintakuva on 2,7 metriä korkealla punagraniittijalustalla. 

Jalustassa teksti: 

A.A. Levón 

Patsas paljastettiin 12.11. 1949 Vaasan Höyrymylly-Osakeyhtiön 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Vaasan Höyrymylly-Osakeyhtiö lahjoitti patsaan kaupungille. 

Lainaus päättyy

August Aleksander Levón (1820-75) oli merkittävä teollisuusmies Vaasassa. Hän perusti mm. Vaasan höyrymylly Oy:n 1849 ja Vaasan puuvillatehtaan 1856. Levon perusti Suomen ensimmäisen höyryllä toimivan viljamyllyn 1849 Alkulan tilalle joka sijaitsee Vanhan Vaasan puolella. Muita hänen perustamiaan tehtaita: tiilitehdas 1854 ja sahalaitos 1861 Hietalahteen. Levon oli mukana monessa muussakin yrityksessä osakkaana ja perustajana.

Aiheesta enemmän:

https://fi.wikipedia.org/wiki/August_Alexander_Lev%C3%B3n

Palosaarella olevan kaksoiskappaleen olen esitellyt tässä blogissa jo aikaisemmin.

Lue kirjoitus:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/aa-levon-25-elokuuta-1956.html



Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta A.A. Levón netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 23.11.2023


KAARLE IX

CAROLUS IX REX -korkokuva on Vaasan Kaupungintalon julkisivussa Vaasanpuistikon puoleisessa päässä.

Se on paljastettu 12.11. 1924.

Osoite. Senaatinkatu 1, Vaasa










Kuvat: AN. 1.6.2017

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Kaarle IX:n korkokuva 

Sijainti: Kaupungintalon julkisivun Vaasanpuistikon puoleisessa päässä 

Korkokuvan suunnittelija on John Munsterhjelm (1879 – 1925) 

Kokonaissuunnitelman on laatinut kaupunginarkkitehti Carl Schoultz ( 1872 – 1832); kaupunginarkkitehtina vuosina 1916 – 1932. 

Korkokuvan pronssivalu on Arttu Halonen, Lapinlahti ja kivityöt on suorittanut Ab Granit Oy, Hanko. 

Korkeus kehyksineen on 4,30 metriä. Varsinainen pronssikuva on kooltaan 1,30 x 1,50 metriä ja siinä on vasemmalle katsova, haarniskaan pukeutunut kuningas. 

Graniittipilasterit yhtyvät kattopalkkirakenteeseen, jossa keskellä Vaasan ja Vaasa-suvun vaakunalyhde ja sivuilla kypäräkoristeet. 

Korkokuvan alapuolella kiillotetussa graniittilaatassa on teksti: 

Carolus IX Rex Urbis – Wasa – Condita Ad MDCXI
(Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan vuonna 1611) 

Vaasan Höyrymyllyn taidevaliokunnan lahjoitus Vaasan kaupungille konsuli Harry Schaumanin aloitteesta. 

Korkokuva paljastettiin yksinkertaisin juhlamenoin Vaasan Höyrymylly-osakeyhtiön 75-vuotispäivänä 12.11. 1924. 


Taustatietoja 

Korkokuva sai ansaittua huomiota. Arkkitehti A.W. Stenfors sanoi mm. seuraavaa: ”Ensimmäisen kerran on maassamme tällä tavoin sovellutettu plastillista taidetta rakennusten julkisivuihin”. Korkokuvan mallina on ollut Hieronymus Nűtzel´in vaskipiirros Kaarle IX:stä vuodelta 1596. 

Kaarle IX, Kustaa Vaasan poika (1550 – 1611) oli Ruotsin kuningas vuosina 1599 - 1611. Hän vieraili Pohjanmaalla helmikuussa vuonna 1602 ja asui perheineen kuusi päivää Korsholman linnassa. 

Päätös kaupungin perustamisesta ”Pohjanmaalle Mustasaaren pitäjään likellä Korsholmaa” on allekirjoitettu 2.10. 1606. Kaupungin ensimmäinen sinetti on sama kuin Mustasaaren pitäjän, hylkeenpyytäjää kuvaava. 

31.1.1611. kaupunki sai uuden, 19 pykälää käsittävän oikeuskirjan, jossa kaupungin nimeksi tuli Vaasa hallitsevan kuningassuvun mukaan. samoin kaupungin sinetiksi määrättiin kultainen lyhde, joka on kuningassuvun vaakunan keskuskuivio. 

Lainaus päättyy

Lue Wikipediasta kuningas Kaarle IX:stä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX

Lue lisää Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/linnasta-ja-kirkosta-kaupungin-perustamiseen




Kuva: AN


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Kaarle IX netissä TÄÄLLÄ

Tutustu Rojekti X= facebook sivustoon! Tykkää ja seuraa sivua.

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

torstai 9. marraskuuta 2017

Nenäpäivä käynnistyi Vaasassa


Kuva: AN, 9.11.2017. Toimittaja Antti Haavisto ja Erkki Kannoston veistos Syvä jano, joka sai tänään aamuhämärissä nenälleen punaisen pallon.

Nenäpäivätempaus alkuun Vaasassa

Minulla oli ilo ja kunnia lähteä, lyhyellä varoitusajalla, mukaan Vaasan ja Seinäjoen YLE:n tämän vuotiseen Nenäpäivätempaukseen.

Toimittaja Antti Haavisto pyysi minut ”nenittämään” jonkun tai joitakin Vaasan patsaista. Asia on tärkeä, hyvä tapahtuma, suuri show, ja olen siinä mielelläni mukana yhtenä ”pellenä”.

Lähetys tuli suorana radiolähetyksenä torstaina 9.11. klo 8.30 maissa.

Asiallista vai ei?

Saako patsaita valjastaa uusille asioille, eikö niillä ole oma sanomansa kerrottavanaan?

Patsaat ja muistomerkit ansaitsevat kunnioitusta, ja niiden kansa ei pidä sallia mitä vaan. Leikkiminen, vahingoittaminen, pelleily niiden kanssa on tottakai kiellettyä. Tässäkin mentiin nyt niillä rajoilla, että laillisuusmiehenä minun oli punnittava asiaa, eli voinko olla tässä Antin ideassa mukana.

Olen asukasyhdistyksen puheenjohtaja, totta, mutta otan tästä henkilökohtaisen vastuun, jos jälkipuheita tulee.

Esim. Suomen Vapauden patsaalle en olisi tätä tempausta suostunut tekemään.

Entä nämä?

Teollisuus/ kauppamiehet Joachim Kurtén (Emil Wikströmin tekemä, korkeuksiin nostettu rintakuva, vuodelta 1908), ja A.A. Levón (Lauri Leppäsen tekemä, sekin korkeuksiin nostettu rintakuva, vuodelta 1949) olivat aikoinaan myös hyväntekijöitä. Näiden teosten nenittäminen ei olisi mielestäni ihan hirveä synti ollut. Nämä kaksi aikoinaan tavallisen kansan yläpuolelle korotetut, jalustalle nostetut suurmiehet jätettiin nyt kuitenkin rauhaan.

Nenäpäivätempauksen tunnukset, punaiset pallot, kuuluvat minusta juuri Erkki Kannoston teoksille. Ne kun ovat Vaasan kävelykadulle tilattu juuri tuomaan vastapainoa mahtipontisille monumentaaliteoksille, kuten Kauppatorilla olevalle Suomen Vapaudenpatsaalle.

Veistokset Matkakuume ja Syvä jano saatiin Vaasan kävelykadulle, Vapaudenpatsaan takamaastoon vuonna 2005, ja Varjoja metsässä, kahden figuurin teos, Rewell Centerin sisäänkäynnin eteen Hoviskalle vuonna 2006. Näiden teosten olemus, koko ja mittasuhteet, asettelu ihmisten tasolle, kadulle osaksi jokapäiväistä elämää kertovat aivan toisenlaisesta näkökulmasta kuin 1900-luvun alkupuolen arvoteokset.

Nenäpäivänä 

Patsaiden punaiset nenät tuovat nyt siis esiin NENÄPÄIVÄÄ, varojen keräystä hyvään tarkoitukseen. Toivotaan mahdollisimman monen ottavan osaa keräykseen.

Tällaisen suuren kampanjan hienoin asia on minusta siinä, että aivan pienetkin lahjoitukset, yksilön tai vaikkapa työyhteisön satsaus, saa itseään paljon suuremman merkityksen, kun mukana ovat sadat tuhannet muut kanssaihmiset. Yhdessä tekemisen voima näkyy, ja kuuluu todella, erilaiset TV ohjelmat ja tempaukset antavat tapahtumalle valtaisan näkyvyyden.

Samalla nenäpallot patsaissa muistuttavat meitä vaasalaisia katselemaan kaupunkimme hienoja patsaita ym. muistomerkkejä näin Suomen 100 juhlavuoden merkeissä. Ei kuljeta nokka maahan päin, vaan nostetaan katse aina välillä myös silmänkorkeuden yläpuolellekin!

Patsaat eivät puhu. Niitä voi silti kuunnella, nähdä, kokea omakohtaisesti. 

Minulla on unelma, että vaasalaiset innostuvat oman kaupunkimme historiasta, ja ryhtyvät ”ns. bongailemaan” paikallisia muistomerkkejä ja patsaita. Kohteita löytyy reippaasti yli sata, jos muistolaatat lasketaan mukaan.

Tietoja löytyy mm. wikipediasta, jonne niitä on tänä syksynä saatu melko hyvin päivitettyä. Ja tietenkin Rojekti X= hankkeen fb-sivulla, jota olen tämän vuoden ajan rakennellut kuukausittain eteneväksi teosluetteloksi.

Aimo Nyberg

Eläkkeellä oleva kuvataiteen lehtori

tiistai 7. marraskuuta 2017

Varautua vai ei?


Asukasilta 21.11. 2017 aloitetaan tärkeällä puheenvuorolla. Saamme yhdistyksemme vieraaksi Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakson esittelemään suunnitelmia ja myös jo tehtyjä toimia eli varautumista tulevien vuosikymmenten uhkakuviin.

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan.

VKA ry:n hallitus

Syyskokous 21.11. 2017


Kuva: AN 21.4.2014

Tervetuloa Asukasyhdistyksemme VKA ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen 

Aika: marraskuun 21. päivänä klo 19.00.

Paikka: Sotilaskodissa

Osoite: Artellinkuja 2, Kasarmialueella

Aloitamme jo klo 18 ASUKASILLALLA. 
Saamme vieraaksi Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakson. Hän alustaa keskustelun aiheesta ILMASTONMUUTOS JA VAASA.

Kokouskutsu ja jäsenkirje on lähetetty, kokousasiat ovat siinä tarkemmin.

Mahdolliset kannanottoehdotukset, ja huomionosoitusehdotukset tulee toimittaa viimeistään viikkoa ennen syyskokousta hallituksellemme.

Tervetuloa Aimo Nyberg,

VKA ry:n pj.


Tämä nettisivusto, vaasaennenjanyt on allekirjoittaneen ylläpitämä vapaamuotoinen, kaikille avoin sivusto. Tarkoitus on olla foorumi erilaisille (asukas)näkökulmille. Myös Sinä voit lähettää kirjoituksiasi ja kuvia julkaistavaksi tälle sivulle, osoitteeseen aimonyberg(a)gmail.com

Asukasyhdistyksemme virallinen sivu löytyy täältä
http://vkaicv.nettisivu.org/

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen facebook -sivu taas löytyy täältä https://www.facebook.com/VKAICV/?ref=aymt_homepage_panel

Vaasan patsaisiin ja muistomerkkeihin keskittyvä teemasivusto fb:ssa on nimeltään Rojekti X= https://www.facebook.com/rojektixon/

Yllämainittujen sivujen kehittämiseen otetaan mielellään vastaan vinkkejä ja apua myös toteutukseen!



Ole Sinäkin mukana! Kansalaisaktivismia tarvitaan tänään ja vielä huomennakin.

Liity Vaasan kantakaupungin asukasyhdistykseen: Ilmoita kiinnostuksestasi pj:lle, sihteerille tai jollekin hallituksemme jäsenelle. Jäsenmaksu (päätetään vuosittain juuri syyskokouksessa) on ainut velvollisuus, kaikki muu on sitten sinusta itsestäsi kiinni!

Nähdään, Aimo

maanantai 6. marraskuuta 2017

Samoilla paikoilla, marraskuu



Kuva: Reprokuvattu Rolf Holmin viime vuoden 2016 Vaasa TAIDEKALENTERISTA, marraskuun kuva: Huutoniemen kirkko.

Tämän Samoilla paikoilla -kirjoitusarjan ideana on etsiä ja löytää kalenterikuvan tarkka paikka, ja ottaa ko. kohteesta kuukauden valokuva vuosimallia 2017.

Tällä kertaa ollaan siis Huutoniemellä, kirkon luona. Tämä v. 1964 valmistunut Aarno Ruusuvuoren piirtämä betonikirkko on yksi Vaasan nähtävyyksistä. Se esitellään myös Vaasan ja Mustasaaren oppaiden turistibussikierroksella. Vaasalaisten mielipiteitä tämä modernia arkkitehtuuria edustava, betonibrutalismin mainettakin kantava, ”piruntorjunta bunkkeri” on jakanut koko olemassaolonsa ajan.

Kaikkeen totutaan, ja itse seurakuntatyö tässäkin Vaasan kirkossa toimii oikein hyvin.



Kuva: AN, 6.11. 2017

Rolf Holmin maalaus on signeerattu vuodelle 2010. Työ on tehty kenties kevään puolella, - tai sitten marraskuussa, mikä ettei. Tällaisena samanlaisena aurinkoisen iltapäivän hetkenä kuin oli tänään minun ottaessa valokuvan samasta kohdasta. Viimeiset auringonsäteet ennen hämärän laskeutumista loivat valon ja varjon leikin yleensä niin harmaalle betoniselle kirkon julkisivulle.

Maisema ja kohde on erinomaisen hyvin tunnistettavissa, muutoksia ei ole juurikaan nähtävissä. Kuvien erot ovat lähinnä siinä, että tänään ei ole maassa lunta. Lämpötila oli tänään poikkeuksellisen korkea marraskuun lämpötilaksi, eli + 7 °. Rolfin maalauksen aurinkoinen, talvisen tunnelman mittariluku on kenties saman verran miinuksella.

Kuvien eroavaisuudet johtuvat myös siitä, että maalari saa tietenkin poistaa kuvastaan "turhaa", liikennemerkkejä ym. pientä. Valokuvaajakin voi niin tehdä halutessaan, mutta tätä kuvaa en ole muokannut mitenkään.

Myös kameran optiikka on koneen, eli objektiivin, yhden silmän läpi tallentunutta näkymää, ja maalarin teos on luonnoksista ja apuna käytettävistä valokuvistakin tehty itsenäinen sommitelma, joka antaa luonnollisemman, ihmisen näkökulman, siis kahdella silmällä koetun todellisuuden.

Rolfin työt ovat hyvin pitkälle todellisuudelle uskollisia. Erinomaisia dokumentteja suorastaan siitä, miltä Vaasa ja Vaasan seutu näyttää.

Taiteilija Rolf Holmiin voi parhaiten tutustua käymällä hänen ateljeessaan osoitteessa Rantakatu 8.

Rolf Holm maalaa ja luonnostelee sekä paikan päällä, että ateljeessaan Rantakadulla. Lopputulos on useinmiten hänen tyylinsä mukaisesti rentoa ja kaunista rakennetun maiseman taltiointia, kohteen tunnelmaa, vuoden ajan värisävyjä ja mm. rakennusten yksityiskohtia kunnioittavaa.


Tutustu myös Vaasan suomalaisen ev. lut. seurakunnan nettisivuun

https://www.vaasaevl.fi/tilat/kirkot/huutoniemen-kirkko

Lue lisää Huutoniemen kirkosta wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutoniemen_kirkko




Kuvat: AN 4.11.2017. Yökuva Huutoniemen kirkosta.


Tämän kuukausittain etenevän kirjoitussarjan, Samoilla paikoilla, aloituskuva oli tässä blogissa tammikuun 7. päivän kohdalla. Kuukausittain on nyt edetty siis jo loppusuoralle, yksitoista kuvaparia on esitelty.

Joulukuussa esittelen Fatigålin. Kirjoitussarjan juttujen julkaisupäivä on ollut kuukauden 7. päivän tienoilla. Seuraa tätä blogia, - sarjan viimeisen jutun teen Suomen 100-vuotispäivien aikoihin.

Kuvat ja kalenterikuvan reprokuvaus, teksti: Aimo Nyberg

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...