Harvoin saa lukea omasta kotikaupungistaan näin ylistävää tekstiä, etenkään valtakunnan ykkössanomalehdestä.
Kulttuuri|Kuvataide
Riitta Koivuranta HS, 24.12. 2023
Lainaus
Suomen historian tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Albert Edelfeltin (1854–1905) laajaan uraan sai tänä vuonna tutustua Ateneumin näyttelyssä, mutta on vielä yksi teos, joka ansaitsee tulla esitellyksi – etenkin näin joulun aikaan.
Se on Edelfeltin vuonna 1894 valmistunut Paimenten kumarrus. Suurikokoinen Jeesuksen syntymää kuvaava maalaus on yksi suomalaisen kirkkotaiteen helmistä, jota monikaan ei tunne. Se on myös Edelfeltin ainoa alttaritaulu.
”Tiedätkö, että taulun Jeesus-lapsi onkin tyttö?” sanoi tuntematon nainen kirkon vahtimestarille Edelfeltin alttaritaulusta…
Albert Edelfeltin maalaus Vaasan kirkossa on Suomen hienoimpia alttaritauluja. Se on vähälle huomiolle jäänyt taideteos, jonka malleista kerrotaan monia tarinoita…
Kohta 130 vuotta Vaasan kirkon alttaria koristanut maalaus kuvaa uuden elämän syntymisen ihmettä ja iloa. Sen keskushahmona on Neitsyt Maria, joka pitää sylissään vastasyntynyttä Jeesusta. Heidän edessään on joukko paimenia, ja enkelit ovat levittäytyneet heidän yläpuolelleen.
”Edelfeltin alttaritaulua pidetään meillä ehkä herkimpänä Maria-kuvauksena. Hänellä oli taito saada naisista esiin herkkyys; sitä taitoa ei ole monelle suotu”, tutkija Marianne Koskimies-Envall sanoi HS:n haastattelussa vuonna 1994.
Hänen mukaansa taiteilija halusi Maria-kuvassa yhdistää taivaallisen Marian ja maallisen äidin onnen…
”Paimenet edustavat taulussa ihmisten maailmaa ja Maria ja Jeesus korkeampaa todellisuutta aivan kuten Raamatun kertomuksessakin. Minusta se oli ihan sopivaa, varsinkin kun alttari on paikka, jossa jumalanpalveluskäytännöissäkin ikään kuin maallinen ja korkeampi todellisuus kohtaavat”, taidehistorian tutkija Jorma Mikola sanoo.
”Vaasalaiset voivat olla ylpeitä. Olen aina sanonut ihmisille, että menkää sinne katsomaan, siellä on parasta mitä alttaritaulumaalauksen parissa on syntynyt”, Mikola toteaa.
Hesarin tilaajat voivat lukea artikkelin kokonaan täältä
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010057287.html
…
Työurani aikana koulumme pääsiäis- ja joulukirkot pidettiin tässä kirkossa. Vaimoni ja minut on myös vihitty tässä kirkossa näiden alttaritaulujen edessä.
Kuva: AN 18.12.2014.
Vasemmalla on alttaritaulu Pyhä ehtoollinen, R.W. Ekmanin öljymaalaus (1861). Keskellä on alttaritaulu Paimenten kumarrus (oli kirkon alttaritauluna ikimuistettavien laulujuhlien aikaan vuonna 1894. Alttarin yläpuolella olevan Albert Edelfeltin maalauksen on lahjoittanut Gabriel Revellin leski Amanda Revell. Lähde: Rakennettiin uusi Vaasa, Mirjam Lehtikannon kirjoituksia, toim. Anna-Maija Salo, 1981). Oikeanpuoleinen, sekin upea alttaritaulu ei tässä kuvassa näy: Louis Sparren Kristuksen hautaan laskeminen (1897).
Wikipedia: Vaasan kirkko
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_kirkko
Wikipedia: Vaasan kirkko. 3.6. 2019, Santeri Viinamäki
…
Vaasan luterilainen kirkko valmistui v. 1860-luvun lopulla. Tämän tiiligotiikkaa edustavan arkkitehti C. A. Setterbergin suunnitteleman kirkon seinustalla on Tea Helenelundin tekemä muistolaatta Setterbergistä.
Alla olevassa linkissä, blogikirjoituksessa C. A. SETTERBERG, muistolaatta on myös kuvia kirkosta sisältä ja ulkoa.
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/10/c-setterberg-muistolaatta-6-lokakuuta.html
Helsingissä Ateneumissa syyskuussa päättynyt laaja Edelfelt näyttely oli monille kuvataiteen ystäville ainutlaatuinen kokemus. Tälle elämykselle kuin pisteeksi I:n päälle sopii erinomaisen hyvin käynti Vaasan kirkossa.
Ainut Edelfeltin maalaama alttaritaulu, ja huom! myös nuo hänen piirtämät ja puuveistäjien käsittämättömän taitavasti toteuttamat kehykset ovat nähtävissä Vaasan kirkossa.
Alttaritaulun kuvat ja tekstin koonti:
Aimo Nyberg
Kuvisope, eläkkeellä
Kotiseutuhistorian harrastaja
aimonyberg(at)gmail.com
