maanantai 27. huhtikuuta 2015

Ei kuulu roskiin





Kaupungin jokaiseen kotitalouteen lähettämä lehti, Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2015, ansaitsee tulla säilytetyksi ja luetuksi!

Jo usean vuoden ajan olemme tähän samaan aikaan vuodesta saaneet hienon selvityksen Vaasan kaupungilta missä mennään kaavoitusasioissa, ja mitä on tulossa.

Kaavoituskatsaus on tärkeä osa kunnallista demokratiaa, ja osoitus avoimesta tiedottamisesta, sekä pyrkimyksestä aitoon yhteistyöhön päättäjien, viranomaisten ja kuntalaisten kesken. Hyvä olisi lukea ainakin sivun 34 ohjeet kuinka itse kukin meistä voi vaikuttaa kaavoitukseen. Kaavoituksen tasoista ja käsitteistä on hyvä olla perillä. Pelkästään paikallisia lehtiä lukemalla voi saada joskus vääriäkin vaikutelmia, niin aikatauluista kuin päätöksenteostakin.

Kaavoitusasioihin perehtyminen on ollut asukasyhdistyksessämme tärkeällä sijalla. Olemme olleet asialinjalla, ja pyrkinet kuulemaan isoissa ja pienissäkin kysymyksissä eri näkökulmista asioihin kantaa ottavia. Sen jälkeen olemme tuoneet julki omat kantamme niissä asioissa, joissa yhteneväinen mielipide on löydetty.

Saadaanko Vaasaan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma?

Kehityshankkeista, s. 33, asukasyhdistystämme kiinnostaa kovasti kohta 1. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma. Siitä on puhuttu jo vuosia, ja projektin maaliin saaminen, ts. vuorovaikutteisen prosessin eteneminen yhteispelillä, on toivottavasti mahdollista jollain aikataululla.

Muutkin kehittämishankkeet, kuten kaupan sijainti ja määrä Vaasan alueella on yhdistyksellemme yksi tärkeimpiä asioita. Luonnollisesti intressimme liittyvät elinvoimaisen Vaasan keskustan kehittämiseen. Vaasan sykkivä sydän on Kauppatori ympäristöineen, parkkihalleineen ja maanpäällisine kävelyalueineen. Muitakin keskuksia, ja kaupallisia keskittymiä toki kaupunkiin mahtuu ja tarvitaan, mutta perinteikkään Vaasan keskustan on pysyttävä vauhdissa mukana, ja sen on säilytettävä ykkösasemansa.

Tutustu, perehdy asioihin. 

Mahdollisia mielipiteitäsi voidaan julkaista niin halutessasi myös tässä blogissa. Voit lähettää juttujasi, mahdollisten kuvien kera allekirjoittaneelle aimonyberg(at)gmail.com

Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2015 löytyy myös netistä TÄÄLTÄ

Kehityksen suuntaa voi miettiä esim. lukemalla edellisten vuosien kaavoituskatsaukset, nekin löytyvät netistä TÄÄLTÄ

Aimo Nyberg




70-vuotta rauhaa

Tänään kansallisena veteraanipäivänä 27.4. on kulunut tasan 70-vuotta siitä kun Lapin sota päättyi. Olemme Suomessa saaneet elää tästä lähtien rauhan aikaa.

Keskuudessamme on vielä melko paljon sodassa mukana olleita miehiä ja naisia. Vuoden 2015 alussa sotiemme veteraaneja on elossa noin 15 000 miestä ja 11 000 naista. Yhteensä 26 000 henkilöä. Heistä 3200 on sodissa vammautuneita. Sotiemme veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta.

Sota-ajan lapsina ja nuorina kokeneita on jo huomattavasti enemmän.

Nyt on hyvä hetki kertoa ja mainostaakin tätä paikallista sotaveteraanien julkaisua.

Henry Byskata:
Fosterlandet kallade Vasa krisgsinvaliddistrikt 70 år

Isänmaa kutsui Vaasan sotainvaliidipiiri 70 vuotta

Utgivare: Krigsinvalidernas Brödraförbunds Kust-Österbottens distrikt
Handelsesplanaden10 D, 65100 Vasa
Sotainvalidien Veljesliiton Rannikko-Pohjanmaan piiri r.y.

Oy Fram Ab, 2014



Lainaus kirjan takakannesta:

”Vaasan (tänään Rannikko-Pohjanmaan) sotainvalidipiirin seitsemän vuosikymmentä (1944-2014) sulkee sisäänsä ensimmäisten toimintavuosien usein riittämättömät lähtökohdat. Talous, avustus- ja keräystoiminta, Granvikin kesäkoti, naisten panos toiminnassa, kuntoutustoiminta, korjausneuvonta, kuntoilu ja hengellinen toiminta pääsevät kirjassa esille. Tärkeitä juhlia ei myöskään unohdeta eikä tulevaisuuteen katsahtamista. Näkökulmaa syvennetään henkilöhaastatteluin. Historiikki/ juhlakirja on laadittu sekä suomen että ruotsinkielisenä.”

Lisää asiasta: Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla 2015  Hämeenlinnassa.


Kirjoituksen koonti, kuvan skannaus: Aimo Nyberg


maanantai 20. huhtikuuta 2015

Hyvä tulos

Tack – och lycka till! Kiitos – ja onnea uusille Vaasan kansanedustajille tulevalle vaalikaudelle 2015-2019.

Joakim Strand, Maria Tolppanen ja Susanna Koski on vahva kolmikko pitämään Vaasaa esillä valtakunnan tasolla. Ennakkoon pelätty äänien hajaantuminen liian monen ehdokkaan kesken ei sittenkään vienyt vaasalaisilta pois valtakunnallisia vaikutusmahdollisuuksia. Kolmea paikka voidaan pitää jopa hyvänä tuloksena.

Maria Tolppanen uusi valtakirjansa, ihan näyttävästi hyvän kampanjan jälkeen. Hänellä on toisen kauden kansanedustajana oletettavasti myös vahva vakiintunut asema puolueessaan. Kokemus, osaaminen saa toivottavasti entistä suurempaa arvostusta myös täällä Vaasassa.

Joakim Strand teki sen mitä häneltä uumoiltiinkin. Kaikin puolin sujuvasti asioita eteenpäin vievälle nuorelle politiikan lupaukselle voi perustellusti odottaa merkittävää asemaa Suomen poliittisella kentällä. Kyky yhteistyöhön on Joakimin ehdottomia vahvuuksia, myös kansainvälisillä foorumeilla. Näin uskon.

Susanna Kosken mahdollisuuksiin uskottiin myös. Riittävän moni muukin, - hänen itsensä lisäksi. Aito kilpailu Kokoomuksen sisällä johti Susannan täpärään voittoon istuvasta kansanedustajasta, - harmittavan lähelle valintaa Janne Sankelo pääsi, mutta tällaista on demokratia. Nyt on Susannan vuoro. Hänen valtakunnan tasolla nauttima suosio, kokoomusnuorten johdossa, saa nyt mitä ilmeisimmin uutta vahvaa näyttöä koko Suomen ja toivotaan myös Vaasan seudun eteen tehtävästä työstä.

Mielenkiintoisia hallitusneuvottelua odotellessa – ei muuta kuin onnittelut ja menestyksen toivotukset kaikille Vaasan vaalipiirin valituiksi tulleille kansanedustajille!

Aimo Nyberg



Vaasan hovioikeus, 9.4.2015.

Tulevalta hallitukselta odotetaan paljon. Tehtävät eivät tule olemaan helppoja. Millaisessa ilmapiirissä Suomi viettää itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlia tulevan vaalikauden puolessa välissä, on pitkälti kiinni siitä, miten laajalla pohjalla koko Suomi sitoutuu huolehtimaan kaikkien kansalaistensa ja maantieteellisesti koko maan asioista.

Teksti ja kuva: AN.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Kevätkokous otti kantaa

Keskiviikon 15.4. 2015 sääntömääräisen kevätkokouksemme antama kannanotto on luettavissa yhdistyksemme virallisilla sivuilla, kohdassa kannanotot.

Kevätkokoukselle oli tehty kaksikin ehdotusta kannanotoiksi. Niistä ensimmäinen ei edennyt, eli ehdotus ei saanut läsnä olleiden kannatusta.

Toinen hyväksytty kannanotto koskee ”postimerkkikaavaa” eli kaavaehdotusta ak 1047 Vaskiluoto, Lemmenpolku 3. Kannanottomme on toimitettu Vaasan kaupungin kaavoitukselle ja osoitettu kaupunginhallitukselle.

Lue kannanotto täältä http://vkaicv.nettisivu.org/

Aimo Nyberg, VKA ry:n pj.

Katujen hiekanpoisto on meneillään


Kuva: AN. 17.4.2015. Ammattilaiset asialla.

Taloyhtiöt ja yksityiset liikeyritykset ovat oman osansa jo suorittaneet, sanoisin vastuunsa erinomaisesti tuntien. Eli oikeaan aikaan, siis mahdollisimman aikaisin. Pienillä koneilla ja omilla alueillaan tämä onnistuu. Vähän kerrallaan on Vaasan keskustan jalkakäytäviltä ja katualueiltakin saatu kerättyä pois valtavat määrät talven hiekoitushiekkaa, pölyä ja kaikenlaista roskaa.

Epäterveellinen ja ajoittain erittäin huono ilmanlaatu oli taas tänäkin vuonna Vaasassa totta useamman viikon ajan.

Kaupungin toimesta tehtävä katujen puhdistustyö on siinä mielessä haasteellista, ja meidän asukkaiden kannalta ongelmallista, että nopeus ja oikea-aikaisuus puuttuvat. Syy tähän on mielestäni systeemin massiivisuudessa, ja sen aiheuttama joustamattomuus. Joudutaan odottamaan ensinnäkin yöpakkasten ja takatalvien ohimenoa, ja sitten edetään täysillä yötä päivää suuren kaluston ehdoilla.

Akuutit todella karmivat hiekka- ja pölyhaitat tulee olla mahdollista poistaa muutaman päivän aikana, ei viikkojen päästä. Tilanne on ollut kovin huono mm. Vaasanpuistikolla. Kaupungin läpi tapahtuva raskasliikenne on tähän pääasiallisisin syy. Myös talvihiekoituksen määrää voidaan miettiä. Se näytti taas olleen melkoinen, mutta luultavasti tämä kaikki oli tarpeen?

Puhdistustyö tuntuu nyt sujuvan, ja etenevän ammattimaisella otteella. Tämä on tietysti erinomaista.

Kaupungin sivuilla tiedotetaan, että ”työ on valmis viimeistään toukokuun ensimmäisellä viikolla. Hiekanpoiston vuoksi vesijohtovedessä saattaa esiintyä värihaittoja, jotka poistuvat juoksuttamalla vettä. Hiekanpoistoon tarvittava vesi otetaan lähialueen palovesiasemista, jonka vuoksi putkistojen suuret virtaamamuutokset irrottavat sakkaa putkien seinämistä ja värjäävät veden. Vaasan Vesi pahoittelee hiekanpoistosta mahdollisesti aiheutuvia haittoja.”

Kokemukset, ideat esille

Jos ja kun meillä asukkailla on kokemuksia nykyistä paremmin toimivista tavoista saada kaupunki nopeasti siistiin kesäkuntoon, niin annetaan ujostelematta kommentit ja kehittämisideat kaupungin tietoon. Netissä on palautejärjestelmiä ja toki aina myös asukasyhdistysten kautta voi saada ajatuksia eteenpäin.


Teksti ja kuva: Aimo Nyberg



tiistai 14. huhtikuuta 2015

Esitys Setterbergistä

Tervetuloa - välkommen! Aimo Nyberg, puheenjohtaja, ordförande VKA ry, ICV rf

Kesärenkaat alle – huomenna.

Lain mukaan olisi jo eilen pitänyt viimeistään siirtyä kesärenkaiden käyttöön. Järjenkäyttö on kuitenkin sallittua, eikä poliisi tietenkään tällaisella kelillä sakota talvirenkailla ajamisesta.

Viime yönä myrskysi, ja satoi myös lunta ja räntää sen verran, että nyt oli ihan hyvä kun talvirenkaat olivat vielä alla. Aamuruuhkassa näytti sattuneen joitakin vahinkoja. Harmi. Myös puita oli kaatunut ajoradoille, ainakin Palosaarella.

Elämme Suomessa, ja olosuhteet ovat nämä. Huomiseksi on taas luvattu +8 astetta. Eli eiköhän ne kesäkelit kohta koita.
 


Kuva: Aimo Nyberg. 14.4. 2015 Takatalvi yllätti.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kiinnostava Setterberg


Kuva: Aimo Nyberg.
Tämä mies kiinnostaa edelleenkin! Tea Helenelundin hieno muotokuva Setterbergistä ja muistomerkki hänen elämäntyölleen on Kirkkopuistikolla, Merenkurkun koulun edessä.

C. A. Setterbergin elämäntyö on melko hyvin dokumentoitu. Hänen arkkitehtuuriaan voi tämän päivän Vaasassa ihailla edelleenkin kymmenissä kohteissa.

Tule kuulemaan lisää! Ke 15.4. 2015 klo 17.45 – 19.00.
Anders Boucht:
”Arkitehti Carl Axel Setterberg Nikolainkaupungin (uuden Vaasan) luoja". Kirkkopuistikko 30. NNKY:n kerhohuone. Järj. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys


VKA ry. Asukasyhdistyksemme kevätkokous keskiviikkona 15.4. 2015 klo 19 – 20.
NNKY:n kerhohuoneella Kirkkopuistikko 30.

Kokousta edeltää klo 17.45 – 18.00 kahvitarjoilu, ja sen jälkeen Anders Bouchtin esitys ja kuvasarja C.A. Setterbergistä.
Esitys on ruotsiksi, mutta keskustelut kaksikielisiä.

Kevätkokouksen virallisten asioiden jälkeen voimme käydä keskustelua ajankohtaisista asioista.
Mm. kannanottoehdotukset 1.) Vaskiluodon Lemmenpolku 3:n kaavamuutoksesta, ja 2.) entisen Fenno-Hotellin nykytilasta ja tulevaisuudesta. 3.) muuta?

Asukasyhdistyksemme kokoukset ovat kaikille avoimia.

Tervetuloa mukaan!

Ps. Katso tästä blogista, mitä kirjoitin Setterbergin 200-vuotispäivänä 14.elokuuta 2012. 

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Kevätkokous 15.4.


Kevätkokous keskiviikkona 15.4. 2015 klo 17.45 – 20.00

NNKY:n kerhohuoneella Kirkkopuistikko 30.

Kokousta edeltää klo 17.45 – 18.00 kahvitarjoilu, ja sen jälkeen Anders Bouchtin esitys ja kuvasarja C.A. Setterbergistä.

Kevätkokouksen klo 18.30 - 19.30 virallisten asioiden jälkeen voimme käydä keskustelua ajankohtaisista asioista.

Tervetuloa ja tuo ystäväsikin mukaan!

Aimo Nyberg, pj.


Vårmötet hålls onsdagen den 15.4.2015 kl. 17.45 – 20.00.

Plats: NNKY:s klubblokal, Kyrkoesplanaden 30.

Mötet föregås kl 17.45 – 18.00 kaffeservering, och därefter Anders Boucht berättar och visar bilder om C.A. Setterberg.

Kl 18.30 -19.30 handläggs de officiella vårmötesärendena. Efter mötesförhandlingarna har vi tillfälle att diskutera aktuella frågor.

Välkomna och ta gärna med era bekanta.

Aimo Nyberg, ordf.

perjantai 3. huhtikuuta 2015

Hiljentymisen aikaa



Omasta ja asukasyhdistyksemme puolesta kaikille rauhallisen pääsiäsisen toivotukset. Aimo Nyberg

HHH


Hyytävän hyvä huomio / huhtikuu 2015

Tämän asukasyhdistyksemme blogin Hyytävän Hyvä Huomio, H H H – kiitosmaininta annetaan:

Helsingin Sanomien kulttuuriosaston esimies Hanna Mahlamäelle.
Hän osuu tämän päivän lauantaiesseessään harvinaisen hyvin maaliin kirjoituksessaan Ota kantaa: mikä on totta? Luotettavan tiedon haastajia on suomessa yhä enemmän. Netin provosointi valuu journalismiinkin.

Lainaus, HS 3.4.2015: ”Sosiaalisessa mediassa kuitenkin joka päivä on aprillipäivä. Tahallisten huijausten ja provokaatioiden tehtailu on laaja kansanhuvi niin meillä kuin maailmalla. Kun perinteinen media loiventaa puhetapaansa faktoista piittaamattomaksi, keskustelua herättääkseen, se luopuu tärkeästä vastuustaan lukijoille.”

Kyllä, näin juuri on! – Voi hyvänen aika, millä sisällöillä mm. älykännykät meidän päät, ajatuksemme täyttyvät. Toki omasta uteliasuudestamme näin pääsee tapahtumaan, se on myönnettävä. Olemme koukussa näihin vempaimiin. Niin aikuiset työpaikoillaan, kuin myös lapset ja nuoret kouluissa. Vapaa-ajastamme vietämme yhä suuremman osan erilaisia sosiaalisen median palveluja käyttäen.

Hanna Mahlamäen lauantaiessee päättyy sanoihin ” Karnevalismi, valheet, mukatietämättömyys ja provokaatiot. Koeteltu tieto ja sivistys luovivat yhä sakenevassa hetteikössä.”

Kirjoitus kannattaa lukea kokonaisuudessaan, paperiversiona tai netistä, jos digilehti on käytettävissä.



Open kokemuksia

Pitkän, jo 33 vuotta kestäneen opettajan urani aikana on minulla ollut näköalapaikka seurata lasten ja nuorten elämää. Kun kysytään, miten nuoret ovat muuttuneet, erityisesti nyt 2000-luvulla, vastaan kysyjille:

Ovat muuttuneet, tottakai. Maailmakin ympärillämme on muuttunut, ja muuttuu kiihtyvällä vauhdilla. emme tälle mitään voi, eikä ehkä ole syytäkään. Vanhan on syytä väistyä, tehdä tilaa uudelle. Tätä sanotaan kait kehitykseksi.

Häkellyttävimpiä muutoksia oppilaissa on mielestäni juuri tietoon ja totuuden etsimiseen liittyvä asenteen muutos. Halu oppia asioita, harjoitella pitkäjänteisesti, kehittyä paremmaksi, ottaa kokemuksistaan oppia, ovat dramaattisesti heikentyneet.

Lähes kaikilla, ainakin yläkoulussa, on nykyään älykännykät. Niitä ei hyödynnetä juurikaan opetuksessa, vaikka niin voitaisiin myös tehdä. Sen sijaan kännykät tuntuvat olevan oppilaille tarpeen uusimpien pelien pelaamiseen, ja yhä enemmän myös valtavaksi paisuneen erilaisten sosiaalisten medioiden seuraamiseen, ja siihen osallistumiseen kommenteilla, peukutuksilla, sanoilla, kuvilla, videoilla jne.

Meidän kaikkien päät, ajatukset täyttyvät tällaisella ”höpö höpöllä”. Se vie meiltä ajan. Se ei anna hetkeäkään rauhaa vaan olla. Oppilaat tarvitsisivat palautumista oppituntien jälkeen, joskus vaativienkin suoritusten perään. Aivot happea, ja kroppa liikuntaa.

Kaiken lisäksi kouluihin on jossain vaiheessa levinnyt käytäntö, ettei välituntisin tarvitse mennä lainkaan ulos. Ellei siis itse halua. Koulujen pihat ovat autioina, vain valvova opettaja kulkee siellä yksikseen – aika usein myös kännykkä kädessään.

Sisätilojen viihtyvyyttä on lisätty sohvilla ja pitkillä seinänvieruspenkeillä. Näillä oppilaat istuvat päivässä välituntisin, päivänmittaan siis toista tuntia. Myös tunneilla pitää pääasiassa istua paikoillaan. Ei tätä ole helppoa jaksaa. Siksi kait monet koululaiset yrittävät pitää kielloista huolimatta kännyköitään auki myös oppitunneilla, ja olla seuraamatta opetusta. Tähän on tultu.

Uusi vuonna 2016 käyttöön otettava uusi opetussuunnitelma OPS 2016 saattaa avata uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää uutta teknologiaa oppimisessa ja opettamisessa. Toivotaan näin.

Jotain peruuttamatonta on kuitenkin näinä aikoina tapahtumassa. Opettajan työssä on perinteisesti pyritty kunnioittamaan totuuden etsimistä. Lopullista, pysyvää totuutta ei jokaiseen asiaan tietenkään ole mahdollista esittää. Monesti totta on vain hetki, jossa eletään. Tässä ja nyt. Onko tämä riittävää? Oppilaalle itselle, saatikka yhteiskunnallemme? Seuraako tästä, että jokaisella meillä on omanlaisemme, yksilöllinen elämänkokemus, ja yleissivistyskin? Siirtyessämme uuteen työtehtävään, asiat ja osaaminen opiskellaan kapea-alaisesti ja vain välttämätön tehtävästä suoriutumiseksi.

Menetämmekö lopulta kyvyn kommunikoida yli sukupolvien välisen kuilun, tai eri elämänalojen välillä, kun käyttämämme kieli ja sanatkin uusiutuvat, päivittyvät lähes samaan tahtiin kuin käyttämäämme koneet?

Totuuden etsimisessä, ja omien ajatusten arvailemisessa on ihan kylliksi haastetta ihan jokaiselle meistä. Jos tästä luovutaan, jopa vapaaehtoisesti, jäädään kännyköiden ja koneiden orjiksi. Silloin on katoamassa väliltämme inhimillisyys, suora vuorovaikutus toinen toistemme kanssa.

Haluan uskoa, että ikivanhat hyveet, - kauneus, totuus ja hyvyys, ovat kuitenkin edelleen voimissaan. Tuhansia oppilaita opettaneena luottamukseni nuorisoon on kaikesta huolimatta edelleen vahva.

Eilen tulevaisuus oli tämä päivä.

Hyvää, rauhallista pääsiäisen aikaa

Aimo Nyberg

Ovat palanneet

Eilen torstaina 2.4. ne tulivat. Kuten odotettua olikin.

Merimetsot ottivat uudelleen käyttöönsä viime keväänä ensi kertaa valtaamansa pienen saaren aivan Vaasan kantakaupungin edustalla. Juckasgrynnanin merimetsokolonna on siis vakiinnuttanut paikkansa Eteläisellä kaupunginselällä.



Kuva: Aimo Nyberg, 2.4.2015.
Juckasgrunnanin merimetsoja pesintää aloittamassa.

Tänään pitkäperjantaina oli edelleen takatalven tuntua. Olimme vaimoni kanssa seuraamassa lintujen saapumista Vaasan rannoille.

Onkilahteen oli tänään saapunut naurulokkeja. Arviolta noin 300 yksilöä näkyi istumassa jäänreunalla ja kirkumassa taivaalla. Telkkiä, isokoskeloita, sorsia näkyi myös. Harvinainenkin laji tuli tänään nähtyä. Yksinäinen koiras punasotka sukelteli tiuhaan tahtiin Putusillan edustalla.

Aimo Nyberg

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Jalkapallostadion tulee

Nykyisen (tämän hallituskauden) Suomen tauti, eli tehtyjen päätösten edestakainen vatvominen, sovittujen asioiden siirtäminen epämääräiseen tulevaisuuteen, ei missään nimessä saa tarttua tänne Vaasaan.

Poliittisilla päättäjillä on valta ja vastuu siitä, että tehdyt linjaukset on mahdollista toteuttaa. Vaasan kaupunginhallituksen eilinen päätös esittää valtuustolle Hietalahden jalkapallostadionin rakentaminen sovitun aikataulun mukaan, on oikea.

Pj. Seppo Rapon johdolla tehty yksimielinen päätös saanee myös valtuustossa myötämielisen vastaanoton. Tulevat eduskuntavaalitkin voivat vaikuttaa asiaan. Uuden jalkapallostadionhankkeen vahvana puolestapuhujana tunnettu valtuuston pj. Joakim Strand tekee uskoakseni kaiken voitavan hankkeen etenemisen puolesta.

Jalkapalloilu on merkittävä osa vaasalaista identiteettiä. Näin on ollut jo hyvin pitkään ja varmasti näin tulee olemaankin myös seuraavat vuosikymmenet.

Hyvä näin. Vaikka kyse on jopa yli kymmenestä miljoonista, ja kaupungin todellisista säästötarpeista, ei mihinkään paniikkireaktioihin ole syytä. Keskusteluja asian tiimoilta varmaan jatketaan, perusteltuja mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin kannattaa toki aina kuunnella.

Se, että päättäjät pystyvät yhteistyöhön, ja ottavat kokonaisvastuun kaupungin erialojen eteenpäin viemisestä, on erinomainen asia. Vaasalla on mennyt kohtuullisen hyvin jo pitkään. Luovuttamisen tai periksi antamisen tielle lähtemiselle ei nyt ole mitään syytä.


Suuri osa meistä vaasalaisista nauttii jalkapallosta, harrastamalla itse tai katsomon puolella.

Teksti ja kuva: Aimo Nyberg

Siilot saa mennä


Vaasan höyrymyllyn siilot, 19.9.2014.

Eilinen pääkirjaston Draama-salin tilaisuus ei enää kiinnostanut vaasalaisia.

Avoin vuorovaikutustilaisuus koski alueen asemakaavan muutosta, siis myös sitä, mitä mahdollisen siilojen purkamisen jälkeen on mahdollista / toivottavaa tehdä.


Erinomainen kaavaselvitys on nähtävillä kaupungin kaavoituksen sivuilla.
www.vaasa.fi/kaavoitus


Vaasalaisista suuri enemmistö on jo pitkään sanonut ääneen, ettei homevaurioista kärsivää oman aikansa monumenttia ole järkevää säilyttää. Sen suojelustatuksen mukainen kunnossapito lienee turhaa ja mahdotontakin. Monet päättäjätkin ovat kantansa ilmoittaneet.

Jos ja kun asia nyt  yli parinkymmenen vuoden odottelun jälkeen etenee, niin asemakaavan muutos lähtee normaalille lausuntokierrokselle, ja vasta sen jälkeen ratkotaan millä rahalla ja mitä tilalle halutaan.

Keskustelua tultaneen käymään jatkossakin samasta asiasta kuin eilen, eli olisiko alue syytä jättää pelkäksi puistoalueeksi?

Kaava-arkkitehti Paula Kemppisen mukaan kaupungin taloustilanne huomioiden tällainen puistoksi jättäminen ei käy. ”Jos tilalle rakennetaan asuntoja, bisnes on luokkaa 10 miljoonaa euroa.” (Pohjalainen 1.4.2015)

 Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

Totta vai tarua?



Akvarellimaalaus: Raija Kaivola

Vaasan Vesi 100-vuotta

Onko Vaasan vesitorni vinossa, ja kuinka paljon?

Kaikki on suhteellista. Kenties senttejä, tai vain millejä?

Onko Vaasan Vesitorni oikeasti vinossa? Pisan torni on selkeästi vino, sen kaikki tietävät. Vaasan vesitornista ei matkailunähtävyyttä vinouden takia saa, muuten kylläkin.

Vaasan vesitorni on otettu käyttöön vuonna 1915. Tornin kaltevuudesta on kerrottu legendoja kuulemma aivan alku ajoista asti.

Vaasan Vesi täyttää tänään 1.4. 2105 tasan 100-vuotta.
 
Vaasan Veden 100-vuotisjuhlan kunniaksi kilpailu
VASTAUSAIKAA 1.4. - 15.4.2015

Vaasalaiset ovat sadan vuoden ajan pohtineet ”Onko Vaasan Vesitorni vinossa?” Vaasan Veden 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestämme kilpailun, jossa kysymme ”Onko vesitorni vinossa ja kuinka paljon?”
Kahden viikon ajan kilpailuun voi osallistua täyttämällä Vaasan Veden Internet-sivuilla sähköisen vastauslomakkeen yhteystietoineen.
Taikka käymällä Vaasan Veden toimistolla täyttämässä paperisen lomakkeen, osoitteessa Valimontie 2 B, Vaasa. Toimisto on avoinna arkisin klo 8.00 - 15.30.

www.vaasanvesi.fi/kilpailu sivut avoinna 1.4. - 15.4.2015

Tekstin koonti: Aimo Nyberg

OPS 2016 perutaan?

Koulumaailman suurin uutinen tänään 1.4. on Opettajalehden verkkojulkaisussa kerrottu tieto, että vuonna 2016 alkava uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus joudutaan perumaan perustuslaillisten ongelmien vuoksi.

Yllättääkö tämä? Tämän hallituskauden kaikki suuret asiat tuntuvat kaatuvan. Uudella, tulevalla hallituksella on mittavat hankkeet edessä. Kuka tuleva pääministeri onkaan, hän joutuu yksinkertaisesti ottamaan ns. järjen käteen, ja ratkomaan kaikki vaikeat asiat vahvalla johtajuudella, laajaan yhteistyöhön tukeutuen, ja ennen kaikkea pitäen asiat yksinkertaisina. Ja tietenkin sellaisella tasolla mihin meillä suomalaisilla on nyt ja jatkossa varaa.

Opetussuunnitelmauudistuksessa esiin tullut perustuslaillinen ongelma liittyy kaunokirjoituksen poistamiseen tulevista alaluokkien tuntimääristä. Asia on olemattoman pieni, mutta oikeasti myös merkittävä. Kunnat joutuvat eriarvoiseen asemaan, koska digitaalisten pilvipalveluiden hankinta on paitsi kallista, niin myös ongelmallista siitä syystä, että niitä ei voida hallinnoida kuntien eikä Suomen valtionkaan toimesta.

Suomen koululaitoksen on siis ilmeisesti palattava useiksi vuosiksi takaisin liitu ja leuka menetelmiin, ja kaikenlainen kädentaitoihin perustuva osaaminen palautetaan taas suureen arvoon. Kuvataideopettaja olen hyvin mielissäni mahdollisesta kaunokirjoituksen palauttamisesta alakoulujen opetukseen. Tietoteknisten taitojen opettamisen mahdollinen hidastuminen on toisaalta kova takaisku.

Jos ko. asia etenee, se saanee nimekseen aprillipäivän asetus 2015.
Tosijuttuja opettajien nykypäivän asioista löytyy opettaja.fi -sivulta.





Kuva: AN. Muovailua Vörkkärillä.

Kädentaidot ovat nykynuorilla vaarassa, kun kaikki asiat tehdään kohta tietokoneilla. Käden motoriikka yksipuolistuu, ja aistien yhteispeli kärsii.
Taideaineita, käsitöitä, kaikenlaista askartelua tarvitaan ehdottomasti jatkossakin koulujärjestelmässämme.

Aimo Nyberg, Vöyrinkaupungin koulun kuvataideopettaja


LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...